parhaimman liikennereitin aina 1800-luvulle saakka. Asutus myös levisi vesistöjen suuntaisesti.

Liikkumisen lisäksi vesistöjen yhteydessä olivat ensimmäiset viljelyyn sopivat maa-alueet.

Jumusen pohjukassa olleet Alkkulanlahti ja lyhyen laskuojan päässä ollut Riitiälänjärvi muodostivat

ihanteellisen asuin- ja viljelyalueen. Alavat ranta-alueet olivat etupäässä niittyinä ja ensimmäiset

pellot raivattiin loivasti vesistöihin viettäviin rinteisiin. Varhaisin asutus on mahdollisesti ollut hyvin

lähellä vesistöä, vasta myöhemmässä vaiheessa kylät keskittyivät peltojensa keskelle, metsän laitaan

tiiviiksi ryhmäkyliksi. Asutus pysyi tiiviinä ryhmäkylinä aina isojakoon, 1700-luvun loppupuolelle

saakka. Poikkeuksen tekee Tolvila, joka muodostettiin kartanoksi jo 1600-luvun alkupuolella.

Taipaleessa Hinkka laajeni ja toimi pitkään ratsutilana. Isonjaon jälkeen Alkkulan vanha kylätontti

autioitui talojen muuttaessa lähemmäksi peltojaan. Muissa kylissä Anttila muutti 1930-luvulla ja

Hyrkäs 1800-luvulla peltoaukean laidalle. Rautatien linjaus rakennettiin arvoalueen halki 1870-

luvulla. Arvoalueen vanhin tielinja on Lapinkulmantie, jonka sanottiin olevan huonossa kunnossa

vielä 1930-luvulla. Tolvilan kartanosta lähtivät tiet Lempäälän ja Viialan suuntaan. Nykyisin

peltoaukean ylittää Pyhällöntie, joka rakennettiin 2000-luvun vaihteessa. Peltoalueen itäpuolella

kulki vanha maantie Tammerkoskelle, tien vanha linjaus kulki metsän puolella, ei pellolla kuin

nykyinen. Alkkulan kylään rakennettiin koulurakennukset 1903 ja 1948.

ja Tolvilan kylien historialliset kyläpaikat ja vanhimmat pellot. Yhdistävänä tekijänä ovat historialliset

Jumusen yhteydessä olleet järvet Alkkulanjärvi/lahti ja Riitiänjärvi, joiden ympärille ja laskuojien

varsille perustettiin em. kylät ja ja raivattiin pellot. Nykyisin alue muodostaa yhtenäisen, loivasti

kumpuilevan, lähes avoimen peltomaiseman. Pahimmat näköesteet ovat vanhojen järvien

kuivuminen ja pusikoituminen. Alkkulanjärvessä on pieni saostusallas. Taipaleen kylän koillispuolella

on metsähallituksen siemenpuumetsikkö.

Kulttuurihistoriallisia rakennettuja kohteita arvoalueella ovat pääasiassa kylien kantatalot, jotka

muodostavat peltoaukean reunoilla yhdessä pellon kanssa rajat arvoalueelle. Vanhoissa

kyläkeskustassa tai niiden välittömässä tuntumassa ovat säilyneet Riitiälän kylässä Toorikka ja

Mutonen, Taipaleen kylässä Hinkka sekä Tolvilassa Tolvilan kartano. Näiden lisäksi alueella ovat

kyläkeskustasta siirrettyjä taloja ovat Riitiälän Anttila, Taipaleen Hyrkäs ja Alkkulan Ylhäinen ja

Uotila. Peltoalue on yhtenäinen, ainoastaan lounaiskulmalla, Alkkulan kylän osalta se muuttuu

rikkonaisemmaksi. Osa Alkkulan pelloista on raivattu metsäharjanteelle, jolloin on muodostunut

pienipiirteisempää maisemaa. Länsiosassa myös Viialan taajaman kasvu on muuttanut maisemaa.

Pääosin tämä uudempi rakennettu alue on rajattu arvo-alueen ulkopuolelle.

Historiallisista kyläpaikoista asuttuja ovat edelleen Tolvilan, Taipaleen ja Riitiälän kylät. Alkkulan

vanha ryhmäkylä autioitui isonjaon jälkeen, jo 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Alkkulan

kylä taloista Laurilan uudempi, 1800-luvun kylätontti on autioitunut. Nykyisin sen alue on kaavoitettu

omakoti ja teollisuusalueeksi. Riitiälässä vanhat kylätontit jäivät Penttilän talouskeskuksen alle.

vanhat metsittyneet järvenpohjat ja nykyinen siemenpuumetsikkö tulisi raivata. Pelloille

rakentamisesta tulisi pidättäytyä, tilojen yhteydessä rakentamisen mittakaavaan, materiaaleihin ja

väreihin tulisi kiinnittää erityistä huomioita. Alkkulan kylän autioituneiden kylätonttien ja asutuksen

jäänteiden säilyminen tulee turvata. Uotilan ympäristön pienipiirteisen peltomaiseman säilyminen

tulee turvata. Viialan taajaman ja arvoa-alueen rajaus tulisi olla selkeä.

Alkkulan kylätontteja ja asutuksen jäänteitä koskee laki historiallisen ajan kiinteistä

muinaisjäännöksistä.