neljän kuukauden ajan Viialan kunnan rakennettua kulttuuriympäristöä. Työ käsitti 49 kiinteistön

inventoinnin, 15 kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen rajauksen ja maisemanhistoriaa koskevan

yleiskuvauksen. Aineistosta on koottu käsillä oleva raportti, jonka lisäksi tietoa löytyy kohdekorteista.

Aluerajauksena oli koko kunta, joskin työ keskittyi asutuksen ja maiseman kannalta keskeisille

paikoille. Työn tilaajana oli Viialan kunta ja laadittu raportti palvelee ensisijaisesti kunnan

kaavoituksen ja maankäytön suunnittelua. Raportista ja sen osista toivotaan olevan kuienkin iloa

myös kuntalaisille ja esimerkiksi kouluille opetusmateriaalina.

Työn ulkopuolelle jäi UPM:n entinen vaneritehtaan alue ja osa Varrasniemen kylää, koska kylästä

on tehty asemakaavaan liittyvä rakennusinventointi vuonna 2002 ja UPM:n aluetta tutkitaan

parhaillaan. Ajallisesti tutkimus kohdistui pääasiassa ennen sotia rakennettuun rakennuskantaan,

joskin 1950-luvun keskeiset osat on huomioitu arvoalueissa. Inventoitavien kiinteistöjen määrä oli

rajattu. Merkittäviä ulkopuolelle jääneitä kiinteistöjä olivat mm. Edelweiss, Nahkalinna, Mallas ja

Saraste. Näistä kolme ensimmäistä sijaitsee erikseen määritetyllä arvoalueella ja tulevat näin

huomioitua. Arvoalueista puutteeksi jäi Koiviston alue, jossa oli Viialan nahkatehtaan työväen

vuokra-asuntoja. Jatkossa nämä kohteet tulee selvittää.

Raportti on järjestetty kylittäin ja kohteittain aakkosjärjestykseen. Luokituksen taustalla on

lähdeaineisto ja kiinteistörekisteri, jotka pohjautuvat vanhaan kyläjakoon. Kohteiden niminä on

käytetty pääasiassa rekisterinimiä. Kylästä kertovaan kokonaisuuteen kuuluvat kyläkortti, kiinteistö

kortit ja mahdolliset kylän alueella olevat arvoalueet. Kyläkortti sisältää kuvauksen alueesta ja

kylän keskeisestä asutushistoriasta. Kyläkorteista puuttuu Pörölä, joka sijaitsee pääosin Vesilahden

puolella.

Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita Viialassa on ollut kaksi, Viialan kartano ja rautatieasema.

Näistä jälkimmäinen purettiin 1990-luvulla. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet – teos

mainitsee Viialasta 10 kohdetta ja 5 aluetta. Kohteista on mainittu rautatieasema, entinen pappila

(Pappilanpuisto), työväentalo, Kirkko, viilatehdas, Viialan kartano, Rasin koulut, sekä Ylhäisten,

Uotilan ja Yli-Laurilan tilakeskukset. Alueista mainitaan Haihunkosken koskimiljöö, Koiviston

omakotialue, Heinäsuon kulttuurimaisema, Varrasniemen kylä ja kulttuurimaisema,

Tanhuanpäänvainion (Tolvila) kultturimaisema.

Työn etenemiseen ovat vaikuttaneet useat ihmiset. Kiitän kaikkia, jotka luovuttivat tietojaan

raporttiin. Erityisesti haluan kiittää viialalaisia Olavi Lahdensivua ja Esko Korkeamäkeä yleiskuvan

muodostamisessa. Kunnan virkamiehistä on hyvä muistaa rakennustarkastaja Risto Hämäläistä ja

arkistonhoitaja Jutta Kuitusta. Jyväskylän Maanmittauslaitoksen arkiston erittäin myötämielinen

suhtautuminen edesauttoi lopputulosta. Kiitos siitä kuuluu Marja Rantalalle ja Hannu Tavastille.

ja maisemalliset eli ympäristöarvot. Kohteina ovat Viialan rakennetun ympäristön keskeiset ja

vanhimmat rakennukset. Tämäntyyppisiä ovat mm. vanhat kantatalot, tehtaat sekä julkinen ja

6

yhteisöllinen rakentaminen. Inventoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli suhteutettu käytettävissä

olevaan aikaan. Kyseessä on edustava otos Viialan kulttuurimaiseman keskeisistä kiinteistöistä. Se

ei ole kuitenkaan kattava tai suljettu lista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista tai alueista.

Ulkopuolelle jouduttiin jättämään useita saman aikakauden rakennuksia mikä merkitsee

lisäselvitysten tarvetta, esimerkiksi arvoalueilla sijaitsevien kohteiden osalta. Osa kohteista onkin

ymmärrettävissä esimerkkeinä rakentamisajastaan. Ajallisesti työ rajautuu kiinteistöjen osalta ennen

sotia rakennettuun rakennuskantaan. Arvoalueissa on mukaan otettu lisäksi 1950-luku, joka oli

Viialalle vireää rakentamisen aikaa. Rakennettua ympäristöä on dokumentoitu valokuvaamalla,

laatimalla asemapiirroksia ja lyhyt kuvaus rakennusten nykytilasta ja historiasta. Dokumentointi

on tehty kulttuurihistorian näkökulmasta, eikä se ole rakenteiden ja kunnon tekninen tutkimus.

Samoin kohteiden arvottamisen lähtökohtana ovat kulttuuriset arvot. Kyseessä ei ole kiinteistöjen

tai alueiden syvällinen historiankirjoitus ja tietojen kattavuudessa on vaihtelua.

Arvoluokituksessa on käytetty kolmiportaista 1, 2, 3 -luokittelua ja se on tämän hetken arvio

yksittäisen kohteen arvoista Viialan kulttuuriympäristön ominaispiirteet huomioiden ja suhteessa

muihin kohteisiin. Arvojen perusteet on mainittu kohdekorteissa ja kohteista on annettu

toimenpidesuosituksia. Arvottamisella on haluttu nostaa aineistosta esiin kulttuurimaiseman

keskeiset arvot ja ympäristön tärkeimmät, samalla haavoittuvimmat ominaispiirteet. Sinänsä kaikki

tässä mainitut kiinteistöt ja arvoalueet ovat säilyttämisen arvoisia arvolukuun katsomatta.

Arvoalueet:

Kiinteistöjen lisäksi on rajattu erikseen arvoalueita, joilla on säilynyt kulttuurimaiseman ja historian

näkökulmasta merkittävää rakennuskantaa tai arvokasta kulttuurimaisemaa. Arvoalueet on

dokumentoitu valokuvaamalla sekä laatimalla lyhyt kuvaus alueesta ja sen historiasta. Arvottaminen

ja toimenpidesuositukset noudattavat kiinteistöjen vastaavia tietoja. Mahdollinen lisäinventoinnin

tarve kohdistuu pääasiassa juuri näille arvoalueille ja on arvioitava aina erikseen. Arvoalueita on

15. Niistä kolme, Arpiaisten agraarimaisema, Heinälahden itäpuolen agraarimaisema ja

Alkkulanlahden - Riitiälänjärven agraarimaisema edustavat laajempaa kulttuurimaisemaa, joka

koostuu Viialan asutuksen vanhimmista osista, vanhoista kylistä, -kantataloista ja –pelloista.

Teollisuuden ja taajama-asutuksen vanhimpia osia edustavat Lallinmäki, Keskustan asuinalueet,

Keskustan hallinto- ja liikerakennukset, Viilatehtaan ympäristö, Urheilu- ja Mäntymäenkadun

ympäristö, Vakkistenmäki ja Oopakka. Sotien jälkeisen asutuksen, erityisesti siirtolais- ja

rintamamiesrakentamista edustavat Kolikkoinmäki ja Sallinkulma.

Kiinteistöille ja arvoalueille on annettu arvoluokitus, joka perustuu kohteiden kulttuurihistoriallisiin

arvoihin. Kohteen arvot muodostuvat rakennushistoriallisista, ympäristö- ja historiallisista arvoista.

Rakennushistorialliset arvot:

Rakennustaiteelliset arvot: puhdaspiirteinen, arkkitehtonisen tyylin edustaja

Viialassa löytyy perinteisen yksinkertaisen rakennustyylin lisäksi viitteitä 1900-luvun vaihteen

tyylipiirteistä, joita ovat mm. uusrenessanssi, nikkarityyli, kansallisromantiikka ja jugend sekä 1920-

luvun klassismi. Hyvin säilyneitä näiden tyylipiirteiden esimerkkejä ovat mm. Rasin koulut, Rekola,

Viialan ja Tolvilan kartano sekä Ali-Pörö. Poikkeuksellisena rakenteellisesti ja tyylillisesti on

pidettävä myös Jumunrannan viljamakasiinia ja –kuivuria. Edustavia ovat myös sahan johtajien

asuntoina toimineet rakennukset mm. Rantalehto, Tuomarla ja Pappilanpuisto

Rakennustekniset arvot: Rakennuksessa on käytetty rakennusteknisesti mielenkiintoisia,

innovatiivisia, tyypillisiä tai uniikkeja ratkaisuja.

Rakennusmateriaalina on ollut pääasiassa hirsi. Tiiltä on käytetty pääasiassa tehtaissa, yksittäisissä

talousrakennuksissa ja muutamissa koulurakennuksissa. Tiili on myös ollut päämateriaalina sotien

jälkeen syntyneessä keskustamiljöössä. Viialassa tai jopa laajemminkin harvinaisena materiaalina

ja teknisenä ratkaisuna voidaan pitää rakennuksen rungon tekemistä sahalta ylijääneistä

lankunpätkistä. Inventoiduista kohteista höyrysahan rakennuttama Rantalehto oli rakennettu tällä

tekniikalla. Lisäksi Varrasniemessä on yksi talousrakennus tehty vastaavalla tavalla. Ilmiön laajuutta

ei voitu selvittää. Muistitietona kerrotaan, että Alkkulassa olisi yksi asuinrakennus ja osa

Lapinkulman uudempaa koulua olisi tehty tästä materiaalista.

Rakennusperinteisesti arvokas: oman aikakautensa ja alueensa rakennusperinteen tyypillinen

edustaja.

Viialassa elävät perinteinen maalaismaisema ja teollisuus/taajamamiljöö rinnakkain. Viialan

rakennusperinne on monipuolista ja ajallisesti kerrostunutta, mistä kertoo esimerkiksi perinteinen

paritupa ja elementtikerrostalo. Perinteiseen maalaisrakentamiseen tuo poikkeuksen kaksi kartanoa.

Punatiilisten teollisuusrakennusten lisäksi tehtaisiin liittyi eri aikakausilta olevia asuinrakennuksia.

Höyrysahan rakennuskantaan liittyy mm. näyttäviä 1900-luvun vaihteen johtajien asuinrakennuksia,

1920-luvun maatila, 1940-luvun tiilirunkoisia kerrostaloja, 1970-luvun elementtikerrostaloja, 1950-

luvun omakotiasutusta ja 1960-luvun rivitalo. Rakennusperinteeseen tuovat poikkeuksia kartanoiden

lisäksi tehtaat. Oman lukunsa muodostaa lisäksi 1950-luvun laaja julkinen ja yksityinen

rakentaminen.

Ympäristöarvot:

Maisemallisesti/kaupunkikuvallisesti merkittävä: osana arvokasta ympäristökokonaisuutta, näkyy

ympäristöönsä hyvin tai muodostaa oman maisemallisen kokonaisuuden.

Erityisesti arvokkailla aluekokonaisuuksilla on ympäristöarvoja. Yksittäiset rakennukset ovat osa

kokonaisuutta. Arvoalueita on rajattu sekä teollisuuden synnyttämälle taajama-alueelle ja

maatalouspohjaiselle haja-asutusalueelle. Ensimmäisessä ne muodostuvat pääasiallisesti

rakennetusta ympäristöstä ja katutilasta, toisessa painottuvat enemmän maiseman maankäytön

historiaan kuin rakennuskantaan.

Historialliset arvot:

Asutushistorialliset arvot: Kylien kantatalot ja vanhat kyläpellot, teollistumisen synnyttämä asutus

Viialassa vanhimpia asutushistoriallisia arvoja omaavat kivikauden asuinpaikat, jotka sijoittuvat

vesistöjen yhteyteen, pääasiassa kuivuneen Alkkulanlahden ympäristöön. Asutushistoriallisesti

merkittävimmän rakennetun kulttuuriympäristön muodostavat vanhat maakirjakylät ja niiden

kantatalot, kylätontit ja vanhat kyläpellot. Kylätontit ovat arvokkaita myös autioituneina esimerkkinä

Alkkulan vanhan kylän paikka. Kyliin ja asutukseen liittyvät myös vanhat liikennereitit, joiden

suunnassa asutus vähitellen levisi. Kyliin ja kantataloihin liittyvät lisäksi kylien ulkopuolella oleva

asutus, takamaiden torpat ja vanhojen maanteiden varrella olevat mökit. Teollisuus ja rautatieasema

vetivät puoleensa asutusta. Niiden vaikutuksesta Viialaan syntyi, osin suunnitelmallisesti rakennettua,

johtohenkilöiden ja työväen asutusta. Nämä alueet ja rakennukset omaavat myös asutushistoriallista

arvoa ja niillä on erityistä paikallista merkitystä.

Taloushistoriallisesti arvokas: teollisuus, kauppa- tai liikennehistorian kannalta merkittävä

Viialan kehitykseen vaikuttivat keskeisesti rautatien rakentamisen lisäksi sahan sekä viila- ja

nahkatehtaan perustaminen. Näihin liittyvät rakennukset, niin teollisuus- kuin asutustoiminta, ovat

tärkeitä historiallisesti ja maisemallisesti. Merkittävää liikennehistoriaa ovat tiet ja niihin liittyneet

rakenteet. Paikallisteiden lisäksi keskeinen oli vanha maantie, joka johti Viialan kautta

Hämeenlinnasta Tammerkoskelle. Tien linjaus on pääosin säilynyt Viialassa. Tiestä erkani keskustan

pohjoispuolella ns. Narvanmatkantie, joka raivattiin maantieksi jo 1700-luvun luvun lopulla.

Haihunkosken sillasta on maininta jo 1620-luvulta ja nykyinen neliaukkoinen kivisilta on 1880-

luvulta. Vanhoja tielinjoja ovat mm. Turuntie ja Kirkkotie.

Sivistyshistoriallisesti arvokas, esim. kirjastot ja koulut

Vanhimmat koulut Viialassa perustettiin Akaan, Vesilahden ja Lempäälän kuntiin, joskin

edelläkävijänä oli Akaan höyrysaha, joka perusti ensimmäisen koulun huomattavasti aikaisemmin

kuin kunnat. Yhdessä sotien jälkeisten lisärakennusten koulut muodostavat ajallisesti kerrostuneen

kokonaisuuden.

Sosiaalihistoriallinen arvokas: edustaa havainnollisella tavalla alueelle tyypillistä sosiaalista

kerrostumaa ja elämäntapaa.

Rakennettuna kulttuurimaisemana sosiaalihistoria näkyy hyvin maalais- ja tehdasmiljöössä.

Maalaismaisemassa näkyvät hyvin kylien kantatalot ja vastaavasti syrjemmällä, pellon laidalla

olevat pienimuotoisemmat muonamiehen mökit, mäkituvat ym. Tehdasmiljöössä vastaava ero näkyy

johtajien asuinrakennuksissa, jotka poikkesivat sijainniltaan ja rakennustavaltaan työväelle

tarkoitetuista alueista

teollisuuden rakennusperintö ja julkiset rakennukset. Rakennushistorian näkökulmasta kohdetta

voi luonnehtia termeillä tyypillinen, harvinainen, säilynyt, edustava, yhtenäinen, ajallinen

kerroksellisuus, avainkohde, symbolimerkitys ja kertovuus.

Alkuperäisyys tai säilyneisyys on käsitteenä ongelmallinen. Rakennuksia on aina muutettu, joko

korjaamalla, purkamalla, uudistamalla tai laajentamalla ajan tarpeiden mukaan. Mitä vanhempi

rakennus, sitä enemmän muutoksia se on ehtinyt kokea. Vanhan ja alkuperäisenä säilyneen

rakennuksen löytäminen onkin lähes mahdotonta. Kulttuurihistorialliselta kannalta on merkitystä

miksi ja miten muutokset ovat tehty. Kulttuurihistoriallinen arvo syntyy osittain vanhoista

materiaaleista, mutta toisinaan myös ajallisista kerroksista. Tästä hyvänä esimerkkinä on useita

laajennuksia kokenut nahkatehdas.

Luokka I

Erityisen merkittävät kohteet, suuri paikallinen arvo.

Kohteita, jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla Viialan rakennettua perintöä tai ovat hyvin

säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita

arvonäkökohtia tai erittäin vahva yksi peruste. Tässä luokassa olevat ovat kantataloja,

teollisuusrakennuksia tai julkisia rakennuksia, jotka muodostavat Viialan maiseman ja historian

kivijalan. Luokittelun ensimmäiseen tai toiseen luokkaan ratkaisee usein kohteen säilyneisyys,

kokonaisuus tai liittyminen laajempaan kokonaisuuteen.

Luokka II

Merkittävät kohteet

Ovat edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä

useita arvonäkökulmia. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna rakennuskanta ja asuinpaikka ovat usein

nuorempia tai kokonaisuus on suppeampi.

Luokka III

Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet

Kohteita, joilla on historiallista arvoa ja ovat osana jotakin laajempaa kokonaisuutta. Tähän luokkaan

on sijoitettu pienempi ns. mökkiasutus, vaikka niiden rakennukset olisivat säilyneet hyvin.

Alkkulan kylä

1. Jumunranta 2

2 .Koivikko, Lapin puukoulu 2

3. Pärnämäki, Lapin kivikoulu 2

4. Uotila 1

5. Viilatehdas 1

6. Ylhäinen 2

Arvoalue: 1. Alkkulalahden-Riitiälänjärven agraarimaisema 2

Arvoalue: 2. Matomäen asuinalue 2

Arvoalue: 3. Viilatehtaan ympäristö 2

Arpiaisen kylä

7. Arpiainen 2

Arvoalue: 4. Arpiasen agraarimaisema 2

Haihunkosken kylä

8. Eliitti Harkki 2

9. Haihunkosken kivisilta 1

10. Iso-Rasila 2

11. Ruokola, kansakoulu kivi 1

12. Siukola 2

13. Vähä-Rasi, kansakoulu puu 1

Arvoalue: 5. Lallinmäen asuinalue 2

Arvoalue: 6. Oopakan asuinalue 2

Arvoalue: 7. Sallinkulman asuinalue 3

Arvoalue: 8. Urheilu- ja Mäntymäenkadun ympäristö 2

Heinusuon kylä

14. Ali-Eskola 2

15. Jussila 2

16. Kansakoulun lisä 2

17. Marjamäki 2

18. Rauhala 2

19. Rekola(Oinas) 1

20. Sarkkilan kansakoulu 2

21. Yli-Eskola 2

Arvoalue: 9. Heinälahden itäpuolen agraarimaisema 1

Lohnattilan kylä

22. Yli-Laurila 1

Arvoalue: 4. Arpiaisen agraarimaisema 2

Pörölän kylä

23. Ali-Pörö 2

Riitiälän kylä

24. Mutonen 2

25. Päivärinne (Anttila) 2

26. Toorikka 1

Arvoalue: 1. Alkkulalahden-Riitiälänjärven agraarimaisema 2

Sarkkilan kylä

27. Heikkilä 1

28. Kivimäki 3

29. Mattila 2

30. Pihlajamäki 3

31. Ryödi 2

Arvoalue: 9. Heinälahden itäpuolen agraarimaisema 1

Taipaleen kylä

32. Hinkka 2

33. Hyrkäs 2

Arvoalue: 1. Alkkula-Riitiälänjärven agraarimaisema 2

Tarpian kylä

34. Kartanonvainio 1

Tolvilan kylä

35. Tolvila (kartano) 1

Arvoalue: 1. Alkkula-Riitiälänjärven agraarimaisema 2

Varrasniemen kylä

36. Nyppy 2

37. Seppälä 1

38. Sipilä 1

Arvoalue: 10. Varrasniemen kyläraitti 1

Viialan kylä

39. Kauppala 74 2

40. Kauppala 147 2

41. Kirkkomaa 1

42. Pappilanpuisto 2

43. Rantalehto 1

44. Siiri 2

45. Tiilimäki 3

46. Tuomarla 2

47. Viiala (kartano) 1

48. Viialan nahkatehdas 1

49. Vuorela (työväentalo) 1

Arvoalue: 11. Keskuskadun asuinalueet 1

Arvoalue: 12. Keskuskadun liike- ja hallintorakennukset 1

Arvoalue: 13.Vakkistenmäen asutus 3

Arvoalue: 14.Viialan kartanomiljöö 1

Ei eritysesti minkään kylän alla

Arvoalue: 15. Kolikkoinmäen asuinalue 2