1800-luvulle tultaessa Kuhmoisten keskustan alue oli enimmäkseen viljelymaita. Alueella sijaitsi kantatilojen, kuten Hinskala, Jussilan, Katajamäki-Nuuttilan ja Muurilan, peltoja ja tilakeskuksia. Maakaupan vapauduttua vuonna 1859 myös Kuhmoisiin alkoi syntyä liiketoimintaa. 1860-luvulla Kuhmoisissa kauppaa pitivät muun muassa Aron Helin Hinskalan mutkassa sijainneessa rakennuksessa ja Karl Arenius Paajan talossa.

Vuoden 1879 laki elinkeinovapaudesta synnytti Kuhmoisten kirkonkylään ja Päijälään lisää liikkeitä. Kumpaankin alueeseen alkoi kehittyä oma kauppakeskittymä. Kirkonkylän keskittymäst tuli tosin Päijälää harvempi. Kirkonkylän ensimmäiset kauppapuodit olivat verrattain vaatimattomia rakennuksia, jotka eivät juurikaan erottuneet muusta rakennusmassasta. Kauppiaiden vaurastuttua niihin alkoi ilmestyä laajennuksia ja koristeaiheita.

Kuhmoisten ensimmäinen erikoiskauppa, Heinon kirjakauppa, perustettiin keskustan alueelle 1908. Laitorannan talossa piti liikettään kelloseppä Laitoranta aina 1920-luvulle saakka. Kuten moni muukin kauppa, se toimi vanhassa asuinrakennuksessa. Pankkitoiminta Kuhmoisissa käynnistyi vuonna 1901 kunnan perustettua oman säästöpankin. Säästöpankki alkoi toimia keskustassa Hinskalan mutkassa 1900-luvun alussa.

Vuonna 1891 Syrjälänmäelle valmistui uusi kansakoulu, ja vuonna 1929 sen viereen alakansakoulu. Myös kunnan virkamiehet pitivät toimipaikkaansa Hokkalan talossa lähellä kirkkoa. Myös kirjasto alkoi toimia 1800-luvulla, mutta sen sijainti vaihtui tiuhaan keskustan alueen rakennuksesta toiseen.

1920- ja 1930-luvulla keskustan alueelle rakennettiin työväentalo Orimäki ja seurantalo Kuhmola. Niistä muodostui kyläläisten tapahtuma- ja ajanviettopaikkoja.

Viime sotien jälkeen keskustan alue alkoi muuttua maaseutumaisesta kaupunkimaiseksi. Ensimmäisenä keskustan alueelle. Eri osuusliikkeet rakennuttivat itselleen uudet, nykyaikaiset kauppatilat. Ensimmäisenä uuden liike- ja asuinrakennuksen nykyisen liikekeskustan alueelle rakennutti Kuhmoisten Osuuskassa vuonna 1951. Rakennukseen sijoittui myös postitoimisto. Seuraavana vuonna valmistui Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen uusi liike- ja asuinrakennus entisen, palaneen liikerakennuksen tilalle. Liike- ja asuinrakennuksen viereen rakennettiin vuonna 1956 uusi kunnantalo vanhan Hokkalan tilan päärakennuksen paikalle. Kirkon seudulle rakentui myös kaksi puurakenteista asuin- ja liikerakennusta lähelle Länsi-Päijänteen Osuusliikkeen myymälää. Vuonna 1955 Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa rakennutti nykyaikaiset, kylmälaitteet sisältäneet tilat nykyisen S-Marketin paikalle, vasta päätä kaupan puurakenteista myymälää.

1960-luvulla uudistumisvauhti kiihtyi, ja keskusta alkoi tiivistyä entistä pienemmälle alueelle. Uusia liikerakennuksia rakennettiin vanhojen, hirsirakenteisten tilalle ja vierelle. Vuonna 1966 kuntatason keskukseksi määritellyssä kirkonkylässä sijaitsi 33 erilaista palvelua. Osa näistä sijaitsi asunto-osakeyhtiöiden Sähkösyrjän ja Tehinselän kerrostalojen yhteyteen rakennetuissa yksikerroksisissa liiketiloissa. Esimerkiksi posti oli muuttanut Tehinselkään rakennettuihin liiketiloihin, ja Osuuskassa otti postilta vapautuneet tilat käyttöönsä. 1950-luvun osuusliikkeiden rakennuttamien varsin perinteisiin rakennusmenetelmin tehtyjen liikerakennusten viereen alkoi kohota pankkien toimesta 1960-luvulla betonirakenteisia, virtaviivaisia ja valkoisia liikerakennuksia.

Vuonna 1963 vanhan Jussilan tilan päärakennuksen tilalle valmistui Kansallis-Osake-Pankin rakennuttama Kuhmoisten Liiketalo. Kaksi vuotta myöhemmin Kuhmoisten Säästöpankki rakennutti uuden konttorirakennuksen ja asuinkerrostalon. Säästöpankin lisäksi rasterijul-kisivuiseen liikerakennukseen muutti apteekki.

Myös kaupanala uudisti keskustan liikerakennuksiaan 1970-luvulla. Kuhmoisten Osuuskauppa rakennutti 1950-luvun liikerakennukseen hallimaisen, betonirakenteisen laajennusosan vuonna 1970. Ajalle tyypillistä myymälätyyppiä Kuhmoisten keskustan alueelle tuli vuonna 1977 edustamaan myös rakennusmestari Leo Korhosen suunnittelema nykyisen K-Kauppa kipparin matala, laatikkomainen liikerakennus.

1960-luvulla keskustan alueelle alkoi rakentua myös kerrotaloja. Vuonna 1961 valmistui Asunto Oy Sähkösyjä ja vuotta myöhemmin As Oy Tehinselkä, joissa kummassakin on liikesiipi. 1970-luvulla Toritien ja valtatien väliselle peltoalueelle alkoi rakentua kunnan toimesta asuinkerrostaloja. Myös 1980- ja 1990-luvulla keskustan alueelle rakennettiin kolme uutta kerrostaloa.

Vuonna 1987 keskustan alueelle valmistu viimeisin asuin- ja liikerakennus As Oy Hippolinna.Vuonna 1990 rakennettiin kirkonkylän pohjoispäähän uusi liikerakennus, Pohjoisportti, joka vuosikymmenen lopulla muutettiin Neste-huoltoasemaksi. Muuten liikekeskustan alue on muuttunut vähän 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Pari vanhaa rakennusta on purettu, ja Toritien alue on leventynyt. 2000-luvun puolella S-Market on saanut ketjulle tyypillisen muodonmuutoksen ja värityksen.

KAAVAHISTORIA

Vuonna 1955 valmistui keskustan ensimmäinen rakennussuunnitelma, joka käsitti lähinnä liikekeskustan alueen Toritien varrella sekä Toritien ja Ala-Karkjärven välisen kannaksen. Suunnitelma oli varsin paljon vanhaan rakennuskantaan tukeutuva, ja uusia tontteja kaavoitettiin vain omakotitaloille Toritien läntisille peltoalueille. Enemmän keskustan ilmeeseen tuli vaikuttamaan seuraavina vuosikymmeninä laaditut rakennuskaavat.

Vuodesta 1966 Kuhmoisten kirkonkylän ydinalueita on rakennettu uuden rakennuskaavan mukaisesti. Vaikka suunnittelualue oli koko kirkonkylän laajuinen, kaava vahvistettiin valtatien eteläisiltä osilta Syrjälänmäen ollessa pohjoisinta aluetta. Myös Kokonniemen kärkialue Mart-tilan pelloista alkaen jäivät rakennuskaavan ulkopuolelle. Pääosin kirkonkylän alueelle kaa-voitettiin omakotitaloalueita, mutta keskusta-aluetta lähdettiin kehittämään liikekeskustaksi. Toritien varsi aina kunnantalolta lähtien Syrjälänmäelle kaavoitettiin kolmikerroksisiksi asuin- ja liikekerrostalokortteleiksi.

Vuonna 1972 sai lainvoimain kirkonkylän valtatien eteläpuolista, Karklahdelta Syrjäemäelle ulottuvaa aluetta (ei Kokonniemi, Marttilan pellot) koskenut rakennuskaava, jonka myötä aluetta suunniteltiin suuripiirteisemmäksi koko ajan lisääntymässä olleen väkimäärän asuttami-seksi. Kaavan laativat arkkitehti Nils Koskinen ja diplomi-insinööri Erkki Remes Oy Suunnittelukeskus-MKR -yhtiöstä Helsingistä. Vanhasta rakennuskannasta piittaamatta kunnantalon, Hinskalan peltojen ja liikekeskustan alueelle suunniteltiin sijoitettavaksi useita kolmikerroksisia kerrostaloja. Näin suurena kaava ei ole toteutunut, mutta kaavan perusteella Toritien ja valtatien välille on rakentunut eri vuosikymmeninä viisi ajalleen tyypillistä kerrostaloa.

Viimeisin suurempi keskusta-alueen kaavamuutos tehtii 1980-luvulla, kun Toritien varren rakennuskaava ajantasaistettiin. Toritien rakennuskaava vuodelta 1989 tähtäsi Kuhmoisten keskusta-alueen tehokkaampaan käyttöön yleiskaavan ohjeistamana. Tien varret varattiin melko tehokkaan rakentamisen salliviksi korttelialueiksi. Rakennettavien jalankulkuväylien vuoksi Toritien alue leventyi hieman. Kaavaa laatiessa uskottiin alueen palveluiden paranevan entisestään uusien rakenenttavien liikera-kennusten myötä. Toritien rakennuskaavan laati diplomi-insinöörit Ilkka Jalkanen ja Vesa Rajaniemi Maa ja Vesi Oy:stä.

Kuhmoisten keskusta on 1800-luvulla rakentumaan alkanut, nykyään raittimainen liike-elämän keskittymä, joka sijaitsee valtatie 24:n itäpuolella. Keskusta on syntynyt jo keskiajalla kulkuväylänä Padajoelta Jämsään toimineen Toritien varrelle. Liikekeskustan välittömässä läheisyydessä pohjoispuolella avautuu maakunnallisesti merkittävä Muurila-Orimäki-Nuuttila perinnemaisema rakennuksineen. Itä- ja kaakkoispuolelle sijoittuu maakunnallisesti merkittävä sahanlahden alue ja Hinskala peltoineen.

Keskustan alueella sijaitsee useita liikerakennuksia, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Varhaisinta kerrostumaa keskustan alueella edustavat Laitorannantalo, Hisnkalan talouskeskuksen rakennukset sekä Heinosen kirjakauppa ja Kuhmola, joiden muodostama kokonaisuus on maakunnallisesti merkittävä. Moni muu niiden aikainen liikerakennus on purettu, kuten esimerkiksi SOK myymälä Heinosen kirjakaupan eteläpuolelta.Suurin osa liikerakennuksista on 1960-luvulta, jolloin keskustan ilme uudistui paljon. Liikerakennusten lisäksi alueella sijaitsee kunnantalo, kirjasto, nuorisotalo ja Ase- ja varusmuseo.

Alueen etelä- ja länsipuolelle sijoittuvat Kuhmoisten kirkonkylän kerrostaloalue, jossa sijaitsee ajalleen tyypillisä kerrostaloja aina kunnantalon asuinrakennuksesta (1955) Asunto Oy Nelospuistoon (1990-luku).

Voimassa olevassa rakennuskaavassa liikekeskustan alueen korttelit ovat kolmikerroksisia liike- ja asuinrakennuskortteleita. Kunnantalon alue ja vanha alakansakoulu ovat yleistä aluetta. Kaava ei palvele arvokkaiden rakennusten säilymistä. Kaavassa ei ole suojelumerkintöjä, ja esimerkiksi Hiskalan, Heinon kirjakaupan ja vanhan Osuuskassan päälle on piirretty uudisrakennuksia.

Kuhmoisten keskusta muodostaa omalaisensa, historiallisesti ja rakennushistoriallisesti kerroksellisen kokonaisuuden, jolla on maisemallista merkitystä.

Kuhmoisissa purettiin vanhoja rakennuksia 1960- ja 1970-luvuilla varsinkin Toritien kaupparaitin varrelta, kun kaupan kehityksen mukaisesti vanhat liikerakennukset korvattiin uusilla, betonirakenteisilla ja arkkitehtonisesti laadukkailla liikerakennuksilla. Uudet rakennukset muuttivat maalaismaista kyläkuvaa kaupunkimaisempaan suuntaan. Kuhmoisten kir-konkylässä on kuitenkin säilynyt suhteellisen paljon vanhaa rakennuskantaa ja perinteisiä maaseutumaisemia.Alueella sijaitsee muutama vanha liike- ja asuinrakennus sekä 1900-luvun alun seurojentaloja.

Myös keskusta-alueen moderni rakennusperintö on osaltaan merkittävää ja laadukasta. Liikerakennuksia on suunnitellut moni nimekäs arkkitehti, joten liikerakennuksissa voi havaita ajalleen tyypillisiä arkkitehtonisia piirteitä ja materiaaleja.

Aivan kirkonkylän keskustaan ja Toritien varteen, sijoittuvat, useamman kerroksen korkuiset kerrostalot ovat huomattavasti muuta rakennettua ympäristöä kookkaampia. Omaksi kokonaisuudeksi muusta rakennuskannasta erottuvat kerrostalot edustavat hyvin omien raken-nusvuosikymmeniensä ihanteita ja rakennustapaa.

Lähteet:

Viita, Ossi (2000) Kuhmoisten historia II vuosina 1917–1973. Metsäpitäjä maakuntien rajalla. Kustantaja Kuhmoisten kunta. Gummeruksen Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Ranta, Sirkka-Liisa. 1999. Kirkonkylä Päijänteen kainalossa, Kuhmoisten keskustaajaman muutos 1900-luvulla. Kansantieteellinen arkisto 44. Suomen muinaismuistoyhdistys.

Kuhmoisten kunnan arkisto, rakennuskaavat 1966-2012 kaavaselostuksineen.

Tiedot kopioitu Kioski järjestelmästä.