Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Nälkälänkatu 24 B sijaitsee Sastamalan Vammalan Nuupalan kaupunginosaan kuuluvalla Nälkälänmäen (Asemanmäen) alueella, joka kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (MKY). Nälkälänmäki on 1900-luvun alussa muodostunut asuinalue. Se on vehreä ja säilynyt rakennuskannaltaan sekä ajallisesti että mittakaavallisesti yhtenäisenä, ja siksi se onkin yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Em. arvoalue on rajattu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 (hyväksytty 2017), jossa sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Alueella on lisäksi voimassa vuonna 2006 hyväksytty suojelupainotteinen asemakaava, jossa on annettu paitsi rakennuskohtaisia myös korttelikohtaisia suojelumerkintöjä. Nälkälänkatu 24 B tontin perällä sijaitseva asuinrakennus on suojeltu sr-1-merkinnällä, jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaustoimenpiteissä huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa. Uudisrakentaminen vain ohjeelliseksi merkityn rakennusalan sisällä. Katulinjan tuntumassa sijaitseva piharakennus puolestaan on suojeltu sr-2-merkinnällä, jonka kaavamääräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Korjaustoimenpiteissä huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa. Lisäksi tonttia koskee aluemerkintä Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-3). Sen kaavamääräys on: Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Uudisrakennusten on sijoituksensa, suuntauksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusmateriaalien ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusperinteen kanssa. Rakennusten etäisyys naapuritontin rajasta voi olla alle 4 m. Rakennuksissa suoritettavissa korjaustoimissa on huomioitava rakennuksen rakentamisajankohdan rakennustapa. Uudisrakennuksen suurin sallittu koko on 200 kerrosneliömetriä. Alueella voi harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa.
Asemakaava pohjautuu vuonna 2003 laadittuun rakennetun ympäristön inventointiin: Vammala, 6. kaupunginosan rakennusinventointi, Jari Heiskanen, 2003. Sen mukaan Nälkälänkatu 24 B on arvotettu korkeimaan kulttuurihistoriallisesti merkittävimpään arvoluokkaan (arvoluokka 1). Tontilla on rakennusperinteisiä ja maisemallisia arvoja. Perusteluina mainitaan, että asuinrakennus, talousrakennus ja pihapiiri ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta ja säilyneet hyvin aikakautensa asussa. Rakennukset muodostavat yhdessä naapurirakennusten kanssa 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevan eheän kokonaisuuden. Talousrakennus rajautuu Nälkälänkujaan muodostaen näkyvän elementin.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen neuvontakäynnin jo vuonna 2010 ja suositteli tuolloin kiireellisimpänä toimenpiteenä vuotavien kattojen uusimista tai hätäkorjausta. Nykytilanteen arvioimiseksi kohteeseen tehtiin 24.3.2020 uusi maastotarkastus Pirkanmaan maakuntamuseon rakennusmestarin toimesta. Paikalla ei ollut kiinteistön omistajan tai Sastamalan rakennusvalvonnan edustajaa, mutta rakennukset pääsi sovitusti tarkastamaan myös sisältä lukuunottamatta asuinrakennuksen vinttiä ja ulkorakennuksen länsipäätyä. Edellä mainittuja kattojen korjauksia ei ole tehty 2010 käynnin jälkeen ja tilapäiset sääsuojaukset ovat pettäneet, joten kattovuodot ovat jatkuneet aiheuttaen vakavia kosteusvaurioita.
Asuinrakennuksen katon pahimmat vuotokohdat ovat sen keskivaiheilla, savupiipun molemmin puolin. Pohjoisseinän sisäjiirin kohdalta kate alusrakenteineen on tuhoutunut. Näillä alueilla vaurio on edennyt välipohjaan ja hirsirunkoon asti. Rakennuksesta on purettu alapohjia, eteisen itäseinä sekä eteisestä vintille johtava porraskuilu portaineen. Syntyneestä aukosta näkyy osa vesikaton alusrakenteita, jotka ovat näkyviltä osin vielä kohtuullisessa kunnossa. Alkuperäiset ikkunat ovat paikoillaan ja pääosin hyvässä kunnossa, niitä on jossain vaiheessa kunnostettu. Keittiöstä on purettu lähes kokonaan kaakeloitu, massiivinen leivinuuni, mutta tuvassa on yhä hyväkuntoinen kaakeliuuni. Rakennuksen säilyminen edellyttäisi vesikaton uusimista ensi tilassa. Vesikaton lisäksi välipohja, rossipohja ja rakennuksen runko vaativat merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ulkorakennuksen itäpäädyn navettaosa on käytännössä tuhoutunut korjauskelvottomaksi, sekä vesikatto että välipohja ovat osittain romahtaneet. Keskiosa ja länsipääty ovat hieman paremmassa kunnossa, mutta niiden säilyttäminen edellyttäisi vesikaton pikaista uusimista.
Molemmat rakennukset ovat niin pahoin vaurioituneet, että niiden välttämättömiä korjaustöitä voidaan laajuudeltaan verrata uudisrakentamiseen. Laajat korjaukset merkitsevät alkuperäisten rakennusmateriaalien korvaamista uusilla, jolloin menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Vauriot johtuvat kunnossapitovelvollisuuden vakavasta laiminlyönnistä, mitä maakuntamuseo pitää erityisen moitittavana, kun kyseessä on asemakaavassa suojellut ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan ilmeisen merkittävät rakennukset. Tässä tilanteessa Pirkanmaan maakuntamuseon on todettava, että se ei vastusta purkamislupien myöntämistä rakennuksille, joskin pitää mahdollista purkamista erittäin valitettavana. Mikäli rakennukset päädytään purkamaan, maakuntamuseo suosittelee tarjoamaan käyttökelpoisia rakennusosia ja -materiaaleja uudelleen käytettäviksi kiertotalouden edistämiseksi. Tällaisia osia ovat esimerkiksi ikkunat, kaakeliuuni, väliovet, hirret, tiilet ja perustuskivet.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Nälkälänkatu 24 B sijaitsee Sastamalan Vammalan Nuupalan kaupunginosaan kuuluvalla Nälkälänmäen (Asemanmäen) alueella, joka kuuluu Vammalan keskustan maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueeseen (MKY). Nälkälänmäki on 1900-luvun alussa muodostunut asuinalue. Se on vehreä ja säilynyt rakennuskannaltaan sekä ajallisesti että mittakaavallisesti yhtenäisenä, ja siksi se onkin yksi arvoalueen ydinkohteista (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016). Em. arvoalue on rajattu Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 (hyväksytty 2017), jossa sitä koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.
Alueella on lisäksi voimassa vuonna 2006 hyväksytty suojelupainotteinen asemakaava, jossa on annettu paitsi rakennuskohtaisia myös korttelikohtaisia suojelumerkintöjä. Nälkälänkatu 24 B tontin perällä sijaitseva asuinrakennus on suojeltu sr-1-merkinnällä, jonka määräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaustoimenpiteissä huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa. Uudisrakentaminen vain ohjeelliseksi merkityn rakennusalan sisällä. Katulinjan tuntumassa sijaitseva piharakennus puolestaan on suojeltu sr-2-merkinnällä, jonka kaavamääräys kuuluu: Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, joksi ei lasketa hoidon laiminlyönnistä aiheutuneita vaurioita. Korjaustoimenpiteissä huomioitava rakennuksen arvot ja alkuperäinen rakennustapa. Lisäksi tonttia koskee aluemerkintä Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (AO/s-3). Sen kaavamääräys on: Korttelialueen rakennuksia ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Uudisrakennusten on sijoituksensa, suuntauksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusmateriaalien ja niiden pintakäsittelyn suhteen oltava sopusoinnussa alueen rakennusperinteen kanssa. Rakennusten etäisyys naapuritontin rajasta voi olla alle 4 m. Rakennuksissa suoritettavissa korjaustoimissa on huomioitava rakennuksen rakentamisajankohdan rakennustapa. Uudisrakennuksen suurin sallittu koko on 200 kerrosneliömetriä. Alueella voi harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa.
Asemakaava pohjautuu vuonna 2003 laadittuun rakennetun ympäristön inventointiin: Vammala, 6. kaupunginosan rakennusinventointi, Jari Heiskanen, 2003. Sen mukaan Nälkälänkatu 24 B on arvotettu korkeimaan kulttuurihistoriallisesti merkittävimpään arvoluokkaan (arvoluokka 1). Tontilla on rakennusperinteisiä ja maisemallisia arvoja. Perusteluina mainitaan, että asuinrakennus, talousrakennus ja pihapiiri ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta ja säilyneet hyvin aikakautensa asussa. Rakennukset muodostavat yhdessä naapurirakennusten kanssa 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevan eheän kokonaisuuden. Talousrakennus rajautuu Nälkälänkujaan muodostaen näkyvän elementin.
Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen neuvontakäynnin jo vuonna 2010 ja suositteli tuolloin kiireellisimpänä toimenpiteenä vuotavien kattojen uusimista tai hätäkorjausta. Nykytilanteen arvioimiseksi kohteeseen tehtiin 24.3.2020 uusi maastotarkastus Pirkanmaan maakuntamuseon rakennusmestarin toimesta. Paikalla ei ollut kiinteistön omistajan tai Sastamalan rakennusvalvonnan edustajaa, mutta rakennukset pääsi sovitusti tarkastamaan myös sisältä lukuunottamatta asuinrakennuksen vinttiä ja ulkorakennuksen länsipäätyä. Edellä mainittuja kattojen korjauksia ei ole tehty 2010 käynnin jälkeen ja tilapäiset sääsuojaukset ovat pettäneet, joten kattovuodot ovat jatkuneet aiheuttaen vakavia kosteusvaurioita.
Asuinrakennuksen katon pahimmat vuotokohdat ovat sen keskivaiheilla, savupiipun molemmin puolin. Pohjoisseinän sisäjiirin kohdalta kate alusrakenteineen on tuhoutunut. Näillä alueilla vaurio on edennyt välipohjaan ja hirsirunkoon asti. Rakennuksesta on purettu alapohjia, eteisen itäseinä sekä eteisestä vintille johtava porraskuilu portaineen. Syntyneestä aukosta näkyy osa vesikaton alusrakenteita, jotka ovat näkyviltä osin vielä kohtuullisessa kunnossa. Alkuperäiset ikkunat ovat paikoillaan ja pääosin hyvässä kunnossa, niitä on jossain vaiheessa kunnostettu. Keittiöstä on purettu lähes kokonaan kaakeloitu, massiivinen leivinuuni, mutta tuvassa on yhä hyväkuntoinen kaakeliuuni. Rakennuksen säilyminen edellyttäisi vesikaton uusimista ensi tilassa. Vesikaton lisäksi välipohja, rossipohja ja rakennuksen runko vaativat merkittäviä korjaustoimenpiteitä. Ulkorakennuksen itäpäädyn navettaosa on käytännössä tuhoutunut korjauskelvottomaksi, sekä vesikatto että välipohja ovat osittain romahtaneet. Keskiosa ja länsipääty ovat hieman paremmassa kunnossa, mutta niiden säilyttäminen edellyttäisi vesikaton pikaista uusimista.
Molemmat rakennukset ovat niin pahoin vaurioituneet, että niiden välttämättömiä korjaustöitä voidaan laajuudeltaan verrata uudisrakentamiseen. Laajat korjaukset merkitsevät alkuperäisten rakennusmateriaalien korvaamista uusilla, jolloin menetettäisiin myös suuri osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Vauriot johtuvat kunnossapitovelvollisuuden vakavasta laiminlyönnistä, mitä maakuntamuseo pitää erityisen moitittavana, kun kyseessä on asemakaavassa suojellut ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan ilmeisen merkittävät rakennukset. Tässä tilanteessa Pirkanmaan maakuntamuseon on todettava, että se ei vastusta purkamislupien myöntämistä rakennuksille, joskin pitää mahdollista purkamista erittäin valitettavana. Mikäli rakennukset päädytään purkamaan, maakuntamuseo suosittelee tarjoamaan käyttökelpoisia rakennusosia ja -materiaaleja uudelleen käytettäviksi kiertotalouden edistämiseksi. Tällaisia osia ovat esimerkiksi ikkunat, kaakeliuuni, väliovet, hirret, tiilet ja perustuskivet.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa