arkkitehtoninen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

1930-luvulla rakennettu entinen pankkirakennus edustaa Vammalan palon jälkeistä klassistista rakentamista parhaimmillaan. Pankkirakennuksen kanssa kulmittain oleva vanha asuinrakennuksen nykyasussa on niinikään 1920-luvun piirteitä. rakennuspari on edustava, hyvin säilynyt kokonaisuus ja muodostaa taajamakuvallisesti merkittävän kohdan Marttilankadun vanhassa miljöössä.

Kiinteistöön kuuluvat vuonna 1930 rakennettu liikerakennus sekä 1880-luvulla rakennettu asuinrakennus. Lisäksi pihapiirissä on puu- ja peltirakenteinen pulpettikattoinen hallirakennus sekä yksikerroksinen ulkorakennus, jonka perustuksena on betonivalu. Runko on vuorattu vaakalaudoituksella, seinät ovat punaiset ja listat valkoiset. Satulakatossa on peltikate.

Tontilla on ollut kaksi taloa, joista vanhemman rakensi räätäli Jooseppi Virtanen vuonna 1884. Hän piti sekatavarakauppaa vuoteen 1892 saakka, jolloin vuokrasi talonsa kauppias Axel Andersonille vuoteen 1895 asti. Teurastaja Ismael Kustaanpoika Lehto osti talon ja aloitti sekatavarakaupan pidon vuonna 1897. Talossa oli tulipalo vuonna 1903. Tontin toisella puoliskolla oli leipuri Herman Viktor Liljeroosin 1880-luvulla rakennuttama talo. Vuonna 1909 Kansallis-Osake-Pankki osti molemmat talot ja aloitti samana vuonna pankkitoiminnan entisessä Lehdon rakennuksessa. Marttilankadun puoleinen liikerakennus on valmistunut vuonna 1930.

Kiinteistö sijaitsee Marttilankadun ja Valkamakadun kulmassa Marttilankadun itäpuolella. Marttilankadun puolella on aita, jossa on koristeellisesti taotut rautaportit.

Liikerakennukset tulisi säilyttää ja kaikissa pihapiiriä koskevissa muutoksissa huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset ominaispiirteet. Huomio tulisi kiinnittää myös mahdollisten jäljellä olevien kiinteän sisutuksen osien säilymiseen.

Mäkelä, Juha 2000: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.