Paikallisesti arvokas.

Hinskala arvotettiin vuonna 1989 maisemallisesti merkittäväksi. Päärakennuksen alkuperäinen asu oli kadonnut vuonna 1963 tehdyn remontin yhteydessä. Talon pihapiiri oli kuitenkin 1980-luvun lopulla hyvin hoidettu ja se muodosti sopusuhtaisen kokonaisuuden. Vuoden 1989 inventoinnin mukaan ns. Hinskalan mutka muodostaa kirkonkylässä hyvän maamerkin.

Hinskala on historiallisesti merkittävä kokonaisuus Kuhmoisten kirkonkylässä sen ollessa yksi alueen kantatiloista. Päärakennuksen muutoksista huolimatta talouskeskus muodostaa näyttävän ja eheän kokonaisuuden Toritien varteen. Siten sillä on eteläpuolella olevien peltojen kanssa maisemallista merkistystä Kuhmoisten kirkonkylässä. Tilakeskuksen eri rakennukset ovat esimerkkejä eri aikaisista maatalousrakennuksista.

Hinskala kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Kuhmoisten Sahan lahden alueelle sekä paikallisesti merkittävään Kuhmoisten liikekeskustan alueeseen.

Vuoden 1989 inventoinnin mukaan Hinskalan tila sijaitsee aivan Kuhmoisten kirkonkylän keskustassa Toritien ja Sahatien risteyksessä. Hinskalan tilan pihapiiriin kuului 1980-luvun lopulla kaksi asuinrakennusta: 1900-luvun vaihteesta peräisin oleva päärakennus sekä vanha 1900-luvun alkupuolen maitohuone, joka oli 1930-luvulla muutettu tilanhoitajan asunnoksi. Tilan punatiilinen karjarakennus vuodelta 1938 käsitti erilaisia kotieläinsuojia, mutta rakennus ei ollut enää käytössä vuonna 1989. Hinskalan pihapiirissä oli lisäksi aittarakennus ja 1900-luvun alussa rakennettu huvimaja. Hieman pihapiirin ulkopuolella on puimala ja punatiilinen vilja-aitta eli makasiini. Karjarakennuksen takana oli myös pieni sauna. Vuoden 1989 inventoinnin mukaan Hinskalan naapurissa Toritien varrella oli uusia uusia liiketaloja.

Vuoden 1989 inventoinnin tietojen mukaan Hinskala on merkitty vuonna 1972 vahvistetussa asemakaavassa yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluvaksi. Asemakaavassa tontille rakennuksen päälle on piirretty kolmikerroksinen kerrostalo.

Hiskalan maatalouskeskus sijaitsee Kuhmoisten kirkonkylän keskeisimmällä paikalla keskusraitin varressa niin sanotussa Hinskalan mutkassa, Päijänteen rannasta kohoavalla mäellä. Se Kuhmoisten kirkon kylän kantatiloja. Vuosituhannen vaihteessa Hiskalaa ympäröi noin hehtaarin suuruinen puutarha ja 1960-luvulle saakka noin viiden hetaarin laajuiset pellot. Yhteensä tilalla oli tuolloin viljeltyä peltopinta-alaa noin 19 hehtaaria. Suurimmat viljelykset ovat sijanneet Päijänteen Vasikkasalossa sijaitsevassa lavioslahdessa, jossa tilalla oli myös kolme torppaa.

Hinsakalan lähistollä sijaitsee niin kirkonkylän liikerakennuksia kuin Kuhmoisten sahan asuin- ja konttorirakennus ja nykyiselle paikalleen siirretty vanha Honkalan päärakennus. Tilakeskuksen alueella siajitsee useita rakennuksia: päärakennus (1900-luvun alusta), punatiilinen karjasuoja (1938), hirsisauna ja puuliiteri, viljankuivaamo ja riihi-puimalarakennus. Riihen taakse on siirrettu 1930-luvulla Honkala-niminen asuinrakennus sahatyöläisiä varten. Pihapiirin etelälaidalla sijaitsee 1950-luvulla uusittu tiilinen viljamakasiini ja 1900-luvun alussa rakennettu pyöreä huvimaja.

Vuoden 1989 inventointiin on kirjattu, että Kuhmoisten historian kirjoittaneen Seppo Suvannon mukaan Hinskala on halottu 1400-luvun lopulla Motikkalasta. Hinskalan nimi juontuisi 1400-luvun ensipuoliskolla Lästilässä eläneen saksan eli kauppiaan nimestä (Hannu/Hans/Hinska); kauppiaan sukunimestä olisi johtunut Motikkalan nimi. Hinskala on ollut tilan vuonna 1989 omistaneen suvun hallussa vuodesta 1732 lähtien. Vuoden 1989 inventoinnin mukaan tilan omistajana oli ennen silloisen omistajan äiti Tyyne Julia Peltonen o.s. Hinskala. Häntä ennen taloa isännöi vuodesta 1874 lähtien Kustaa Adolf Hinskala. Kantatilasta on erotettu kolme muuta tilaa.

Rannan mukaan Hinskala on Kuhmoisten kantatiloja, jota on isännöinyt nykyinen suku jo 1700-luvun alkupuolelta lähtien. Sen talouskeskus on sijainnut 1800-luvulla noin sata metriä lähempän kirkkoa, ahtaassa paikassa Heikkilän ja Hokkalan talojen naapurissa. Vuodesta 1874 taloa isännöivät Kustaa ja Amanda Hinskala, vuodesta 1927 heidän tyttärensä Tyyne Peltonen sekä tämän puoliso, sahanjohtaja Emil Peltonen. 1920-luvun lopulta Hinskala ja Kuhmoisten saha ovat olleet saman suvun omistuksessa. Niipä Hinskalassa on välillä asunut myös sahan työläisiä.

Tilanhoitajan hoidettavana olleessa Hinskalassa oli lypsykarjaa, nuorta karjaa, sikoja, lampaita ja kanoja vielä 1960-luvun alussa. Maatalous lopetettiin vuonna 1965, koska tilalla ei ollut jatkajaa. Osa talouskeskusta ympäröivistä pelloista myytiin rakennusmaaksi, mutta osa on säilynyt vuokraviljelyssä. Taloa emännöivät 1960-luvulta lähtien sahanomistaja Emil Peltosen leski Tyyne Peltonen yhdessä tyttärensä, opettaja Oili Peltosen kanssa. Talouskeskus on säilynyt eheänä ja vehmaana päärakennuksen tyylillisistä muutoksista huolimatta.

Hinskala ei ole juurikaan muuttunut vuoden 1989 jälkeen. Pihapiiri ja sen rakennukset ovat hyvin hoidettuja. Joihinkin rakennuksiin on vaihdettu uusi punainen peltikate. Se on nykyään lähinnä vapaa-ajan asuntona.