Hei!

Pyysitte Pirkanmaan maakuntamuseolta kannanottoa Sastamalan Nuupalassa, osoitteessa Käsityökatu 6 a sijaitsevan kiinteistönne kulttuurihistoriallisista arvoista, suojelusta ja sen asettamista rajoituksista korjausrakentamista tai mahdollista purkamista ajatellen.

Nälkälän alue Nuupalassa on osa Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Käsityökalu 6:n rakennukset ja koko Nälkälän alue on inventoitu osana Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2003 toteuttamaa Vammalan 6. kaupunginosan rakennusinventointia. Tampere-Pori -radan valmistuttua vuonna 1895, aseman kupeeseen, Jaatsin kantatalon maille alkoi muodostua pieni asuin- ja verstasalue. Aluetta alettiin kutsua Nälkälänmäeksi ja Asemanmäeksi ja siellä asui työväkeä ja käsityöläisiä. Käsityöläisten tonteilla sijaitsi verstaita, joista suurimmat muistuttivat jo pieniä tehtaita. Käsityökatu on Nälkälän alueen vanha pääkatu, joka alkoi rautatieasemalta. Käsityökadun varren rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta.

Rakennuksestanne kerrotaan inventoinnissa seuraavaa. Osoitteessa Käsityökatu 6 a (Kiinteistön nimi Salmi II) sijaitsee hyvin alkuperäistä vastaavassa asussa säilynyt vinkkelin muotoinen puutyöverstas 1900-luvun alkupuolelta. Kuivaamo-osa, johon kuuluu kookas savupiippu, on rakennettu 1950-luvulla. Rakennus sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Käsityökadun varrella ja liittyy vahvasti alueen maisema- ja teollisuushistoriaan. Rakennuksessa on toiminut 1900-luvun alkupuolella mm. puusorvaamo Ojala & Sora, joka 1920-luvulla muuttui Laine & Salmiksi. Sen omistivat Herman Hakanen ja Frans Salmi. Tällöin tehtaassa valmistettiin mm. ovia, ikkunoita ja karmeja. Lisäksi tehtiin puusta erilaisia pelejä ja leluja sekä visakoivuisia palkintoja. Myöhemmin toiminta jatkui pitkään Salmin nimellä ja tehdas muistetaankin hyvin Salmin lelutehtaana, joka oli yksi alueen tunnetuimmista toimijoista. Sotien jälkeen tiloissa toimi Chippendale oy, joka valmisti pääasiassa puuleikkauksin koristeltuja tyylihuonekaluja. Alkuaikoina tehtiin vielä jouluisin pieni erä visakoivuivuisia krokettipelejä. Tehdas työllisti tähän aikaan noin 20 henkilöä, ja tontilla sijaitsi työntekijöiden lentopallokenttä. Chippendale oy toimi rakennuksessa 1980-luvun lopulle saakka. Vuosina 1988 - 98 rakennus oli tyhjillään, mutta vuodesta 1998 alkaen tiloissa toimi Jukka Järvisen JS-veisto, joka oli tilojen käyttäjä vielä inventointihetkellä.

Verstasrakennuksella todettiin inventoinnissa olevan teollisuushistoriallista arvoa sekä ympäristöarvoa sen maisemallisesti keskeisen sijainnin takia. Toimenpidesuositusten mukaan teollisuusrakennuksen säilymiseen olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen korjaus ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, sijoittelun ja materiaalien suhteen. Alkuperäiset rakennusosat tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusta peittävän puuston raivaaminen olisi toivottavaa maiseman ja rakennuksen säilymisen kannalta.

Tässä vielä linkki rakennuksen inventointikortille Siiri-tietokannassa:

http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-DAB8F09D-E3B5-C241-F1BB-528A395BFF47

Kaikkia inventoinnin tietoja ei ole digitoitu sähköiseen muotoon, esim. rakennuksen yksityiskohtien (esim. vuoraustyyppi, ikkunamuodot jne.) kuvausta. Mikäli toivoisitte näitäkin tietoja, voin skannata teille kyseiset sivut.

Puutyöverstaan rakennus on suojeltu vuonna 2006 voimaan tulleella asemakaavalla (Vammalan kaupungin 6. eli Nuupalan kaupunginosan korttelien 1, 2, 6-8, 11-16 ja 27-29 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutos). Korttelialueella on merkintä ATY/s: Alueella olevia rakennuksia voidaan käyttää asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksina, kuitenkin siten, että julkisivujen muuttaminen tulee tehdä rakennuksen muiden vastaavien osien kaltaisesti. Uudisrakennusten on sijoituksensa, suuntauksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusperinteen kanssa. Rakennuksissa suoritettavat korjaustoimet on toteutettava rakennuksen rakentamisajankohdan kaltaisesti. Itse rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Korjaustoimenpiteissä on huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa.

Rakennus on siis suojeltu varsin vahvasti. Kerroitte, että yksi ostajaehdokkaista olisi kiinnostunut kunnostamaan rakennusta. Maakuntamuseo pitää tätä erittäin myönteisenä tilanteena ja muistuttaa, että suojelusta huolimatta rakennukseen on mahdollista tehdä hyvin suunniteltuja muutoksia, mikäli niiden osalta noudatetaan em. kaavamääräyksiä. Rakennuslupaa vaativien muutosten lupahakemukset on syytä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Ulkovaipan, kantavien rakenteiden ja alkuperäisten tulisijojen kunnostamiseen sekä korjaussuunnitteluun on mahdollista hakea valtion avustusta, mikäli työt toteutetaan perinteisin menetelmin ja materiaalein. Avustusmuotoja ovat ELY-keskuksen Avustus rakennusperinnön hoitoon sekä Museoviraston Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus. Molempien hakuaika on vuosittain syksyllä. Yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet löytyvät avustusten verkkosivuilta: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset.

Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/

Kerroitte, että eräs mahdollinen ostajaehdokas olisi kiinnostunut myös rakennuksen purkamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 139 § mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Suojellun, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkaminen edellyttää erittäin painavia perusteita. Purkamislupaa varten tulisi pyytää maakuntamuseon lausunto ja mikäli purkamista perusteltaisiin rakennuksen kunnolla, tulee lupahakemuksen liitteenä toimittaa kuntotutkimus. Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut virallisia kuntotutkimusohjeita täydentävän ohjeen, jonka näkökulmana ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä arvojen huomioiminen kuntotutkimuksia laadittaessa. Ohjeen voi ladata maakuntamuseon internet-sivuilta (sivun alareunasta): https://www.vapriikki.fi/maakuntamuseo/korjausneuvonta/ . Niissä tapauksissa, joissa erittäin laajat vauriot ovat selvästi nähtävillä, voi perinnerakennusmestari tehdä kohteeseen kenttäkäynnin ja arvioida kuntotutkimuksen tarpeellisuutta/tarpeellista laajuutta ennen sen toteuttamista.

Toivottavasti näistä tiedoista on apua! Olkaa uudelleen yhteydessä mikäli teille jäi kysyttävää.

 

Hei!Pyysitte Pirkanmaan maakuntamuseolta kannanottoa Sastamalan Nuupalassa, osoitteessa Käsityökatu 6 a sijaitsevan kiinteistönne kulttuurihistoriallisista arvoista, suojelusta ja sen asettamista rajoituksista korjausrakentamista tai mahdollista purkamista ajatellen.Nälkälän alue Nuupalassa on osa Vammalan keskustan maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Käsityökalu 6:n rakennukset ja koko Nälkälän alue on inventoitu osana Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2003 toteuttamaa Vammalan 6. kaupunginosan rakennusinventointia. Tampere-Pori -radan valmistuttua vuonna 1895, aseman kupeeseen, Jaatsin kantatalon maille alkoi muodostua pieni asuin- ja verstasalue. Aluetta alettiin kutsua Nälkälänmäeksi ja Asemanmäeksi ja siellä asui työväkeä ja käsityöläisiä. Käsityöläisten tonteilla sijaitsi verstaita, joista suurimmat muistuttivat jo pieniä tehtaita. Käsityökatu on Nälkälän alueen vanha pääkatu, joka alkoi rautatieasemalta. Käsityökadun varren rakennukset ovat pääasiassa 1900-luvun alkupuolelta.Rakennuksestanne kerrotaan inventoinnissa seuraavaa. Osoitteessa Käsityökatu 6 a (Kiinteistön nimi Salmi II) sijaitsee hyvin alkuperäistä vastaavassa asussa säilynyt vinkkelin muotoinen puutyöverstas 1900-luvun alkupuolelta. Kuivaamo-osa, johon kuuluu kookas savupiippu, on rakennettu 1950-luvulla. Rakennus sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Käsityökadun varrella ja liittyy vahvasti alueen maisema- ja teollisuushistoriaan. Rakennuksessa on toiminut 1900-luvun alkupuolella mm. puusorvaamo Ojala & Sora, joka 1920-luvulla muuttui Laine & Salmiksi. Sen omistivat Herman Hakanen ja Frans Salmi. Tällöin tehtaassa valmistettiin mm. ovia, ikkunoita ja karmeja. Lisäksi tehtiin puusta erilaisia pelejä ja leluja sekä visakoivuisia palkintoja. Myöhemmin toiminta jatkui pitkään Salmin nimellä ja tehdas muistetaankin hyvin Salmin lelutehtaana, joka oli yksi alueen tunnetuimmista toimijoista. Sotien jälkeen tiloissa toimi Chippendale oy, joka valmisti pääasiassa puuleikkauksin koristeltuja tyylihuonekaluja. Alkuaikoina tehtiin vielä jouluisin pieni erä visakoivuivuisia krokettipelejä. Tehdas työllisti tähän aikaan noin 20 henkilöä, ja tontilla sijaitsi työntekijöiden lentopallokenttä. Chippendale oy toimi rakennuksessa 1980-luvun lopulle saakka. Vuosina 1988 - 98 rakennus oli tyhjillään, mutta vuodesta 1998 alkaen tiloissa toimi Jukka Järvisen JS-veisto, joka oli tilojen käyttäjä vielä inventointihetkellä.Verstasrakennuksella todettiin inventoinnissa olevan teollisuushistoriallista arvoa sekä ympäristöarvoa sen maisemallisesti keskeisen sijainnin takia. Toimenpidesuositusten mukaan teollisuusrakennuksen säilymiseen olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen korjaus ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, sijoittelun ja materiaalien suhteen. Alkuperäiset rakennusosat tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Rakennusta peittävän puuston raivaaminen olisi toivottavaa maiseman ja rakennuksen säilymisen kannalta.Tässä vielä linkki rakennuksen inventointikortille Siiri-tietokannassa:http://siiri.tampere.fi/displayObject.do?uri=http%3a%2f%2fwww.profium.com%2farchive%2fArchivedObject-DAB8F09D-E3B5-C241-F1BB-528A395BFF47Kaikkia inventoinnin tietoja ei ole digitoitu sähköiseen muotoon, esim. rakennuksen yksityiskohtien (esim. vuoraustyyppi, ikkunamuodot jne.) kuvausta. Mikäli toivoisitte näitäkin tietoja, voin skannata teille kyseiset sivut.Puutyöverstaan rakennus on suojeltu vuonna 2006 voimaan tulleella asemakaavalla (Vammalan kaupungin 6. eli Nuupalan kaupunginosan korttelien 1, 2, 6-8, 11-16 ja 27-29 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutos). Korttelialueella on merkintä ATY/s: Alueella olevia rakennuksia voidaan käyttää asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksina, kuitenkin siten, että julkisivujen muuttaminen tulee tehdä rakennuksen muiden vastaavien osien kaltaisesti. Uudisrakennusten on sijoituksensa, suuntauksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusaineiden ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusperinteen kanssa. Rakennuksissa suoritettavat korjaustoimet on toteutettava rakennuksen rakentamisajankohdan kaltaisesti. Itse rakennukselle on osoitettu suojelumerkintä sr-2: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Korjaustoimenpiteissä on huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa.Rakennus on siis suojeltu varsin vahvasti. Kerroitte, että yksi ostajaehdokkaista olisi kiinnostunut kunnostamaan rakennusta. Maakuntamuseo pitää tätä erittäin myönteisenä tilanteena ja muistuttaa, että suojelusta huolimatta rakennukseen on mahdollista tehdä hyvin suunniteltuja muutoksia, mikäli niiden osalta noudatetaan em. kaavamääräyksiä. Rakennuslupaa vaativien muutosten lupahakemukset on syytä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.Ulkovaipan, kantavien rakenteiden ja alkuperäisten tulisijojen kunnostamiseen sekä korjaussuunnitteluun on mahdollista hakea valtion avustusta, mikäli työt toteutetaan perinteisin menetelmin ja materiaalein. Avustusmuotoja ovat ELY-keskuksen Avustus rakennusperinnön hoitoon sekä Museoviraston Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus. Molempien hakuaika on vuosittain syksyllä. Yksityiskohtaiset ehdot ja ohjeet löytyvät avustusten verkkosivuilta: https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon sekä https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset.Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/Kerroitte, että eräs mahdollinen ostajaehdokas olisi kiinnostunut myös rakennuksen purkamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) 139 § mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Suojellun, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkaminen edellyttää erittäin painavia perusteita. Purkamislupaa varten tulisi pyytää maakuntamuseon lausunto ja mikäli purkamista perusteltaisiin rakennuksen kunnolla, tulee lupahakemuksen liitteenä toimittaa kuntotutkimus. Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut virallisia kuntotutkimusohjeita täydentävän ohjeen, jonka näkökulmana ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset sekä arvojen huomioiminen kuntotutkimuksia laadittaessa. Ohjeen voi ladata maakuntamuseon internet-sivuilta (sivun alareunasta): https://www.vapriikki.fi/maakuntamuseo/korjausneuvonta/ . Niissä tapauksissa, joissa erittäin laajat vauriot ovat selvästi nähtävillä, voi perinnerakennusmestari tehdä kohteeseen kenttäkäynnin ja arvioida kuntotutkimuksen tarpeellisuutta/tarpeellista laajuutta ennen sen toteuttamista.Toivottavasti näistä tiedoista on apua! Olkaa uudelleen yhteydessä mikäli teille jäi kysyttävää.