Lapin pientaloalue on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö (RKY 2009). Lapin alue tunnetaan ensimmäisen asukkaansa August Käpylän mukaan yleisesti myös Käpylänä.

Tampereen kaupunki alkoi 1914 jakaa perheellisille kaupunkilaisille tontteja Tammelan pohjoispuolisesta metsästä. Lapin pientaloalue syntyi vähävaraiselle työväestölle, kun Tampereen kaupunki järjesti 1915 piirustuskilpailun Lapinniemeen ja Viinikkaan rakennettavia työväenasuintaloja varten. Pientaloalue rakennettiin Lapinniemen tehdasalueen läheisyyteen lähes kokonaan 1915 ja 1935 välisenä aikana. Asuinrakennukset muodostavat yhtenäiset rivistöt katujen varsille ja talousrakennukset on ryhmitelty tonttien sisäosiin. Yhtenäinen rakennustapa tekee alueesta ehyen kokonaisuuden. Alueella on 114 lähes satavuotiasta omakotirakennusta, joista useimmat on alunperin rakennettu kahden perheen asunnoiksi ja myöhemmin yhdistetty yhden perheen käyttöön.

Lähialueen kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ovat mm. Lapinniemen alueella sijaitseva 1899 valmistunut Lapinniemen puuvillatehdas, jossa nyt toimii mm. kylpylä ja hotelli. Nykyisen Koukkuniemen vanhainkodin paikalla sijaitsi Tampereen kaupungin kunnalliskoti eli vaivaistalo 1886 lähtien, myöhemmin lisäksi lastenkoti ja mielisairaala. Alueen historiassa merkittävä oli myös 1915 Kaupissa avattu Keuhkotautiparantola. Näsijärven rannalla sijaitseva Rauhaniemen kansankylpylä valmistui 1929.

Tampereen Lapin kaupunginosa sijaitsee keskustan koillispuolella. Lännessä ja pohjoisessa se rajautuu Lapinniemen alueeseen, idässä ja etelässä Kaupin kansanpuistoon. Aluetta rajaa pohjoisessa Rauhaniementie ja etelässä Kaupin harju. Alueen sijainti Näsijärven ja Kaupin metsäalueen välissä on suojaisa ja kaupunginosa on vehreä ja rauhallinen.

Lapinniemessä sijaitseva Koukkuniemen vanhainkoti on Euroopan suurimpia vanhainkoteja. Tampereen Pellavatehtaassa on nykyisin vilkasta kylpylä- ja hotellitoimintaa. Naistenlahden pohjúkassa on satama ja Tampereen Pursiseuran toimisto. Alueen näkyvin elementti on Paasikiventien varrelle, Näsijärven Naistenlahden rannalle 1970-luvulla valmistunut massiivinen Tampereen Sähkölaitoksen voimalaitos.

Rakennustaito 1915.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998.

Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö 1998.