Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Maakuntamuseolle on toimitettu hankkeen valmisteluaineisto sekä vuonna 2019 laadittu Sastamalan rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointi, Sastamalankatu, Sillankorvankatu, Uittomiehenkatu (Sweco ympäristö Oy / Maritta Heinilä ja Maria Kirveslahti 2019). Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointi

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kaavahankkeesta OAS-vaiheessa lausunnon DIAR: 63/2019 (11.3.2019), jossa edellytettiin asemakaavatasoisen täydennysinventoinnin laatimista kaava-alueelta. Lausunnossa painotettiin, että selvityksessä tulisi käsitellä myös maiseman ja viheralueiden ominaispiirteet ja arvot. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä sitä, että Sastamalan kunta on päättänyt täydentää ja päivittää rakennetun ympäristön ja maiseman inventointitiedot tutkimusalueelta. Laadittu selvitys on suurimmaksi osaksi riittävä ja antaa monelta osin hyvät lähtötiedot alueen asemakaavojen uudistamiselle, suojelutavoitteiden määrittelylle ja vaikutustenarvioinnille. Maisemaa tai viheralueita ei kuitenkaan ole käsitelty selvityksessä. Siinä on myös muutamia oikaisua tai täsmentämistä vaativia kohtia. Selvitystä onkin ajateltu ainakin arvottamisen osalta täydennettävän ja tarkistettavan tarvittaessa viranomaislausuntojen myötä asemakaavoitusvaiheessa.

Kappaleessa 2.4.1. on mainittu Vammalan kirkon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mutta kappaleeseen on sisällytetty toisen lähellä sijaitsevan RKY-alueen, Tyrvään vanhan kirkon maiseman, inventointikuvaus. Lisäksi, koska selvitys on valmistunut jo 2019, siinä ei ole vielä huomioitu, että päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista on tehty valtioneuvostossa 18.11.2021. Kappaleessa 3.2.4. kohteiden 8. ja 9. tiedoissa on tapahtunut sekaannusta.

Selvitysalueelta on inventoitu kolme aluekokonaisuutta ja 14 kohdetta, jotka on arvotettu asteikolla 1-3. Aluekokonaisuuksina on inventoitu Uittoyhdistyksen alue, Sumakadun-Varppaajankadun asuinalue 1970-luvulta sekä Karjalankadun-Sastamalankadun asuinalue 1950-1960-luvuilta. Tämän alueen on todettu jatkuvan selvitysalueen ulkopuolelle. Inventoidut kohteet painottuvat Sastamalankadun ja Sillankorvankadun varteen sekä ja Varikonkadun alkuun. Välikadun, Herastuomarinkadun ja Siikasuonkadun varsille sijoittuu huomattava määrä pientaloasutusta, jota ei ole inventoitu, vaikka se osin on hyvin samantapaista kuin inventoiduilla alueilla. Erityisesti Sastamalankadun, Varikonkadun, Välikadun ja Luhdankadun rajaamassa korttelissa on säilynyt rakennuskantaa, joka olisi syytä inventoida ja joka muodostaa ajallisen kokonaisuuden korttelin inventoitujen rakennusten kanssa. Siikasuonkadulla sijaitsee vastaavasti pääasiassa 1950-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Tarkastelun ulkopuolelle jättämiselle ei ole annettu perusteluita.

Kohdeinventointeja ei ole tämän lausunnon yhteydessä tarkoituksenmukaista käydä yksityiskohtaisesti läpi, mutta yleisellä tasolla ja muutamien esimerkkien avulla maakuntamuseo toteaa niihin liittyen seuraavaa. Joiltakin osin selvityksestä puuttuu esim. kohteiden oleellisia historiatietoja. Esimerkiksi Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen laajennuksesta ei ole annettu tietoja, eikä laajennusosaan ilmeisesti katsota liittyvän arvoja. Asemakatu 5:n toimistorakennuksen rakennuttajasta tai käyttäjistä ei ole lainkaan tietoa. Kenties tämän takia rakennukselle ei ole merkitty historiallisia arvoja. Puutteet selvitystiedossa voivat vaikuttaa kohteiden arvottamisen yhteismitallisuuteen.

Uittoyhdistyksen kiinteistö on kappaleessa 3.2. Tunnistetut arvot ja suositukset sijoitettu arvoluokkaan 1. mutta aluekokonaisuuden kohdekortilla luokkaan 2. Maakuntamuseo toteaa, että kokonaisuus tulee sen arkkitehtonisten/rakennusperinteisten, elinkeinohistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi sijoittaa luokkaan 1.

Lukuisien rakennusten pihapiireineen on todettu edustavan Vammaskosken pohjoispuolelle rautatien rakentamisen jälkeen syntynyttä rakennuskantaa, joka on rakennettu tyypillisesti 1910-1930-luvulla sekä jälleenrakennuskaudella. Osa näistä kohteista on lisäksi osa Sastamalankadun pienimittakaavaista 1900-luvun alun rakentamisen kaupunkikuvallisesti arvokasta kokonaisuutta. Selvityksessä rakennuksia ei ole rajattu omaksi kokonaisuudekseen, vaikka siihen viitataan toistuvasti. Rautatien valmistumista seurannut rakentaminen on Vammalan historiassa merkityksellinen ajanjakso, joten rakennuksilla on myös asutushistoriallista arvoa. Kohteiden arvotusta olisi syytä tarkistaa tästä näkökulmasta, koska arvoluokille 1., 2. ja 3. on suositeltu kaavoituksessa selvästi erilaista huomioimistapoja, jotka eivät kaikki ohjaa yhtä selvästi rakennusten säilyttämiseen.

Uudemman rakennusperinnön osalta selvityksessä todetaan, että 1990-luvun rakentaminen on sijoitettu suoraan luokkaan 3. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa on kuitenkin syytä noudattaa samoja arvotusperiaatteita kuin muidenkin rakennusten kohdalla. Rakennusten julkisivujen vaurioiden on joissakin kohteissa todettu heikentävän rakennuksen arkkitehtonista arvoa. Maakuntamuseo huomauttaa, etteivät rakennuksen vauriot lähtökohtaisesti heikennä rakennuksen arvoja, vaikka ne äärimmäisissä tapauksissa heikentävät säilymisedellytyksiä.

Asemakaavaluonnos

Hankealueelle sijoittuu kolme rakennetun ympäristön kohdetta: entinen Tyrvään osuusmeijeri (1952) piharakennuksineen, Sastamalan pääkirjasto ja pieni grillikioski. Meijeri on määritelty Vammalan keskustan maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohteeksi, joka on inventoinnissa arvotettu arkkitehtonisten, elinkeinohistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojensa vuoksi luokkaan 1. Kirjasto on inventoinnissa todettu paikallisesti arvokkaaksi ja sillä on todettu olevan arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Suuri osa kaava-alueesta on puistoaluetta, jota ei ole inventoitu eikä arvotettu. Puistoalueen kokoa laajennetaan asemakaavan muutoksella.

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistyminen ja tarkastella alueen käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on osoittaa meijerille uusi käyttötarkoitus ja mahdollistaa sen lisärakentaminen huomioiden kuitenkin vanhan osan arvot. Tarkoituksena on myös tiivistää suunnittelualuetta osoittamalla rakennuspaikat kahdelle kerrostalolle ja asuinpientaloille sekä turvata rantareitti kaavalla.

Meijerin tontille on kaavaluonnoksessa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-32). Kaavamääräyksen mukaan korttelialueelle voidaan sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen liiketilaa sekä kahvila- ja ravintolatilaa yhteensä enintään 1000 m2. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös kulttuuria palvelevaa tilaa. Korttelialueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan kaupunkikuvan luomiseen sekä uudisosan ja vanhan meijerirakennuksen yhteensovittamiseen. Elementtisaumoja ei saa jättää näkyviin. Voimakkaita tehostevärejä ei tule käyttää. Julkisivuista tulee neuvotella ja ne tulee hyväksyttää kaavoituksella. Meijerin vanhimmalla 1950-luvun osalla on lisäksi merkintä sr-11: Maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluva ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- muutos- ja kunnostustyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Laajennusosa vuodelta 1978 on merkitty korvattavaksi uudella siivellä. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen suojelumerkintä on riittävä ja laajennusosan purkaminen on mahdollista. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että myös meijerirakennuksen koillispäädyn matala rakennusosa on havainnekuvien perusteella säilymässä. Kaavan mahdollistama ja havainnekuvissa kuvattu suurikokoinen, tasakattoinen ja väritykseltään harmaa laajennusosa ei kuitenkaan sovellu parhaalla tavalla maakunnallisesti arvokkaaseen suojeltavaan rakennusosaan. Maakuntamuseo katsoo, että asemakaavan tulisi ohjata suunnittelua hienovaraisempaan suuntaan. Museo esittää tutkittavaksi, voisiko rakennusosien välissä olla esim. keveämpi lasiseinäinen nivelosa. Laajennusosan massoittelu ja julkisivuarkkitehtuuri tulee sovittaa huolellisemmin vanhaan rakennusosaan.

Meijerin korttelialueen jatkeeksi on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-18). Sille on osoitettu rakennusalat kahdelle viisikerroksiselle kerrostalolle. Rakennukset ovat huomattavan korkeammat kuin muu rakentaminen suunnittelualueella tai sen läheisyydessä. Lähikortteleiden muut kerrostalot ovat korkeintaan nelikerroksisia. Maakuntamuseo esittää korkeimman sallitun kerrosluvun laskemista neljään kerrokseen, jolloin kaksikerroksinen meijerirakennus ja kirjasto eivät jäisi uudisrakentamiselle niin alisteisiksi. Kirjaston rakennusala on rajattu sen nykyisen muodon ja koon mukaiseksi. Maakuntamuseo pitää tätä hyvänä tapana turvata rakennuksen arvoja, mutta esittää vielä harkittavaksi, voisiko kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen julkisivujen ominaispiirteitä turvata kaavamääräyksin.

Sillankorvankadun varteen on sijoitettu uusi asuinpientalojen korttelialue (AP-12), johon kuuluu neljä tonttia. Kaavamääräyksen mukaan niille sijoitettavat pientalot voivat olla yhteen kytkettyjä tai erillisiä. [...] Pientalojen tulee olla harjakattoisia. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta. Maakuntamuseo toteaa, että erillisiksi rakennetut pientalot sopisivat Sastamalankadun varren vanhaan, pienimittakaavaisen asuinrakentamisen rakeisuuteen paremmin. Kaavamääräyksillä olisi syytä ohjata kattomuodon ja julkisivumateriaalin lisäksi mm. massoittelua, rakennusten väritystä ja ikkunapinta-alaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Asemakaavaehdotus täydennettyine ja tarkistettuine selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavahankkeesta. Maakuntamuseolle on toimitettu hankkeen valmisteluaineisto sekä vuonna 2019 laadittu Sastamalan rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointi, Sastamalankatu, Sillankorvankatu, Uittomiehenkatu (Sweco ympäristö Oy / Maritta Heinilä ja Maria Kirveslahti 2019). Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointi

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut kaavahankkeesta OAS-vaiheessa lausunnon DIAR: 63/2019 (11.3.2019), jossa edellytettiin asemakaavatasoisen täydennysinventoinnin laatimista kaava-alueelta. Lausunnossa painotettiin, että selvityksessä tulisi käsitellä myös maiseman ja viheralueiden ominaispiirteet ja arvot. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä sitä, että Sastamalan kunta on päättänyt täydentää ja päivittää rakennetun ympäristön ja maiseman inventointitiedot tutkimusalueelta. Laadittu selvitys on suurimmaksi osaksi riittävä ja antaa monelta osin hyvät lähtötiedot alueen asemakaavojen uudistamiselle, suojelutavoitteiden määrittelylle ja vaikutustenarvioinnille. Maisemaa tai viheralueita ei kuitenkaan ole käsitelty selvityksessä. Siinä on myös muutamia oikaisua tai täsmentämistä vaativia kohtia. Selvitystä onkin ajateltu ainakin arvottamisen osalta täydennettävän ja tarkistettavan tarvittaessa viranomaislausuntojen myötä asemakaavoitusvaiheessa.

Kappaleessa 2.4.1. on mainittu Vammalan kirkon valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mutta kappaleeseen on sisällytetty toisen lähellä sijaitsevan RKY-alueen, Tyrvään vanhan kirkon maiseman, inventointikuvaus. Lisäksi, koska selvitys on valmistunut jo 2019, siinä ei ole vielä huomioitu, että päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista on tehty valtioneuvostossa 18.11.2021. Kappaleessa 3.2.4. kohteiden 8. ja 9. tiedoissa on tapahtunut sekaannusta.

Selvitysalueelta on inventoitu kolme aluekokonaisuutta ja 14 kohdetta, jotka on arvotettu asteikolla 1-3. Aluekokonaisuuksina on inventoitu Uittoyhdistyksen alue, Sumakadun-Varppaajankadun asuinalue 1970-luvulta sekä Karjalankadun-Sastamalankadun asuinalue 1950-1960-luvuilta. Tämän alueen on todettu jatkuvan selvitysalueen ulkopuolelle. Inventoidut kohteet painottuvat Sastamalankadun ja Sillankorvankadun varteen sekä ja Varikonkadun alkuun. Välikadun, Herastuomarinkadun ja Siikasuonkadun varsille sijoittuu huomattava määrä pientaloasutusta, jota ei ole inventoitu, vaikka se osin on hyvin samantapaista kuin inventoiduilla alueilla. Erityisesti Sastamalankadun, Varikonkadun, Välikadun ja Luhdankadun rajaamassa korttelissa on säilynyt rakennuskantaa, joka olisi syytä inventoida ja joka muodostaa ajallisen kokonaisuuden korttelin inventoitujen rakennusten kanssa. Siikasuonkadulla sijaitsee vastaavasti pääasiassa 1950-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Tarkastelun ulkopuolelle jättämiselle ei ole annettu perusteluita.

Kohdeinventointeja ei ole tämän lausunnon yhteydessä tarkoituksenmukaista käydä yksityiskohtaisesti läpi, mutta yleisellä tasolla ja muutamien esimerkkien avulla maakuntamuseo toteaa niihin liittyen seuraavaa. Joiltakin osin selvityksestä puuttuu esim. kohteiden oleellisia historiatietoja. Esimerkiksi Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen laajennuksesta ei ole annettu tietoja, eikä laajennusosaan ilmeisesti katsota liittyvän arvoja. Asemakatu 5:n toimistorakennuksen rakennuttajasta tai käyttäjistä ei ole lainkaan tietoa. Kenties tämän takia rakennukselle ei ole merkitty historiallisia arvoja. Puutteet selvitystiedossa voivat vaikuttaa kohteiden arvottamisen yhteismitallisuuteen.

Uittoyhdistyksen kiinteistö on kappaleessa 3.2. Tunnistetut arvot ja suositukset sijoitettu arvoluokkaan 1. mutta aluekokonaisuuden kohdekortilla luokkaan 2. Maakuntamuseo toteaa, että kokonaisuus tulee sen arkkitehtonisten/rakennusperinteisten, elinkeinohistoriallisten ja maisemallisten arvojen vuoksi sijoittaa luokkaan 1.

Lukuisien rakennusten pihapiireineen on todettu edustavan Vammaskosken pohjoispuolelle rautatien rakentamisen jälkeen syntynyttä rakennuskantaa, joka on rakennettu tyypillisesti 1910-1930-luvulla sekä jälleenrakennuskaudella. Osa näistä kohteista on lisäksi osa Sastamalankadun pienimittakaavaista 1900-luvun alun rakentamisen kaupunkikuvallisesti arvokasta kokonaisuutta. Selvityksessä rakennuksia ei ole rajattu omaksi kokonaisuudekseen, vaikka siihen viitataan toistuvasti. Rautatien valmistumista seurannut rakentaminen on Vammalan historiassa merkityksellinen ajanjakso, joten rakennuksilla on myös asutushistoriallista arvoa. Kohteiden arvotusta olisi syytä tarkistaa tästä näkökulmasta, koska arvoluokille 1., 2. ja 3. on suositeltu kaavoituksessa selvästi erilaista huomioimistapoja, jotka eivät kaikki ohjaa yhtä selvästi rakennusten säilyttämiseen.

Uudemman rakennusperinnön osalta selvityksessä todetaan, että 1990-luvun rakentaminen on sijoitettu suoraan luokkaan 3. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa on kuitenkin syytä noudattaa samoja arvotusperiaatteita kuin muidenkin rakennusten kohdalla. Rakennusten julkisivujen vaurioiden on joissakin kohteissa todettu heikentävän rakennuksen arkkitehtonista arvoa. Maakuntamuseo huomauttaa, etteivät rakennuksen vauriot lähtökohtaisesti heikennä rakennuksen arvoja, vaikka ne äärimmäisissä tapauksissa heikentävät säilymisedellytyksiä.

Asemakaavaluonnos

Hankealueelle sijoittuu kolme rakennetun ympäristön kohdetta: entinen Tyrvään osuusmeijeri (1952) piharakennuksineen, Sastamalan pääkirjasto ja pieni grillikioski. Meijeri on määritelty Vammalan keskustan maakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön ydinkohteeksi, joka on inventoinnissa arvotettu arkkitehtonisten, elinkeinohistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojensa vuoksi luokkaan 1. Kirjasto on inventoinnissa todettu paikallisesti arvokkaaksi ja sillä on todettu olevan arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Suuri osa kaava-alueesta on puistoaluetta, jota ei ole inventoitu eikä arvotettu. Puistoalueen kokoa laajennetaan asemakaavan muutoksella.

Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistyminen ja tarkastella alueen käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on osoittaa meijerille uusi käyttötarkoitus ja mahdollistaa sen lisärakentaminen huomioiden kuitenkin vanhan osan arvot. Tarkoituksena on myös tiivistää suunnittelualuetta osoittamalla rakennuspaikat kahdelle kerrostalolle ja asuinpientaloille sekä turvata rantareitti kaavalla.

Meijerin tontille on kaavaluonnoksessa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-32). Kaavamääräyksen mukaan korttelialueelle voidaan sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen liiketilaa sekä kahvila- ja ravintolatilaa yhteensä enintään 1000 m2. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös kulttuuria palvelevaa tilaa. Korttelialueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan kaupunkikuvan luomiseen sekä uudisosan ja vanhan meijerirakennuksen yhteensovittamiseen. Elementtisaumoja ei saa jättää näkyviin. Voimakkaita tehostevärejä ei tule käyttää. Julkisivuista tulee neuvotella ja ne tulee hyväksyttää kaavoituksella. Meijerin vanhimmalla 1950-luvun osalla on lisäksi merkintä sr-11: Maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön kuuluva ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus, jota ei saa purkaa. Korjaus- muutos- ja kunnostustyöt tulee tehdä siten, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Laajennusosa vuodelta 1978 on merkitty korvattavaksi uudella siivellä. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen suojelumerkintä on riittävä ja laajennusosan purkaminen on mahdollista. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että myös meijerirakennuksen koillispäädyn matala rakennusosa on havainnekuvien perusteella säilymässä. Kaavan mahdollistama ja havainnekuvissa kuvattu suurikokoinen, tasakattoinen ja väritykseltään harmaa laajennusosa ei kuitenkaan sovellu parhaalla tavalla maakunnallisesti arvokkaaseen suojeltavaan rakennusosaan. Maakuntamuseo katsoo, että asemakaavan tulisi ohjata suunnittelua hienovaraisempaan suuntaan. Museo esittää tutkittavaksi, voisiko rakennusosien välissä olla esim. keveämpi lasiseinäinen nivelosa. Laajennusosan massoittelu ja julkisivuarkkitehtuuri tulee sovittaa huolellisemmin vanhaan rakennusosaan.

Meijerin korttelialueen jatkeeksi on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialue (AK-18). Sille on osoitettu rakennusalat kahdelle viisikerroksiselle kerrostalolle. Rakennukset ovat huomattavan korkeammat kuin muu rakentaminen suunnittelualueella tai sen läheisyydessä. Lähikortteleiden muut kerrostalot ovat korkeintaan nelikerroksisia. Maakuntamuseo esittää korkeimman sallitun kerrosluvun laskemista neljään kerrokseen, jolloin kaksikerroksinen meijerirakennus ja kirjasto eivät jäisi uudisrakentamiselle niin alisteisiksi. Kirjaston rakennusala on rajattu sen nykyisen muodon ja koon mukaiseksi. Maakuntamuseo pitää tätä hyvänä tapana turvata rakennuksen arvoja, mutta esittää vielä harkittavaksi, voisiko kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen julkisivujen ominaispiirteitä turvata kaavamääräyksin.

Sillankorvankadun varteen on sijoitettu uusi asuinpientalojen korttelialue (AP-12), johon kuuluu neljä tonttia. Kaavamääräyksen mukaan niille sijoitettavat pientalot voivat olla yhteen kytkettyjä tai erillisiä. [...] Pientalojen tulee olla harjakattoisia. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta. Maakuntamuseo toteaa, että erillisiksi rakennetut pientalot sopisivat Sastamalankadun varren vanhaan, pienimittakaavaisen asuinrakentamisen rakeisuuteen paremmin. Kaavamääräyksillä olisi syytä ohjata kattomuodon ja julkisivumateriaalin lisäksi mm. massoittelua, rakennusten väritystä ja ikkunapinta-alaa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Asemakaavaehdotus täydennettyine ja tarkistettuine selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.