taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontti on pitkään ollut tunnettu seppien pajasta. Pihapiirissä on vielä jäljellä vanhempaa rakennuskantaa osana nykyistä piharakennusta. Nykyinen liike- ja asuinrakennus on osa Marttilankadun vanhempaa rakennuskantaa ja sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla tien varressa.

Liike- ja asuinrakennuksen lisäksi tontilla on tätä vanhempi ulkorakennus sekä luultavasti vuonna 1971 autoliikkeen toiminnan aikaan rakennettu pulpettikattoinen ulkokatos. L-kirjaimen muotoisen ulkorakennuksen perustuksena on lohkokivi, runko on mahdollisesti lautarakenteinen. Satulakatto on katettu pellillä luultavasti Hankkijan omistaessa kiinteistöä. Mahdollisesti tuolloin on rakennuksen pitkälle itäsivulle rakennettu pariovet helpottamaan maatalouskoneiden ja -tuotteiden käsittelyä ja varastointia. Rakennuksen piiput on purettu viimeistään Hankkijan omistaessa kiinteistöä. Ulkorakennus on tätä ennen ollut asuinkäytössä, siinä on asunut mahdollisesti neljä tai viisi perhettä kerrallaan luultavasti 1940-1960-lukujen aikana.

Tontti on tunnettu Sepänmäkenä tai Sepänahteena. Siinä on ollut Lindforsien pitäjänseppien paja. Ensimmäinen seppä, Matts Dufa, mainitaan kirkonkirjoissa vuonna 1777. Viimeinen tällä paikalla olllut seppä oli Vilho Lindfors, joka kuoli vuonna 1910. Tontilla on ollut asuinrakennus, navetta ja talli, paja, sauna ja liiteri sekä kellari. Kaikki rakennukset paloivat vuonna 1918. Nykyinen liike- ja asuinrakennus on rakennettu vuonna 1940 ja siinä on toiminut useita erilaisia liikkeitä, mm. kaksi elintarvikeliikettä, osto- ja myyntiliike, autokauppa, Hankkijan toimitilat ja tilitoimisto. Vuodesta 1985 lähtien siinä on toiminut Vammalan hautaustoimisto Eronen ky.

Kiinteistö sijaitsee Marttilankadun länsipuolella lähellä Marttilankadun ja Lapinmäentien risteystä. Luoteispuolella on Seuratalo, lounaassa 1920-luvulla rakennettu asuinrakennus. Marttilankadun itäpuolella on kerrostaloja.

Päärakennuksen säilyminen olisi suotavaa ja sitä koskevat muutostyöt tulisi tehdä rakennuksen ominaispiirteet huomioon ottaen. Myös pihan vanhin rakennus olisi suotavaa säilyttää.

Mäkelä, Juha 2000: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.

Pietilä, Esko 1973: Vammalan rakentaminen vuoteen 1918. Tyrvään seudun Museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XLVII. Vammalan Kirjapaino Oy.

Teppo Eronen, Vammala.