rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus on rakennettu Tyrvään kunnan terveystaloksi vuonna 1939. Näiden lisäksi rakennuksessa on toiminut useita yrityksiä mm. säästöpankki ja apteekki. Rakennus on katukuvan kannalta keskeisellä paikalla Asema- ja Varikokadun risteyksessä. Nykyinen ulkoasu on syntynyt 1940/50-luvulla tehtyjen päätyjen korotuksen aikana.

(1) Tontilla on vuonna 1938-39 rakennettu ja 1940/50-luvulla päätyjen osalta korotettu rakennus, joka tunnetaan Uosson terveystalona. Lisäksi on puurakenteinen (2) autotalli/varasto.

Terveystalo on (1) suurehko (n. 15x44 m) ja 2-kerroksinen rapattu tiilirakennus. Rakennuksen keskiosa on päätyjä hieman korkeampi ja leveämpi. Keskiosassa on näyttävä, rungosta ulkoneva funkkishenkinen porrankäytävä, joka nousee rakennuksen satulakattoa korkeammalle. Myös ikkunajaotuksessa on nähtävissä funkkiksen piirteitä. Porraskäytävässä on kapeat ja korkeat ikkunarivit. Rakenteen katolla on lipputanko. Sisäänkäynnin suojana pieni katos. Rakennuksessa on kellari, sokkelin näkyvät osat ovat siististi hakattua, lohkottua ja saumattua kiveä. Rakennuksen sisäänkäyntien portaat ovat myös kivirakenteiset, metallikaitein. Tiilirunko on rapattu karkeasti ja maalattu roosan väriseksi. Ikkunat ovat pystyjaolla jaettuja 2- tai 3-ruutuisia. Sisäpihan puolella on nauhaikkunoita. Ikkunat, jotka olivat alkuperäiset tai sotien jälkeen laitetut, korvataan elo-syyskuussa 2004 Tiivin tekemillä alumiinipokaisilla ikkunoilla. Rakennuksen satulakatto on katettu hiljattain tiilellä.

Autotalli/varasto on rakennettu betonisokkelille. Rankorakenteinen rakennus on vuorattu vihreällä peiterimavuorauksella. Satulakatto on katettu tiilellä. Ikkunat vanhat. Rakennus on rakennettu ilmeisesti 1950-luvulla.

Rakennus valmistui kunnnan terveystaloksi vuonna 1939. Taustalla oli halu lisätä Tyrvään kunnan palveluita uudessa keskustassa, sillä jäihän sairaala kauas kauppalan taakse. Nuupalassa oli jo huomattava määrä yritystoimintaa aseman ympäristössä. Lisäksi kunnantaloksi oli valittu lähein Jaatsi. Aloitteen Uosson lääkäri- ja apteekkitalosta tekivät taloustirehtööri Herman Salli ja rakennusmestari Väinö Alanen. Taloon tulisi apteekki sekä apteekkarin ja kunnanlääkärin asunnot. Lisäksi talon liiketiloihin muutti Tyrvään säästöpankki. Rakennuksen sanotaan olleen Suomen ensimmäinen nimenomaan terveystaloksi suunniteltu rakennus. Suunittelijana oli arkkitethti Bertel Strömmer. Tässä vaiheessa rakennus oli keskiosasta 2-kerroksinen, päätyjenollessa 1-kerroksiset ja tasakattoiset. Apteekin avajaiset olivat 1.4.1939.

Rakennukseen ei kuitenkaan tullut tiloja terveyssisarelle, jolloin rakennuksessa ei voitu tarjota neuvolapalveluita. Sodan jälkeen tilanne muuttui kun kuntaan saatiin Ruotsin Skövden kunnan ns. kummikuntarahoja. Ensimmäisenä korotettiin rakennuksen pohjoispääty nykyiseen korkeuteen. Suunitelmat teki Heikki Prusi ja ne ovat vuodelta 1949. Korotus valmistui vuonna 1950 ja tiloihin tuli äitiys- ja lastenneuvola. Eteläpääty, jonka ensimmäisenä käyttäjänä oli apteekki, korotettiin hiukan myöhemmin. Piirustuksen korotuksesta teki Bertel Saarnio vuonna 1952. Eteläpään korotukseen tuli asuintiloja. Päädyt saivat korotuksen yhteydessä satulakatot. Rakennuksen funktionalistiset piirteet ovat vähentyneet muutosten johdosta. Nykyinen muoto, johon kuuluu karkeapintainen rappaus ja satulakatot ovat enemmän 1950-luvun henkisiä. Rakennuksessa oli uutena kunnanlääkärin A.I. Kallan toimitilat ja asuntoja. Rakennuksen hiukan matalemmissa päädyissä on toimintut liikeyrityksiä. Ensimmäisiä olivat tiloissa oli mm. säästöpankki ja apteekki, joista viimeksimainittu toimi talossa aina vuoteen 1992 saakka. Myöhemmin talossa ovat toimineet mm. käsityökeskus, eri yhdistyksiä ja kotiteollisuuskoulu. Nykyisin tiloissa on asuntojen lisäksi yhteisökoti -toimisto ja ruokala/kahvila.

Liike- ja asuinrakennus sijaitsee Asema- ja Varikonkadun risteyksessä. Ympäristön rakennuskanta on iältään ja tyyliltään heterogeenistä. Asemakadun varrella on myös muita nuorempia liike- ja asuinrakennuksia. Eteläpuolella risteystä on ns. uusi Pappila, josta suuri kivinavetta (1880) on näkyvin rakennus. Itäpuolella Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rakennuksia. Pohjoispuolella on omakotialuetta. Naapurissa, luoteispuolella, on lasiseinäinen kukka- ja puutarha-alan yritys sekä 1980-luvulla rakennettu 3-kerroksinen elementtikerrostalo. Terveystalon julkisivun puolella oleva kapea piha on asvaltoitu ja toimii autojen parkkipaikkana. Sisäpiha on pääosin sorapintainen, reuna-alueilla on lisäksi nurmikkoa ja kaksi omenapuuta.

Asuin- ja liikerakennus tulisi säilyttää. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa nykyiseen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, värien, materiaalien ja rakennusten sijoittelun suhteen. Rakennusten korjauksissa tulisi käyttää ajan perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Alkuperäiset rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen.palvelukeskus. Muisitikuvia 1930-luvun Nälkälänmäestä pikkupojan silmin. Rakennusluvat, Kaupungin rakennusvalvonna arkisto. Pekka Koskisen antamia tietoja, Tyrvään seudun museo.