Arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueet/ arvoalue sisältää:

1. Kappeli 1902

2. Kirkko 1776-1777, kirkkovenesuoja vieressä

3. Kalettoman virkatalon navetta ja Kalettomasta erotetut pihapiirit

4. Entinen kirkkoranta, henkilölaivaliikenteen käynnistyttyä 1890-luvulla myös laivaranta: venekoppelit 1900-luvun alusta

5. Rantatien Sairaala n. 1920 (sittemmin purettu) ja länsipään asuintalot, mm. lääkärien talot 1915 ja 1964

6. Lahdenpohjukan puisto

7. Virtaintien eteläpään kauppa- ja liiketalot ja julkiset rakennukset, mm. Haapala, Palanne, Toivola, Helppola

8. Virtaintien pohjoispään 2-3–kerroksiset 1940-1960-lukujen liiketalot ja terveystalo

9. Työväentalo 1907 ja nuorisoseurantalo 1902 Virtaintiellä

10. Kansakoulu 1881, Rantatien koulu 1959, Yhteiskoulu 1957 ja asuntola 1951

11. Rantatien ja Virtaintien risteyksen 1960-luvun asuinkerrostalot

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Virtain kirkko ja hautausmaa. Virrat on perustettu Ruoveden kappeliksi vuonna 1651. Virtain nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1772-1774 Antti Hakolan johdolla. Malliltaan se on tasavartinen ristikirkko, jossa ristivarsien ulkokulmat ovat viisteiset. Alun perin sakaristo sijaitsi pohjoisen ja itäisen ristivarren välisessä kulmassa. Vuonna 1889 uusi sakaristo rakennettiin itäisen ristivarren jatkoksi intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Kirkon pääoven akselilla on puinen, kolmijakoinen tapuli, jonka Hakola rakensi viimeistään vuonna 1776. Tapulin ja kirkon välillä on lyhyt solarakennus. Kirkon päädyistään aumattu vesikatto on katettu kuvioidulla paanutuksella. Kirkon sisätilat on uusittu 1800-luvun lopulla sekä vuonna 1925 arkkitehti I. Launiksen suunnitelman mukaan. vuosina 1967-1968 toiumeenpannut korjaus- ja entisöimistyöt suunnitteli arkkitehti Seppo Rihlama. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on kokenut useita laajennuksia.

Virtain laivaranta. Sisävesiliikenne koki voimakkaan nousun 1800-luvun jälkipuolella. Kalettomanlahden laivaranta on ollut aina viime vuosiin saakka merkittävä liikennepaikka. Laiturin molemmin puolin on toistakymmentä lautarakenteista venevajaa, jotka on rakennettu tämän vuosisadan lopulla. Nykyisin venevajat on kunnostettu.

Uuden hautausmaan siunauskappeli. Uuden hautausmaan puinen, kansallisromanttinen siunauskappeli on rakennettu vuosisadan vaihteessa arkkitehti Usko Nyströmin piirustusten mukaan. Nyström, I.K. Inhan veli, oli kotoisin Virtain Jäähdyspohjasta.