Pirkanmaalla on käynnissä uuden kokonaismaakunta kaavan, Pirkanmaan maakuntakaavan 2040, laatiminen. Maankäytön eri aihealueet kattava maakuntakaava tulee korvaamaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää (28§), että maakuntakaavan sisältöä laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva selvitys on keskeinen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvityksistä.

Maisemaa ja kulttuuriperintöä on tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena.Aineellisena kulttuuriperintönä arvokkaat rakennetut ympäristöt sisältävät usein muita arvokkaita kulttuuriympäristön osia, kuten muinaismuistoja tai perinnemaisemia. Voidaan puhua kulttuuriympäristön moniarvoalueista. Maaseudun kulttuuriympäristökysymyksiä on maakuntakaavatyössä tarkasteltu useissa selvityksissä: Kulttuurimaisemat: Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet ja Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla, joita on tehty rinnan tämän selvityksen kanssa, sekä vuonna 2013 valmistuneessa Pirkanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa, josta laadittiin kaksi raporttia, valtakunnallisesti ja maakunnalliset arvokkaat maisema-alueet. Rinnakkaisselvityksessä on tarkasteltu myös nykyisen maakuntakaavan maatalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY).

Uusia arvokkaita kulttuuriympäristöjä tunnistetaan, kun näkökulmat ja arvostukset muuttuvat. Tällä hetkellä on perusteltua kiinnittää erityistä huomioita sodanjälkeiseen rakennusperintöön osana vaalittavaa rakennusperintöä. Täydennystarpeen lisäksi tulee kohteita päivittää: osa aiemmista kohteista on purettu tai arvoja muuten menetetty.

Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen osoittamisessa on tarkoitus viestiä sekä kuntien että valtion suuntaan siitä, mitä kertovuutta sisältäviä kulttuuriympäristöjä Pirkanmaa haluaa säilyttää osana pirkanmaalaisuuden ominaispiirteitä.

Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti. Pirkanmaan kulttuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristöjä ensisijaisesti vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä merkitystä jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana.

Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagolle arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan strateginen, keskitytään siinä nostamaan esiin vetovoimaisuutta, jota kulttuuriympäristöjen hoidolla, suojelulla ja kehittämisellä voidaan saada aikaan.

Tässä selvityksessä tarkastelun kohteena ovat taajamien rakennetut ympäristöt sekä pienialaisia maaseudun arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Maaseudun rakennuskulttuurin maakunnalliset arvokohteet on varsinaisesti selvitetty edellä mainitussa rinnakkaisselvityksessä ”Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet”. Samantyyppinen jako on Ympäristöministeriön oppaassa Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa (2002).

Kohteet ovat arvoalueita. Taajamien maakunnallisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä on tunnistettu 97, joista kokonaan uusia kohteita on noin kolmasosa. Suurin osa on laajoja alueita, jotka koostuvat eri osa-alueista ominaispiirteineen. Sisällöllisesti on kattavasti käsitelty rakennusperintö 1500-luvulta 1960-luvulle, mutta vain harvoissa tapauksissa nuorempia kohteita. Myös taajamien maisemalliset arvot on huomioitu.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on selvitetty viime vuosikymmenellä, ja niistä on valtioneuvoston päätös 22.12.2009. Pirkanmaalla on valtakunnallisen statuksen saanut 91 aluekohdetta, jotka tullaan esittämään maakuntakaavan 2040 aineistossa sellaisenaan. Kartta valtakunnallisesti merkittävistä kohteista on liitteenä 1. Tämän selvityksen maakunnallisesti arvokkaat kohteet täydentävät valtakunnallisten alueiden joukkoa. Ne kohteet, joissa aiemman, vuoden 1993 inventoinnin mukaan, vielä oli valtakunnallista merkittävyyttä, mutta vuoden 2009 enää ei, huomioitiin tässä selvityksessä lähes kaikki maakunnallisesti arvokkaina.

Maastokäynnit tehtiin kohteiden tarkistamiseksi. Käyntien aikana otettuja kuvia ja muistiinpanoja on tukenut Google Maps –sovellus sekä Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän ilmakuvat.

Uusien ilmiöiden ja kohteiden esiintuominen oli pääosin selvityksestä vastanneen suunnitteluarkkitehti Lasse Majurin vastuulla. Työ eteni vuorovaikutteisesti niin, että hankeryhmä kommentoi ja ohjeisti kohdejoukon laadintaa kokouksissaan.

Kohteille on annettu merkityksiä ja niitä on yhdistetty kulttuurisiin ilmiöihin. Tällaisia ovat esim. puunjalostusteollisuuden rakennusperintö tai hyvinvointivaltion koulurakentamisen rakennusperintö. Tässä selvityksessä on keskitytty erityisesti ominaispiirteiden ja arvojen sanalliseen kuvaukseen ja ns. arvokarttoihin, jotka on esitetty kohdekorteilla. Lisäksi kohdekorttien sisältönä on perusteluja siitä, mikä tekee kohteesta maakunnallisesti merkittävän ympäristön.

Maakuntakaavoituksen tasolla on tarpeen viitata kohteen ominaispiirteisiin tai –laatuun ja erityispiirteisiin. Tämä selvitys antaa lähtökohdat tarkemmille selvityksille siitä, millaisia ominaispiirteitä ja arvoja kunkin kohteen osalta tulee tarkemmin määritellä. Kuntasuunnittelussa tulee olla tiedossa, kuinka arvokkaalla alueella suunnittelu milloinkin tapahtuu.