Alue Kolikkoinmäen asuinalue
TakaisinPerustiedot
-
Kunta:Akaa
Vanha kunta:Viiala
Kylä:Viiala
Nimi:Kolikkoinmäen asuinalueAlueluokka:Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuusArvojen perustelu:Arvoluokka: 2Asutus- ja sosiaalihistoria:
Kolikkoinmäki muodostaa omaleimaisen asuinalueen jälleenrakennuskaudelta, jonka rakennuskanta
on keskeisillä alueilla hyvin säilynyt kokonaisuudessaan. Alue on säilynyt mäkisenä, metsäisenä ja
sokkeloisena. Tiet ovat hiekkapintaisia. Alueen nimi tuli rakentajilta ja viittaa Viipurin
Kolikkoinmäkeen. Alue oli kaavoitetun alueen ulkopuolella ja kasvoi varsin vapaasti rakentamisen
ja rakennusten sijoittelun suhteen. Alue kylien entistä takamaata, asutus keskittyi vanhan maantien
varrella olevalle mäenharjanteelle. Rakentamisen määräsi enemmän maasto kuin määräykset.
Kolikoinmäestä kasvoi virkeä yhdyskunta, jossa oli mm. kauppa ja työväentalo/tanssilava.
Tekstitiedot
-
Historia:Hannukan alue ja sille perustettu Kolikoinmäen asuinalue on entistä kylien takamaata, jossa useilla
kylillä oli omistuksia. Kolikoinmäen itäpuolelta kulkeva Heinäsuontie on osa vanhaa Narvantietä,
joka raivattiin maantieksi jo 1700-luvun lopulla. Yleinen väkiluvun kasvu lisäsi tilaa pienempää
mökkiasutusta 1800-luvulla. Läheisen Viialan kylän teollistuminen vaikutti myös asutuksen leviämiseen
vanhojen teiden suunnassa. Todennäköisesti Kolikoinmäen vanhin asutus oli puhtaasti paikallisten
kylien kasvusta johtuvaa. Ensimmäiset mökit rakennettiin Kolikoinmäen rinteeseen jo 1900-luvun
vaihteessa. Ne olivat osa laajempaa Narvantien asutusta. Varsinainen Kolikoinmäen synty, alueen
nimeäminen ja rakentaminen ajoittuu vasta sotien jälkeiseen aikaan. Tällöin Viiala Oy aloitti vanerin
tekemisen tehtaalla. Viialaan tarvittiin ammattimiehiä, joista osa oli ilmeisesti kotoisin Viipurin
Kolikoinmäestä. Vaikka alue oli syrjäinen, syntyi sinne varsin elinvoimainen ja aktiivinen yhteisö.
Heinäsuon työväenyhdistyksen toimitilat olivat Hannukantien varrella Kolikoinmäessä ja yhdistyksen
tanssilava oli varsin suosittu. Nykyisin tanssilava on edelleen paikallaan, joskin ulkoasu on muuttunut
yrityskäytössä. Heinäsuon työväenyhdistys on yhdistetty Viialan työväenyhdistykseen. Myös
Heinäsuontien varressa ollut kauppa on lopettanut.
Kolikoinmäki rakennettiin ensimmäisen, vuonna 1957 vahvistetun, kaava-alueen ulkopuolelle, joka
osaltaan selittää nykypäiviin säilynyttä vaihtelevaa katukuvaa. Nykyinen kaava on vuodelta 1986 ja
siinä sallitaan 1,5 kerroksinen omakotirakentaminen. Tehokkuusluku on 0,15, joskin vanhemmat
tontit ovat varsin suuria. Tässä yhteydessä kaavoitettiin myös Anttilantien eteläpuoli tonteiksi. Näiden
tonttien rakentaminen on nyt aloitettu. Kolikoinmäen itäpuolella olevat pellot on kaavoitettu vuonna
1992 teollisuustonteiksi. Kolikoinmäki rakennettiin vanhoista kylistä ja Viialan keskustasta katsottuna
syrjäiseen paikkaan. Toisaalta se oli alueen vanhan valtaväylän Narvanmatkantien varrella. Yhteyksiä
paransi Kolikkoinmäen itäpuolelle 1970-luvulla valmistunut Turkuun vievä vt. 9. Viialan keskustan
ja Kolikkoinmäen välistä aluetta on rakennettu 1970-luvulta alkaen yhteen.
Kuvaus:Kolikoinmäen alue sijaitsee Viialan luoteiskulmalla, vanhan Narvantien (nyk. Heinäsuontien) varrella.Tontit ovat keskittyneet alueen pääväylän Hannukantien ja siitä erkanevan Kaaritien ja Ojanteentien
varrelle. Eteläreunana oleva Anttilantie on tienä nuorempi. Alue on kaksiosainen. Pääosa tonteista
on Heinäsuontien varresta nousevalla metsäisellä mäellä, joka laskee loivasti kohti länttä. Läntisimmät
tontit ovat sijoittuneet metsäisten mäkien väliselle peltoalueelle.
Arvoalueella on noin 39 asuinrakennusta. Alueen tontit jakautuvat pääasiallisesti neljän Vesilahden
eri kylän maille. Keskeiset alueet kuuluivat Lohnattilan kylän Laurilan talon maihin. Länsiosa alueesta
oli Pörölän kylän Pörölän talon maita. Eteläosa, Anttilantien varsi on kuulunut Riitiälän Anttilan
talon maihin. Yksittäisiä tontteja on lohkottu lisäksi Unajalan kylän maista. Heinäsuontien varressa
olevat rakennukset ovat entisellä pellolla, joka kuului Heinäsuon kylään. Kolikoinmäen eteläpuolella
oleva pieni peltoalue kuuluu Riitiälän kylään. Vanhemmat tontit, jotka sijaitsevat Hannukantien ja
sen sivuteiden varsilla ovat varsin suuria, joskin vaihteluväli on 1600 neliöstä aina yli 3000 neliöön,
keskikoko on yli 2000 neliötä. Nuoremman Anttilantien varren tontit ovat huomattavasti pienempiä,
kooltaan vain noin 1200 neliötä.
Rakennettu ympäristö:
Miljöö on varsin metsäinen, tiet, tontit ja rakennukset noudattelevat maaston muotoja. Tiet ovat
hiekkapintaisia ja etenevät polveillen maastossa. Johtuen maanomistushistoriasta tonttien koossa
on eroja ja yhdistettynä metsämäisyyteen alue on varsin omaleimainen ja väljä. Useilla tonteilla
metsäisyys on hyvin säilynyt, vaikka puutarha onkin perustettu. Rakennusten sijoittelu suhteessa
tonttiin ja tiehen vaihtelee, joka tekee maisemasta varsin vaihtelevan. Rakennukset ovat pääasiassa
sotien jälkeen rakennettuja. Ainoastaan Hannukantien alkupäässä olevassa mäenrinteessä on
asuinrakennuksia, jotka ovat rakennettu ennen sotia. Ne liittyvät vanhempaan asutuskerrostumaan,
joka levisi vanhojen maanteiden varrelle 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolella.
Sotien jälkeiset rakennukset ovat pääosin puuverhoiltuja ja satulakattoisia asuinrakennuksia.
Useimmissa on säilynyt myös ulkorakennus, joka usein noudattaa asuinrakennuksen tyyliä ja väritystä.
Vaikka alueen rakentaminen tapahtui lyhyellä aikavälillä on alueelta vaikea löytää kahta samanlaista
asuinrakennusta. Vaikka perusmuoto on sama on ikkunoiden sijoittelussa ja rakennusten mittasuhteissa
pieniä eroja. Osaltaan eroavaisuutta ovat lisänneet ulkoasun muutokset, joita ovat elintasosiivet,
lisävuoraukset, koristelut ja ikkunamuutokset. Asuinrakennuksista poikkeuksia ovat Hannukantien
varrella oleva pieni teollisuusrakennus ja Heinäsuontien varrelle 1950-luvun lopulla rakennettu
kaupparakennus, joka on hyvin säilynyt esimerkki ajan rakennustavasta.
Toimenpidesuositukset:Kolikoinmäen alueen sotien jälkeen syntynyt rakennettu miljöö tulisi säilyttää. Uudisrakentamistakeskeisillä alueilla ei suositella.
Kolikoinmäki on mielenkiintoinen kokonaisuus, hyvä aikakautensa edustaja, rakentaminen on vielä
ollut kaavan ulkopuolella vapaata ja rakennukset sijoittuvat pääasiassa perinteiseen tapaan omistajan
sopivaksi katsomaan paikkaan.
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaViiala Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006 Akaa
Viiala
Rakennusinventointi
Kulttuuriympäristöinventointi
Muu
01.01.2005 31.12.2006