2. Nuupalan asuinalue (Asemanmäki, Nälkälänmäki), 1900-luvun alkupuolen asuinalue

3. Keskustan asuinalue, Marttilan kylätontin paikalla

4. Tyrvään entinen keskusta

5. Raivion asuinalue ja työväentalo

6. Tyrvään uusi pappila ja navetta 1890, päärakennus 1923

7. Jaatsin talo 1868, nimismiehen talo, Tyrvään kunnantalo

8. Meijeri 1951

9. Asemakadun, Puistokadun ja Marttilankadun liike- ja asuintalot

10. Asemakadun funkkishuoltoasemat

11. Kauppalantalo 1960-luku

12. Marttilan koulu

13. Palokunnantalo 1906

14. Tyrvään sairaalan vanhin osa edustoineen 1938

15. Vammaskosken silta 1915, levennetty 1958

16. Vanhan maantien, postitien (1500-luku) linjausta noudattavat Asemakatu ja Marttilankatu

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Tyrvään uusi kirkko, Vammala. Tyrvään vanhan kirkon käytyuä pieneksi päätettiin jo vuonna 1827 rakentaa uusi kirkko. Toimeen päästiin vasta 1848 arkkitehti P.J. Gylichin piirustusten pohjalta. Rakennusmestarina oli Juho Sahlberg. Kirko valmistui vuonna 1855. Tyypiltään Tyrvään tiilipintainen kirkko poikkeaa aikakautensa kirkkoarkkitehtuurista. Pohja-alaltaan kirkko on Pälkäneen kirkon tapaan ristinmuotoinen ja viistokulmaisesta ristikeskuksesta kohoaa matala kupusärmiö. Alttaripäädyn kuoriosa on särmikäs. Leimallinen juuri Tyrvään kirkolle on länsipäädyn kaksoistorniaihe, jonka arkkitehtoniset lähtökohdat ovat varhaiskeskiajassa. Kirkon sisätilat ovat arkkitehti B. Strömmerin vuonna 1938 suunnittelemassa asussa. Vehmaan hautausmaan ympäröimä kirkko sijaitsee Vammaskoskeen pistävällä niemellä. Maisemakuva on huomattavasti muuttunut kirkon ympäristön muutostöiden vuoksi.

Vammaskosken silta, Vammala. Vammaskosken historiallisella ylityspaikalla on ollut kiinteä silta jo 1600-luvulla. Nykyinen kuusiaukkoinen graniittisilta rakennettiin vuosina 1913-1915. Rakennustöitä johti tunnettu sillanrakentaja, rakennusmestari Valle Antila. Valmistuessaan tämä 114 metriä pitkä silta oli huomattavimpia maassamme. Siltakantta on levennetty vuonna 1958.

Jokisen talo, Kirkkokatu 3. Nahkuri Jokisen rakennuttama puinen liikertakennus on valmistunut vuonna 1912. Talo on säästynyt vuoden 1918 suurpalolta.

Apteekin talo, Marttilankatu 12. Vuoden 1918 palon jälkeen apteekiksi rakennettu jugend-tyylinen asuin- ja liikerakennus, jossa on koristeellinen kuisti. Piha on puistomaisesti istutettu.

Liikerakennus, Marttilankatu 14. Erittäin edustava funktionalistinen liikerakennus on rakennettu 1930-luvulla.

Huvila, Rautavedenkatu 9. Viime vuosisadan lopulla rakennettu puinen huvila, johon liittyy koristeellinen tornipaviljonki. Rakennus on säästynyt vuoden 1918 palolta.

Seuratalo, Aittalahdenkatu 11. Metsäisellä mäellä sijaitseva Seuratalo rakennettiin vuonna 1906 palokunnantaloksi. Rakennukseen liittyi puinen letkunkuivaustorni, joka purettiin vuonna 1972.

Sastamalan sairaala, Tampereentie 5. Tyrvään piirimielisairaalan kivinen parantolarakennus on valmistunut vuonna 1924. Klassistista rakennusta ympäröi puisto.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]