2. Osuuspankintalo 1905, 1954

3. Kauppa-Häme1965

4. Tirkkosentalo 1899, 1905, 1985

5. Stockmannin 1. liiketalo 1957

6. Kansallispankintalo 1904, 1911-1916

7. Yhdyspankintalo 1937

8. Suomen Yhdyspankintalo (ylioppilastalo) 1902

9. Tuotannontalo 1911, 1940

10. Ainanlinna 1950

11. Säästöpankintalo 1900, 1925

12. Seurakuntien virastotalo 1953

13. Tuulensuu 1928, 1992

14. Hämeenpuisto 27 1960-luku

15. Kauppakatu ja aukio Kuninkaankadun risteyksessä

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

W. Sandbergin tavaratalo, Aleksis Kiven katu 20, II/10/11. Kaupunginarkkitehti F.L. Caloniuksen suunnittelema kolmikerroksinen W. Sanbergin tavaratalo rakennettiin kolmessa vaiheessa vuosina 1880-1897. Uusrenessanssityylisellä rakennusryhmällä on keskeinen asema Kauppakadun ja Keskustorin kaupunkikuvassa.

Osuuspankin talo, Kauppakatu 4. II/10/12. Kansallis-Osako-Pankki rakensi oman toimitalon vuosina 1906-1907 kaupungin "pankkikadulle", Kauppakadulle. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema rakennus liittyy aikansa kansallisromanttiseen suuntaukseen erityisesti julkisivun graniittikäsittelyn ansiosta. Talo vaurioitui talvisodan pommituksessa ja vuonna 1955 sitä korotettiin kahdella kerroksella. Myös sisätiloissa on tapahtunut perusteellisia muutoksia erityisesti vuoden 1963 korjauksen yhdessä.

Tirkkosen talo, Kauppakatu 6. II/10/13. Tirkkosen kolmikerroksinen liike- ja asuinrakennus valmistui vuonna 1901. Piirustukset taloa varten oli laatinut jo vuonna 1898 arkkitehti Lars Sonck, mutta toteutukseen vaikutti huomattavasti hänen yhtiökumppaninsa Birger Federley, jonka suunnitelmien mukaan rakennusta jatkettiin 1905 Kuninkaankadun suunnassa. Tyyliltään rakennus edustaa varhaista kansainvälivaikutteista jugendia. Hyvin säilyneen ulkoasun ohella myös rakennuksen sisätilat ovat poikkeuksellisen hyvin säilyttäneet vanhan kauppatalon hengen. Osa rakennuksen julkisivuista on suojeltu 1975 kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvun lopulla periaatteena alkuperäisten ja arvokkaiden osien kunnostaminen, palauttaminen tai entistäminen.

Panttilainakonttori, Puutarhakatu 11, II/10/15. Tampereen Suomalainen Klubi toimeenpani vuonna 1907 suunnittelukilpailun, jonka voitti rakennusmestari Heikki Tiitolan ehdotus. Tämä Suomalaisen puolueen järjestötalo Hämeen Pohja valmistui vuonna 1910. Jugend-tyylisessä talossa oli mm. suuri juhlasali, hotellihuoneita ja kahvila. Nykyisin talossa toimii panttilainaamokonttori ja ravintola.

Kansallis-Osake-Pankin talo, Hämeenkatu 22, II/12/25. Nykyinen Kansallis-Osake-Pankin talo rakennettiin vuosina 1905-1916 alkuaan Tampereen osakepankin toimitaloksi. Arkkitehti Birger Federleyn pirrtämä rakennus ilmentää aikansa kansalliromanttisia pyrkimyksiä. Rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla.

Ylioppilastalo, Kauppakatu 10, II/13/29. Kauppakadun varrella sijaitseva rakennus valmistui vuonna 1901 Suomen Yhdyspankin toimitaloksi. Rikasmuotoisen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström. Julkisivun wieniläisvaikutteinen kipsi- ja vuolukivikoristelu poikkeaa ajan tamperelaisesta jugendista koristeellisuudessaan. Rakennus on nykyisin ylioppilastalona. Rakennuksen peruskorjaus aloitettiin 1982.

Tuulensuun talo, Hämeenkatu 30, II/15/43. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema kuusikerroksinen liike- ja asuinrakennus valmistui vuonna 1929. Avustavana arkkitehtina toimi J. Laaksovirta. Rakennuksen julkisivut ovat varsin pelkistettyä 20-luvun klassismia. Elokuvateatteri Kino-Palatsin odotusaula ja teatterisali ovat rikkaammin koristetut. Koristereliefit ovat taiteilija R. Rautalinin työtä.

Säästöpankin talo, Kauppakatu 14, II/16/44. Vuonna 1900 toimeenpantiin suunnittelukilpailu Tampereen Säästöpankin uuden toimitalon piirustuksista. Rakennustyö aloitettiin arkkitehtien Gesellius-Lindgren-Saarinen ehdotuksen mukaan. Alkuperäinen rakennussuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut kokonaisuudessaan. Kansallisromanttinen rakennus valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1902 ja 1903. Vuonna 19026 rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Rakennuksen kulmaosa toteutettiin tällöin Birger Federleyn suunnitelman mukaan.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]