arkkitehtoninen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vanha pankkirakennus edustaa Vammalan palon 1918 jälkeistä rakentamista ja on keskeisellä paikalla Marttilankadun varressa, osa vanhan pääväylän rakennettua miljöötä. Se on kaupunkikuvassa ainutlaatuinen ja edustaa kummankin osan osalta aikakaudelle tyypillisiä arkkitehtonisia ihanteita. Esimerkiksi rakennuksen kiviosan kattomuoto on erikoinen. Sisätilojen muutoksista huolimatta vanha pankkisali on säilyttänyt piirteensä. Vanha pankkisali on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, samoin sisäänkäynnissä ja porrashuoneissa on alkuperäisiä piirteitä.

Marttilankatu 13 käsittää kaksiosaisen liikeasuinrakennuksen, jossa vanhampi osin puurakenteinen osa on 1910-luvun lopusta ja uudempi kivirakenteinen osa vuodelta 1921. Nykyisin kiinteistössä toimivat mm. erikoishammasteknikko, TV- ja kodinkonehuolto sekä parturi-kampaamo. Ylemmissä kerroksissa on viisi asuinhuoneistoa.

Koko korttelin alue on alun perin ollut Heikkilän kantatalon maita, jonne talo siirrettiin vanhalta kylätontilta 1830-luvulla. Talo joutui yksityisomistukseen vuonna 1914 ja vain asuinrakennukset jäivät paikalleen. Rakennukset paloivat vuonna 1918. Vuonna 1876 perustettu Tyrvään säästöpankki osti Marttilankatu 13:ssa sijainneen Erkki ja Ida Heikkilän tontin liiketalokseen vuonna 1921. Tontilla sijaitsi aiemmin kauppias Lehdon liikerakennus, jossa toimi mm. pankki, koulu sekä kestikievari. Kauppalan komeimpana pidetty liikerakennus paloi vuonna 1918. Sen jälkeen rakennettiin nykyisen liikerakennuksen matalampi osa. Säästöpankki rakennutti kolmikerroksisen lisäosan, jonka suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio ja joka valmistui joulukuussa 1921. Pankki toimi rakennuksessa vuosina 1922-1958, katutasossa sijaitsi mm. Emil Behmin kangaskauppa. Matalamman osan katutasossa oli mm. lyhyttavara- ja maanviljelystavaraliike, ylemmässä kerroksessa pankinjohtajan asunto.

Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön noin kaksi vuotta sitten.

Kiinteistö sijaitsee Marttilankadun länsipuolella. Saman kadun varrella on useita 1920-1930-luvulla rakennettuja liike- ja asuinkiinteistöjä. Lounaassa on 1930-1950-luvuilla rakennettu uudempi Säästöpankin kiinteistö.

Rakennus tulisi säilyttää. Korjaus- ja muutostöissä tulisi kohteen arkkitehtoniset ominaispiirteet huomioida korostetun tarkkaan ja säilyttää vanhaa materiaalia, mm. ikkunat, ovet, kiinteä sisustus mahdollisimman paljon. Tontin mahdollinen täydennysrakentaminen tulee korostetun tarkkaan tapahtua olevan rakennuskannan ehdoilla huomioiden ko. rakennuksen ja koko Marttilankadun miljöön ominaispiirteet.

Heinonen, Olavi 1976: 100 vuotta pankkitoimintaa Tyrvään emäkirkon vaiheilla. Tyrvään Säästöpankki 1876-1976. Tampereen Arpatehdas Oy.

Mäkelä, Juha 2000: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.

Erkki Asikainen, Vammala