rakennusperinteinen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Asuin- ja liikerakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1941. Rakennusta on jatkettu vuonna 1963 3-kerroksisella asuinsiivellä. Vanhassa osassa on säilynyt jossain määrin funktionalismin piirteitä. Rakennus on maisemallisesti keskeisellä paikalla Asemakadun varrella. Asemakatu muodosti 1900-luvun alkupuolella Tyrvään kunnan keskeisen liike- ja pääkadun, jonka varrelle keskittyi suurin osa kunnan taloudellista toimintaa

(1.)Asuin- ja liiketiloja sisältävä rakennus on rakennettu kahdessa osassa. Vanhempi L - muotoinen rakennus sijoittuu Asemakadun varteen. Rakennuksessa on kaksi 2-kerroksista satulakattoista osaa/siipeä, joita yhdistää kulmassa oleva tasakattoinen osa Tienvarressa olevassa osassa on alakerrassa on näyteikkunalla varustettuja liiketiloja ja toisessa kerroksessa on asuntoja. Rakennuksen sokkeli on pinnoitettu ruskeaksi maalatuilla laatoilla. Tiilirunkoinen rakennus on rapattu luonnovalkoiseksi. Satulakatto on katettu betonitiilellä. Asuintilojen Ikkunat ovat uusittu 1980-luvulla. Nykyiset ovat kömpelöt puulistaikkunat. Osa näyteikkunoista on pienennetty kömpelösti 1980-luvulla. Rännit ovat vanhat. Kulmassa olevassa tasakattoisessa osassa on säilynyt hyvin funktionalismin piirteet, jotka näkyvät sisäänkäynnin katoksessa, ikkuna- ja parvekeratkaisuissa. Rappauksessa näkyy vaurioita seinän ja julkisivussa olevan kapean katoksen yhtymäkohdassa.

Rakennusta on laajennettu 1960-luvulla, jolloin rakennettiin kadun suuntainen 3-kerroksinen asuinrakennus. Rakennuksen päädyt ovat tiilirakenteiset, sivut on pinnoitettu levyllä.

2-kerroksinen asuin- ja liikerakennus on rakennettu vuonna 1941. Kadunsuuntaisessa osassa on ollut liikeyriyksiä ja asuntoja. Siipiosassa oli alun perin elokuvateatteri Kino Tyrvää, johon sisäänkäynti oli hyvin funkkishenkisestä kulmaosasta. Teatterin alapuolella oli kellarissa yleinen sauna, johon sisäänkäynti oli sisäpihan puolelta. Rakennusta on korjattu 1950-luvulla, jolloin se sai nykyisen ulkoasun, johon kuuluvat satulakatto, karkea rappaus ja kivipinnoitetut laatat sokkelissa. Ulkoasu on sekoitus funktinalismia ja 1950-luvun tyyliä. Teatteri lopetti toimintansa 1970-luvulla ja tilat korjattiin ruokakaupaksi. Nykyisin teatterin tiloissa toimii Siwa -kauppa. Liiketiloissa on nykyisin kampaamo. Aikaisempia liikeyrityksiä oli mm. baari 1960-luvulla. Länsipuolella oleva 3-kerroksinen asuinrakennus rakennettiin 1960-luvulla, piirustukset ovat rakennusinsinööri Lauri Rantasen tekemät vuodelta 1963.

Rakennuksen rakenteissa ja sijoitteluissa näkyy hyvin aikakauden muuttuminen. Rakennuksen vanhempi osa sijoittui aikansa mukaisesti heti kadun varteen. Rakennusta laajennettiin 1960-luvulla, asuinsiivellä, joka sijoittuu kauemmaksi kadun reunasta.

Rakennus sijaitsee Asemakadun varrella. Pohjoispuolella on postmoderni liikerakennus ja rivitalo 1900-luvun loppupuolelta. Itä- ja eteläpuolella on Jaatsin rakennukset (1860-l) ja siihen liittyvä puisto. Länsipuolella on 1970-luvun elementtikerrostalo. Tontin itälaidalla on lehmusrivi, joka liittynee alunperin lähellä olevaan Jaatsin taloon. Sisäpiha on hiekka ja nurmpipintainen. Samoin uudemman puolen julkisivun puolella on nurmikko- ja hiekkapiha.

Asemakaudun varteen sijoittuvan liike- ja asuinrakennus tulisi säilyttää. Mahdolllinen uudisrakentaminen tulee sovittaa nykyiseen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, värien, materiaalien ja rakennusten sijoittelun suhteen. Rakennusten korjauksissa tulee käyttää rakennusajan perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Asuinrakennuksen alkuperäiset ja vanhat rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään. Mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. Rakennusluvat, Kaupungin rakennusvalvonna arkisto. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.