Paikallisesti arvokas.

Asunto-osakeyhtiö Tehinselkä on Kuhmoisten keskustassa Toritien varrella sijaitseva 1960-luvun alun asuin- ja liikerakennus. Se sijaitsee Kuhmolan ja K-Kaupan välissä. Tien toisella puolella sijaitsee Kuhmoisten Liikekeskus Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmoisten tori (Osuuskassa).

Vuonna 1962 valmistunut asuin- ja liikerakennus muodostuu kahdesta erikorkuisesta, suorakulmaisesta rakennusmassasta, jotka ovat kulmittain toisiinsa nähden. Rakennuksen kerrosala on 1540 neliötä, ja siinä on nykyään 22 asuinhuoneistoa ja kuusi liikehuoneistoa. Toritien suuntaisesti tien varressa on yksikerroksinen mallinen liikeosa. Liikeosaan kiinteästi liittyvä kellarikerroksen ja ullakon sisältävä nelikerroksinen asuinosa on tiehen nähden poikittain. Liikeosassa sijaitsee vuonna 2012 Hautaustoimisto Tarinatalo, Kelloliike M. Piili, Kuhmoisten tarinatalo, Hierontaa ja Fysioterapiaa -liike, Hannen Hyvinvointi ja koulutuspalvelut, Huoneistomedia LKV ja Tapiola (Jami Liivenkorkee). Asuinosassa sijaitsee Parturiliike & Kauneushoitola Merja Littu ja T.mi Hieronta Kari Tuomola. Isännöitsijä Veikko Mattilan mukaan alkuperäisiä näistä on Kelloliike M. Piili, ja myös hautaustoimisto ja parturiliike ovat pitkäikäisiä. Alkuperäisissä piirustuksissa on merkitty parturiliike nykyisen paikalle. Ossi Viidan mukaan Kelloliike M. Piili on perustettu jo vuonna 1936 Matti Piilin isän toimesta. Tehinselkään liike muutti rakennuksen valmistuttua vuonna 1962.

Insinööri Väinö Leppäsen (Rakennusnotariaatti Oy) suunnittelema asuin- ja liikerakennus on tyypillinen 1960-luvun alun kerrostalo liikeosalla. Leppänen oli suunnittelemassa myös Asunto Oy Sähkösyrjää yhdessä arkkitehti Vainion kanssa. Rakennuksen betoninen sokkeli on uritettu pystysuuntaisesti ja maalattu vaalean harmaaksi. Julkisivut on verhottu beigen värisellä roiskerappauspinnalla, mutta liikeosan pohjois- ja eteläpäädyissä on puhtaaksimuurattu punainen tiilimuuri (katso rakenne osio). Asuinosan ullakkokerros on verhottu vaalean ruskealla asbestisementtilevyllä (Mineriitti). Asuinosan kaksilappeisen pulpettikaton ja liikeosan epäsymmetrisen harjakaton katteena on ruskea pelti. Parvekkeet ovat 1960-luvulle tyypilliset ratakiskojen varaan valetut ulokeparvekkeet, joissa on keltaisella peltilevyllä verhottu metallikaide. Alun perin parvekkeita oli vain kolmioissa sekä suurimmissa kaksioissa ja yksiöissä. Muissa asuinnoissa oli ranskalaiset parvekkeet. Asuinosan eteläjulkisivuun on lisätty parveketorni 1990-luvulla. Samanlaisia elementtejä tullaan lisäämään julkisivuihin vuonna 2012 sekä lasittamaan parvekkeet.

Rakennuksen julkisivuja rytmittää 1960-luvun alkupuolelle tyypilliset ikkunanauhat, joissa ikkunoiden väliset alueet on verhottu liikeosassa tumman ruskealla mosaiikilla ja asuinosassa keltaisella, poimutetulla pellillä. Ikkunanauhat eivät ulotu nurkasta nurkkaan. Liikeosassa ikkunat ovat pääasiallisesti suuria kolmiruutuisia näyteikkunoita, ja niiden välissä sijaitsee alkuperäiset, metalliset ja muovikahvaiset ulko-ovet. Ovet sijaitsevat pareittain, ja parien välissä ikkunat ovat yksiruutuisia. Liikeosan takajulkisivussa on myös kolme sisäänkäyntiä. Asuinosa on kokenut enemmän muutoksia. Ulko-ovet on vaihdettu keltaisiin metallioviin. Myös ikkunat on vaihdettu, mutta niiden ruutujako noudattelee 1960-luvun mallia. Samalla on todennäköisesti uusittu myös ikkunoiden väliset pellitykset, mutta muutoksen jälkeen julkisivujen ulkonäkö noudattelee edelleen 1960-luvun arkkitehtuuria. Kaksilappeisen pulpettikaton nousuosassa sijaitsevat ikkunat ovat luultavasti alkuperäiset. Rappukäytävä sijaitsee jo 1960-luvulle tyypilliseen tapaan rakennuksen keskellä, koska määräykset eivät enää edellyttäneet porrashuoneisiin luonnonvaloa. Portaat ovat suorat ja yksivartiset. Julkisivussa näkyy myös tuolloin pakollisia olleiden, keittiöihin sijoitetuttujen ulkoilmaan tuulettuvien ruokakomeroiden venttiilien ulostulot.

Runkorakenteena asuinosassa on käytetty paikalla valettua betoniseinärunkoa, joka päättyy yläpohjan korkeudelle. Sen yläpuolella rakenteet on tehty puusta ja vuorattu rakennuslevyllä.

Rakennepiirustukset on laatinut diplomi-insinööri Laajarinne Lahdesta. Betoninen rakenne kuitenkin nousee kannattelemaan katon harjaa. Liikeosan kannatus on toteutettu vanhemmalla rakenteella, sekarungolla. Liikeosan tilavat liikehuoneistot on aikaansaatu tiilisillä ulkoseinillä ja sisätilan teräsbetonisilla pilareilla. Rakennukseen tuli oma keskuslämmitys, jonka tekniset tilat sijaitsevat kellarikerroksessa. Tästä piirteenä julkisivussa on rakennuksen itäpäädyssä punatiilinen, yläosastaan vaalealla pellillä verhottu savupiippu. Rakennukseen tuli piirustusten mukaan myös koneellinen ilmastointi. 1960-luvun kerrostalot varustettiin yleisesti koneellisella poistoilmanvaihdolla, jossa oli yhteiskanavajärjestelmä. Ilmanvaihtojärjestelmästä alkuperäisenä piirteenä näkyy katolla oleva ilmanvaihtokanavan poistoilmapuhallin/piippu. Rakennus liitettiin heti valmistuttuaan Kuhmoisten Vesihuolto Oy:n viemäri ja vesijohtoverkkoon.

Asunto Oy Tehinselkä on historiallisesti merkittävä Kuhmoisten liikekeskustan 1960-luvun toisena asuin- ja liikekerrostalona. Yhdessä Asunto Oy Sähkösyrjän kanssa se on esimerkki kaupungista maaseudulle levinneestä asuin- ja liikerakentamisesta. Kuhmoisiin vaikutteet tulivat Lahdesta. Kuhmoisten kunnassa se on yksi varhaisimmista kerrostaloista. Se on ensimmäinen kerrostalo, jossa on käytetty teräbetonirakennetta kantavana rakenteena.

Rakennus on tyypillinen 1960-luvun alun kerrostalo. Sen piirteitä ovat muun muassa nauhaikkunat pellitetyin osin, roiskerapattu julkisivu yhdistettynä rakennuslevytykseen ja puhtaaksi muurattuun julkisivuun, keskuslämmityksen piippu ja ilmanvaihdon poistoputki sekä ratakiskojen varaan rakennetut ulokeparvekkeet, jotka on verhottu poimutetulla pellillä ja joissa kaiteena on ohut, pyöreä metallikaide.

Rakennuksen asuinosaan on kohdistunut paljon korjauksia ja muutoksia, mutta ne on pääasiallisesti toteutettu alkuperäisen ilmeen mukaisesti. Varsinkin rakennuksen liikeosa on säilynyt varsin muuttumattomana. Sen nauhamainen näyteikkunajulkisivu alkuperäisine ovineen ja mosaiikkipintoineen on hieno yksityiskohta 1960-luvulta. Kohteella on myös maisemallista merkitystä osana liikekeskustan ilmettä.

Ensimmäisessä keskusta-alueen rakennuskaavassa vuodelta 1966 oli Toritien länsipuolelle suunniteltu Asunto Oy Sähkösyrjän ja Tehinselän kaltaisia asuin- ja liikerakennuksia aina Syrjänmäentieltä Sahantielle asti. Nämä kaksi ennen kaavan laatimista valmistuneet rakennukset ovat ainoat toteutuneet, ja ne kenties toimivat kaavassa esimerkkeinä.

Hinskalasta erotetulle maa-alalle haki rakennuslupaa kivisen asuin- ja liikerakennuksen rakentamiseen syyskuussa vuonna 1961 Lauri Leppänen Rakennusnotariaatti Oy:stä. Yritys oli kotoisin lahdesta. Rakennushankkeelle oli antanut jo Hämeen Lääninhallitus poikkeusluvan. Rakennuksen rakensi Talora Oy Lahdesta, ja vastaavana työnjohtajana työmaalla toimi rakennusmestari Tapani Keto. Lainhuuto Asunto Oy Tehinselälle on kirjattu 28.11.1961.

Rakennusluvan mukaan vähän alle 6 000 kuutioiseen rakennukseen tuli ajan mukavuuksista keskuslämmitys, viemärijohto, vesijohto, sähkövalo, sauna ja pesutupa. Kerrosalaltaan 1 580 neliöiseen rakennukseen asuntoja tuli yhteensä 48 kappaletta. Kolmenkymmenen neliön kokoisia yksitöitä oli kahdeksan ja 36 m2 neljä. kaksioita oli 39 m2 (3 kpl) ja 44 m2 (1 kpl) kokoisia. Kolmioita rakennuksessa oli kolme, ja ne olivat kooltaan 78 m2. Kylpyhuoneella varustettuja huoneistoja rakennukseen tuli 23 kappaletta. Asunto Oy Sähkösyrjään verrattuna uusi asuin- ja liikerakennus oli pienempi, mutta osa sen asunnoista oli suurempia. Kolmiot olivat jopa kymmenen neliötä suurempia.

Helmikuussa 1962 valmistuneeseen rakennukseen tulleita yrityksiä olivat mm. Simo Mattilan parturiliike, kauppias Päiviö Nihtilän vaatetusliike, Piilin Kelloliike, Niemen Kukkakauppa-hautaustoimisto ja Kuhmoisten Postitoimisto. Posti toimi alun perin liikeosan pohjoispuolella. Postinkantajilla oli taukohuone asuinosan puolella, parturin vieressä. Postin tiloihin kuuluivat taukotilan lisäksi postin käsittely- ja palvelutilat, muita toimistotiloja ja kellarissa sijainneet arkistotilat. Veikko Mattila muisteli postin muuttaneen K-halli Kipparin toiseen päähän kun tavaratalo valmistui 1977, ja takaisin As Oy Tehinselän tiloihin 1980-luvun puolivälissä. Parturitilojen yhteydessä sijaitsi myös asuinhuone keittiöineen. Postin ja parturin lisäksi rakennukseen tuli yhteensä kolme myymälää: kaksi 45 neliön ja yksi 67 neliön myymälää.

Asuinosan kellariin tuli piirustusten mukaan talon varastoja, talouskellarit, ulkoiluvälinevarasto, teknisiä tiloja, pesutupa ja saunatilat postin arkiston lisäksi. Ensimmäisessä eli sisääntulokerroksessa sijaitsi postintilojen ja parturin lisäksi viisi asuntoa: kaksi kaksiota ja kolme yksiötä. Ylemmissä kerroksissa oli aina kerrosta kohden yksi kolmio, kaksi kaksiota ja kolme yksiötä. Vain kolmioissa sekä suuremmissa kaksioissa ja yksiöissä oli parvekkeet. Muissa oli alun perin ranskalaiset parvekkeet.

Rakennukseen on tehty paljon korjauksia ja muutoksia. 1980-luvun lopulla asuntosiiven ulkopuoli lisälämmöneristettiin, mikä näkyy sokkelin ja ullakkokerroksen pinnasta noin kymmenen senttimetriin ulkonemana. Myös ikkuna remontti tehtiin noihin aikoihin. Vuonna 1994 asuinosan eteläjulkisivuun lisättiin neljä parveketta käsittävä itsenäisesti seisova parveketorni. Lisäksi sen viereisen, alkuperäisen parvekelinjan ylin parveke katettiin. Pääsuunnittelijana hankkeessa oli rakennusinsinööri Ari Raiskio, ja sen toteutti hänen rakennusliikkeensä. 2000-luvulla uusittiin liiketilojen lukitus ja parvekkeiden ovet. Vuosina 2009-2010 suoritettiin käyttövesiputkiston peruskorjaus. Vuonna 2009 uusittiin myös jo toista kertaa lämmityskattila. Inventointi hetkellä suunnitelmissa oli vanhojen parvekkeiden uusiminen sekä uusien parvekkeiden rakentaminen niihin asuntoihin, joissa sitä ei vielä ollut. Rakennusluvan hanke oli saanut helmikuussa 2012. Pää- ja rakennesuunnittelija toimii rakennusmestari Ahti Rauhala.