Arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueet/ arvoalue sisältää:

1. Pylkkään kantatila 1560, puuhiomon aikana tehtaan omistuksessa

2. Killinkosken kirkko 1925-26

3. Työväentalo 1908

4. Urheiluseuran talo 1947

5. Koulu 1954

6. Inkantien 20-48, Mäntyläntien, Ollinkujan ja Väinönkujan asuin- ja liikerakennusten pihapiirit

7. Tehdas (RKY 2009)

8. Tehtaan asuntoja (RKY 2009)

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

(Huom. Useita pihapiirejä/kohteita sisältäviä ydinalueita 6 ja 8 ei ole linkitetty rak. ymp. kohteina arvoalueeseen)

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Killinkosken teollisuusympäristö. Killinkosken tehdasyhdyskunta on syntynyt viime vuosisadan lopulla. Vuonna 1886 perustettiin paikalle villankehruutehdas, johon myöhemmin liitettiin kutomo. Kehruu- ja kutomotoiminta lopetettiin v. 1903 ja sijaan perustettiin puuhiomo v. 1911. Vuonna 1899 perustettiin Killinkoskelle P.G. Holmin nauhatehdas, joka toimii yhä. Näiden teollisuuslaitosten ympärille on noussut teollisuustyöväestön asumuksia. Lisäksi Killinkoskella on säilynyt myös talonpoikaista rakennuskantaa mm. Pykäksen ja Pihtiniemen tiloilla.

Killinkosken kirkko. Killinkosken puukirkko rakennettiin vuosina 1925-1926 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan ja vihittiin 1928. Malliltaan se on tornillinen pitkäkirkko. Torni on mukaelma 1700-luvun tapuliarkkitehtuurista. Vuonna 1937 vihitty hautausmaa sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kirkosta.