Paikallisesti arvokas.

Asunto-osakeyhtiö Sähkösyrjä on Kuhmoisten keskustassa Toritien varrella sijaitseva 1960-luvun alun asuin- ja liikerakennus. Se sijaitsee Toritien ja Syrjämäentien risteyksen eteläpuolella naapureinaan Heinosen kirjakauppa, Kuhmoisten Nuorisotalo, Ase- ja varusmuseo ja S-Market. Risteysalueelta on myös suora yhteys valtatielle numero 24, jonne rakennus näkyy myös hyvin. Neljä asuinkerrosta ja ullakkotilan käsittävä rakennus on Kuhmoisten liikekeskustan korkeimpia rakennuksia yhdessä Asunto Oy Tehinselän kanssa.

Kerrostalo muodostuu kahdesta erikorkuisesta rakennusmassasta, jotka ovat kulmittain toisiinsa nähden. Toritien suuntaisesti tien varressa on kolmikerroksinen liikeosa, jonka keskiosassa, maantasossa sijaitsee Taloushalli-niminen myymälä. Kellarikerroksessa sijaitsee piirustusten mukaan varasto- ja kellaritiloja sekä autotalleja, joihin on ulko-ovet sisäpihalla. Yläkerrassa sijaitsee asuntoja (?). Liikeosa yhdistyy noin puoleen väliin saakka asuinosan länsipäätyä, lähelle päädyssä sijaitsevaa ikkunariviä. Neljäkerroksinen asuinosa on suorassa kulmassa tiehen ja liikeosaan nähden. Sen suorakulmainen rakennusmassa menee osittain maan sisään. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee piirustusten mukaan kaksi autotallia, teknisiä tiloja, mankeli- ja askartelutila, urheiluvälinetila, kaksio, pyykkitupa ja saunaosasto. Pyykkituvan ja saunaosaton alla oli vielä talouskellari. Toisessa kerroksessa kuten myös ylemmissä sijaitsee erikokoisia asuntoja. Sisäänkäynti rakennukseen sijaitsee ensimmäisen kerroksen ja toisen kerroksen välissä pohjoisjulkisivussa. Ajan tapaan porraskäytävien välitasanteiden kohdalla on tuuletusparvekkeet. Rakennuksen itäpäädyssä on melkein koko julkisivun korkuinen suorakulmainen erkkeri, jonka alla sijaitsee kolme autotallinovea ja eteläpuolella sijaitsee päätyasuntojen parvekkeet. Loput parvekkeet sijaitsevat kahdessa rakennuksesta ulkonevassa parveketornissa sisäpihapuolella asuinosan eteläjulkisivussa, keskellään keskuslämmityksen savupiippu.

Arkkit. H. Vainion ja insinööri Väinö Leppäsen suunnittelema Asunto Oy Sähkösyrjä on tyypillinen 1950- ja 1960-luvun vaihteen kerrostalo. Ensimmäinen nimi viitannee arkkitehti Hannu K. Vainioon, joka on ollut muun muassa Rauman kaupunginarkkitehti ja Hämeen lääninarkkitehti. Julkisivumateriaaleina rakennuksessa on käytetty 1960-luvun alulle tyypillisiä vaalean ruskeaa roiskerappauspintaa, asbestisementtilevyä (Mineriitti) harjan alla ullakkokerroksen kohdalla ja puhtaaksi muurattua tiiliverhousta länsipäädyssä. Liikeosan näyteikkunoiden väliset alueet on päällystetty vaalealla mosaiikkilaatalla, jota on paikoitellen paikattu. Katto on loiva harjakatto ruskealla peltikatteella. Nauhajulkisivujen sijaan rakennuksessa on 1950-luvulle tyypillinen aukkojulkisivu, mikä johtunee rakennuksen perinteisestä rakennustavasta. Parvekkeet ovat puolestaan 1960-luvulle tyypilliset ratakiskojen varaan valetut ulokeparvekkeet, joissa on ruskealla peltilevyllä verhottu metallikaide. Ajan ja aravaohjeiden tapaan parvekkeita on vain kolmioissa ja neliöissä.

Ikkunoita rakennuksessa on neljänlaisia. Liiketilan katutasossa on suuret näyteikkunat. Alkuperäisissä piirustuksissa liikeosan ylimmässä kerroksessa ja asuinosan länsipäädyssä on alaosastaan jaetut kaksilasiset ikkunat, joita on enää jäljellä vain paikoitellen. Muuten ikkunat ovat yksiruutuisia tai 1980-luvulla tavattua mallia tuuletusikkunallisesta ikkunasta, jossa tuuletusikkuna on jaettu kahteen osaan. Myös ikkuna-aukotus poikkeaa piirustuksista, ja osa aukoista on verhottu osittain tai kokonaan ruskealla aaltopellillä. Nämä seikat herättävät epäilyksen, että rakennuksen ikkunoita on muutettu rakennusvaiheessa tai rakennukseen on tehty ikkunaremontti 1980-luvulla. Jos ikkunat eivät ole alkuperäiset, ikkunoiden läheisyydessä olevat pellitykset eivät ole häiritsevä piirre, koska se on tyypillinen 1960-luvulle. Liikeosan ovet eroavat alkuperäisissä piirustuksissa olevista, mutta rappukäytävän sisäänkäynti on tyypillinen 1960-luvun metalliovineen ja muovisine kahvoineen.

Rappukäytäviä asuinosassa on kaksi. Niiden raput ovat suorat kaksivartiset. Vuoteen 1959 asti voimassa ollut vaatimus luonnonvalon pääsystä rappukäytävässä ilmenee vielä rakennuksessa. Rappukäytävien lepotasoilta pääsee tuuletusparvekkeille, joiden kohdalla ulkoseinässä on ovi ja kaksi ikkunaa. Myös porrashuoneen yläosassa on ikkuna.

Rakennepiirustukset laati rakennusluvan mukaan diplomi-insinööri Honkavuori. Rakennuksessa on käytetty 1960-luvun alun tapaan vielä tiilimuurirunkoa, mutta liikeosassa kantavia tiilirakenteita on korvattu teräbetonisilla pilareilla. Perustukset on tehty betonista, ja harmaaksi maalattu betonisokkeli on uritettu pystysuuntaisesti. Ulkoseinän yläosan Mineriitti-verhouksesta päätellen tiilimuuri loppuu luultavasti yläpohjan tasalle, ja seinä tästä ylöspäin ja kattorakenteet on tehty puisina. Tällainen tuuletettu yläpohjaontelo oli tyypillinen 1960-luvun alkupuoliskolle.

Asunto Oy Sähkösyrjä on historiallisesti merkittävä Kuhmoisten liikekeskustan 1960-luvun ensimmäisenä asuin- ja liikekerrostalona. Kuhmoisten kunnassa se on yksi varhaisimmista kerrostaloista. Yhdessä Asunto Oy Tehinselän kanssa se on esimerkki kaupungista maaseudulle levinneestä asuin- ja liikerakentamisesta. Kuhmoisiin vaikutteet tulivat Lahdesta.

Rakennus on tyypillinen 1950- ja 1960-luvun vaihteen kerrostalo; se on esimerkki tuon ajan arkkitehtuurista, rakennustekniikasta ja materiaaleista. Varsinkin rakennuksen asuinosa on säilynyt varsin muuttumattomana. Sen ajalleen tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa roiskerappauksen, tiiliverhouksen ja rakennuslevyn yhdistäminen julkisivussa, rappukäytävän sisäänkäynti sekä poimutetulla peltilevyllä vuoratut ulokeparvekkeet. Valtatiellekin näkyvällä kohteella on maisemallista merkitystä osana liikekeskustan ilmettä.

Asunto Oy Sähkösyrjä on Kuhmoisten liikekeskustan ensimmäinen asuin- ja liikekerrostalo. Sen rakentamiseen haettiin lupaa 27.3.1961, hieman ennen Asunto Oy Tehinselkää. Hämeen lääninhallitus oli jo antanut poikkeusluvan rakentamiselle. Kivisen uudisrakennuksen rakentajana oli rakennusliike Lauri Laaksonen Lahdesta. Samainen rakennusliike oli urakoinut myös koulukeskuksen ensimmäiset vaiheet.

Aloitteen Asunto Oy Sähkösyrjän rakentamisesta teki sähköyhtiö Kuhmoisten Valo ja Voima Oy, jonka tarkoituksena oli saada taloon omat konttoritilat ja asuntoja työntekijöilleen. Mukana osakkaina olivat Kuhmoisten Säästöpankki, Kuhmoisten Osuuskassa, Kuhmoisten Apteekki, seurakunta ja yhdeksän yksityishenkilöä.

Ensimmäisessä keskusta-alueen rakennuskaavassa vuodelta 1966 oli Toritien länsipuolelle suunniteltu Asunto Oy Sähkösyrjän ja Tehinselän kaltaisia asuin- ja liikerakennuksia aina Syrjänmäentieltä Sahantielle asti. Nämä kaksi ennen kaavan laatimista valmistuneet raken-nukset ovat ainoat toteutuneet, ja ne kenties toimivat kaavassa esimerkkeinä.

Lamellitalon tyyppiseen kerrostaloon tuli vuoden 1961 rakennusluvan mukaan yhteensä 54 asuntoa, joista kuuteentoista tuli kylpyhuone. Reilun 6 000 kuution tilavuiseen rakennukseen tuli sen ajan mukavuuksista keskuslämmitys, viemärijohto, vesijohto, sähkövalo, sauna ja pesutupa. Rakennukseen tuli rakennusluvan mukaan 30 neliön yksiöitä tuli kolme ja 27 neliön yksiöitä yksi. Neljä kaksiota olivat kooltaan 50 neliöisiä, ja viides kaksio 57 neliötä. Kolmioita rakennukseen tuli kuusi (68 m2) ja neliöitä kolme (86 m2). Liikeosaan tuli kellarikerrokseen työhuone, autotalli, myymälän varasto, muita varastotiloja ja asuntojen kellaritiloja. Liikeosan ensimmäiseen kerrokseen tuli kaksi myymälätilaa ja kahvila keittiöineen ja kokoushuoneineen. Toiseen myymälään ja kahvilaan oli sisäänkäynti myös liikeosan pohjois- ja eteläpäädystä. Liikeosan länsijulkisivussa sijaitsi suuret näyteikkunat ja kolme metallista ulko-ovea, joista keskimmäisestä pääsi rappuihin ja reunimmaisista liiketiloihin.

Joulukuussa 1961 valmistuneeseen rakennukseen muutti liiketiloihin Kuhmositen Radio ja Pyörä, Taina Aholan parturiliike, Osuuskaupan Korona-Bbaari, Kuhmoisten Valo ja Voima Oy:n konttori, Ylätalon valokuvaamo ja juuri vastaanottonsa aloittanut eläinlääkäri Ilkka Alitalo.

Vuonna 1995 haettiin lupaa kevytrakenteiselle autokatokselle, jollainen on rakennuksen sisäpihalla. Vuotta myöhemmin kolme liiketilaa yhdistettiin yhdeksi, jolloin poistui myös pohjoispäädyssä ollut sisäänkäynti. Tuolloin ei tapahtunut muutoksia kerros- ja huoneistoalassa. Pääsuunnittelijana kummassakin toimenpiteessä oli RI Ari Raiskio