Alue Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  • Kunta:
    Hämeenkyrö
    Nokia
    Pirkkala
    Sastamala
    Nimi:
    Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema
    Alueluokka:
    Maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Tekstitiedot

  • Kuvaus:
    Siuro. Paikka, jossa Siuronkoski laskee Kuloveteen, on ollut asuttua jo kivikaudella. Alueen merkityksestä kertoo Suur-Pirkkalan mahtavin linnavuori, jonka reunat on varustettu kivivallein. Siuronkoskella on ollut tärkeä merkitys hallinnollisena rajana meidän päiviimme saakka. Kolmiaukkoinen kivisilta on valmistunut vuonna 1874. Vuoden 1899 tulvissa särkyi sillan Nokian puoli, joka uusittiin 1901. Silta korjattiin kokonaan 1926 ja levitettiin 1978. Vuosisadan vaihteessa Siuroon syntyi tiheä työväen asuntoalue Kuljun, Grönforsin ja valtion sahojen sekä kosken rantaan sijoittuneen massatehtaan, vuonna 1895 valmistuneen Tampere-Pori rautatien sekä Kyröskosken että Ikaalisiin suuntautuneitten laivayhteyksien vaikutuksesta. Jyrkällä kalliolla sijaitsevat yhdenperheentalot ovat omatoimisen rakentamisen tulosta. Oman rukoushuoneen siurolaiset saivat 1910.

    - Siuron rautatieasema on rakennettu tyyppipiirustusten mukaan vuoden 1895 tienoilla. Vuosina 1900 ja 1920 sitä on laajennettu. Aseman vieressä on jugend-tyylinen asuinrakennus.

    - Rukoushuoneyhdistys rakennutti vuonna 1910 Siuron kalliolle rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämän rukoushuoneen. Vuonna 1928 se korjattiin ja vihittiin kirkoksi.

    - Färmin pirtti on entisiä Kuljun torppia. Rakennuksen omistaa Nokian kaupunki. Se on Siuron vanhin asuinrakennus.

    Kuljun kartano ja kulttuurimaisema, Suoniemi. Eräiden tietojen mukaan Suoniemeen Kulju on jo 1400-luvulla kuulunut Djäkn-suvulle. 1670-luvulla Kulju muodostettiin säteriratsutilaksi. Nykyisen päärakennuksen runko on vuodelta 1767. Vuosina 1916-1917 rakennus korjattiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelman mukaan. Ulkoasultaan rakennus noudattaa klassistista kartanoarkkitehtuuria. Päärakennuksen vieressä sijaisee puutarha, jossa on vanhoja ansarirakennelmia. Talouspihan ympärillä on joukko työväenasuntoja ja ulkorakennuksia, joista huomattavin on vanha navetta. Sen runko on muurattu savesta ja kanervista vuonna 1740. Vuonna 1900 se verhoiltiin tiilellä. Kartanon ympäristö on istutettua puistoa. Erittäin merkittävä on radan ja Kuloveden suuntaan laskeutuva geometrinen puisto.

    Kauniaisten kartano. Kauniaisten kylän asutus juontanee varhaiskeskiajalta. Vuonna 1641 tämä suuri kylä läänitettiin Helmut Wrangelille, kunnes peruutettiin 1683. 1695 muodostettiin Kela ja Hannu ratsutiloiksi, johon myöhemmin liitettiin useita taloja. Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut vuoden 1810 tienoilla, yksikerroksinen länsisiipi on vuodelta 1821 ja itäsiipi vuodelta 1937, jolloin koko rakennus peruskorjattiin arkkitehti Torkel Nordmannin suunnitelman mukaan. Tämän vuosisadan alussa kartanoalue sai yhtenäisen leiman, kun arkkitehti Valter Thomé 1917 laati alueen yleissuunnitelman. Työtä jatkoivat arkkitehdit Uno Sjöholm ja Jarl Eklund. Komea tiilinavetta rakennettiin vuosina 1918-1920 arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan. Lehmuskujan varrella on kaksi asuinrakennusta, joista toinen Federleyn ja toinen Nordmanin piirtämä. Konttorirakennus on Jarl Eklundin käsialaa. Puisto- ja puutarha-alueet saivat alkunsa 1700-luvun loppupuolella. Nykyinen tilanne perustuu arkkitehtien Bengt Schalinin ja Paul Olssonin suunnitelmaan.

    Kauniainen-Kulju kulttuurimaisema, Suoniemi. Kuloveden pohjoisrannan kulttuurimaisema näyttäytyy erittäin edustavana näiden kahden kartanon välillä sekä maantietä että rautatietä matkaavalle. Kartanomiljöiden lisäksi on mainittava vanha kansakoulu sekä rukoushuoneen vieressä oleva huvila.

    Viikin kartano ja kulttuurimaisema. Vanha muistitieto ja 1700-luvun kirjallisuus kertoo Viikin mailla sijaitsevan Junkkarin- eli Junturimättään olleen pakanuudenaikainen uhripaikka. Kartanon mailta on löydetty lisäksi rautakautinen kalmisto. Viikki oli jo keskiajalla säteritila, ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1450. Aikojen kuluessa se on kuulunut Westgöthe-, Stenbock-, Krusin-, Brakel- ja Procopé-suvuille. Kartanon asuinpihaan johtaa komea koivukuja, joka ensi kerran istutettiin jo 1700-luvulla. Kapteeni Otto Brakel rakennutti vuonna 1782 nykyisen mansardikattoisen päärakennuksen. Vuonna 1870 päärakennusta lisättiin pihasiivellä, joka purettiin vuonna 197. Asuntopihan molemmilla sivuilla sijaitsee symmetrisesti kaksi siipirakennusta vuosilta 1927-1928. Puutarhassa on Tampereelta vuonna 1939 siirretty Lundahlin huvimaja, jota on sanottu Engelin piirtämäksi. Kartanoa ympäröi viljelysmaisema, joka liittää sen maisemallisesti Maatialaan ja Nokianvirtaan.

    Nokianvirran kulttuurimaisema. Nokianvirran merkitys lohikoskena on houkutellut asutusta varsilleen jo kivikaudelta lähteien. Rautakaudella asutus keskittyi yhä tiiviimmin virran rannoille. Nuijasodan aikana tapahtui ratkaiseva käänne uutenavuotena 1596, kun Klasu Flemingin ratsujoukot hajottivat Nokialla nuijamiesten joukot. Tapahtuman mustoksi on vuonna 1933 pystytetty kivipaasi Nokian kartanon lähelle. Nykyisin Nokianvirtaa leimaavat sen varrelle asettuneet teollisuuslaitokset.

    Nokian kartanoalue. Perimätiedon mukaan Nokia olisi pakanuudenaikainen pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen asuinkartano. 1400-luvulla se lienee kuulunut Turun piispalle. Ensimmäinen kirjallinen tieto kartanosta on vuodelta 1505, jolloin sen osti Ylä-Satakunnan tuomari Jeppe Volmarinpoika. Kartano on myös kuulunut 1573 aateloidulle Nokian suvulle. Kartanon puutarhassa on keskiaikaisen harmaakivikappelin perustus, joka on ajoitettu 1400- ja 1500-lukujen vaihteeseen. Mahdollisesti paikalla on ollut puinen kappeli jo aiemmin. Kappelinpaikan vieressä on ns. Nokian kivi, jonka iästä ja alkuperästä on esitetty eri tulkintoja. Nokian kartanon viimeisin, vuonna 1878 rakennettu päärakennus purettiin vuonna 1960 ja nykyinen kurssikeskus rakennettiin 1962. Sitä ympäröivä puisto on istutettu 1800-luvun alussa. Kartanon pihaan johtaa pitkä sembramäntykuja.

    Oy Nokia Ab:n puunjaloslaitokset. Vuonna 1866 perusti Fredrik Idestam Tampereelle maamme toisen puuhiomon. Tätä voidaan pitää askeleena kohti korkeampaa jalostusastetta puumassateollisuudessa. 1868 Idestam siirsi pääosan tehtaan toiminnasta Nokialle ja tuotanto alkoi seuraavana vuonna. Tehdas muodostettiin 1871 osakeyhtiöksi. Aluksi tehdasrakennukse olivat hirsirakenteisia, ensimmäinen tiilinen rakennus valmistui 1874. Vuonna 1880 aloitettiin paperitehtaan rakennustyöt ja 1882 sitä laajennettiin. Vuoden 1886 alussa aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Voimalarakennus ja siihen liittyvä kanava valmistuivat vuonna 1902. Voimalaa on uusittu 1913 ja 1928 ja se on purettu 1972 Melon uuden voimalan valmistuttua. Nokia Oy:n teollisuusalue on vuosien saatossa laajentunut ja rakennuskantaa on jatkuvasti uusittu. Vanhoista rakennuksista mainittakoon Birger Federleyn piirtämä jugend-tyylinen konttorirakennus vuodelta 1908.

    Oy Nokia Ab, kumitehdas. Suomen Gummitehdas Oy perustettiin vuonna 1898 Helsinkiin. Toiminta siirtyi Nokialle vuonna 1904. Uusi tehdasrakennus valmistui vuonna 1918 ja 1824 sitä laajennettiin. Vanha kalossitehdas korotettiin 1928. Tämän jälkeenkin tehdasta on jatkuvasti laajennettu punatiilisenä. Nokianvirran rannalla on joukkoedustavia virkailija-asuntoja. Arkkitehtina ovat olleet W.G. Palmqvist sekä Anja ja Aaro Hakanen.

    Nokian kirkko ja hautausmaa. Pirkkalan pitäjän emäkirkko rakennettiin vuosina 1829-1838 Pyhäjärven pohjoispuolelle. Aiemmat emäkirkot olivat sijanneet Etelä-Pirkkalassa. Rakennustyöt aloitettiin arkkitehti A.F. Granstedtin intendentinkonttorissa 1827 laatimien piirustusten mukaan. Tiilisestä kirkosta piti tulla pantheon-mallinen pyörötemppeli, jossa alttari sijaitsisi kirkon keskellä ja kellotorni kupolin laella. Töiden edistyessä hitaasti seurakunta pyysi intendentinkonttorilta uudet piirustukset, jotka laadittiin 1836, allekirjoittajina C.L.E. Gustavsson. Tässä suunnitelmassa alttari siirrettiin itäseinälle ja kirkko sai korkean länsitornin. Rakennusmestareina toimivat helinkiläiset G. Wahlman ja H. Andsten. vuonna 1904 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelemassa korjauksessa sakaristo avattiin kirkkotilaan kuoriksi ja rakennettiin uusi sakaristo. 1937 kirkkoa korjattiin arkkitehti B. Strömmerin ja vuosina 1973-1974 arkkitehti S. Rihlaman suunnitelman mukaan. Kirkon vierellä sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1842. Hautausmaalla sijaitsevat mm. Spåre- ja Brakel-sukujen kiviset hautaholvit, jälkimmäinen vuodelta 1843. Kirkkomäen rinteessä on vanha hirsinen makasiini.

    Pitkäniemen sairaala, Pitkäniemi. Pitkäniemi on entinen vänrikinpuustelli, jonka maille valtio rakensi vuosina 1896-1900 Pitkäniemen keskuslaitoksen mielenvikaisia varten. Suunnitelmat laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa (piirustukset 1894-95 S. Gripenberg, M. Schjerfbeck, E.A. Kranck). Pitkäniemi oli aikansa suurisuuntaisimpia julkisia rakennustöitä. Hallintorakennuksen ympärillä oli toistakymmentä paviljonkirakennusta sekä joukko asuin- ja talousrakennuksia. Sairaalan ympäristö on istutettu puistoksi ja alueelle johtaa pitkä koivukuja.

    Sarkolan ja Vahalahden kylät ja kulttuurimaisemat, Suoniemi. Sarkolan kylästä löydetty ratuakautinen kalmisto osoittaa kylän olevan Suoniemen vanhimpia. Sarkolan pohjoipuolella sijaitseva Vahalahden kylä on ainakin varhaiskeskiaikaisa perua. Sarkolan kylässä on perinteistä rakennuskantaa kyläkeskuksessa sekä Vanha-Mattilan, Tuomolan ja Sorrin tiloilla. Sarkolanjoen yli johtaa kaksiaukkoinen kiviholvisilta, jonka läheisellä mäellä sijaitsee Sarkolan työväentalo. Vahalahden kylässä on säilynyt rantaan johtavan raitin varrella edustavasti perinteistä rakennuskantaa Yli-Hemmingin ja Ala-Uotilan tiloilla sekä rannassa Ranta-Uotilan tilalla. Vahalahden kansakoulu on vuodelta 1896 ja Lerunvuoren rinteessä on vanha seuratalo.

    Ruolahden kulttuurimaisema, Suoniemi. Kuloveden etelärannalla sijaitseva ruolahden kylä lienee varhaiskeskiaikaista perua. Pappilan tilan ympärillä levittäytyy edustava viljelysmaisema.

    Knuutilan kartano ja kulttuurimaisema. Knuutilan kartano on entistä Penttilän l. Niemenpäänkylää, joka on asutettu jo rautakaudella. 1400-luvulla Penttilä oli Suur-Pirkkalan huomattavin asuinkartano kuuluen mm. valtaneuvos Pentti Lydekenpoika Djäknelle. Myöhemmistä omistajista mainittakoon Ivar Fleming ja Kaarina Hannuntytär. Knuutilan päärakennus on rakennettu vuonna 1862 ja uusittu 1889 nykyiseen uusrenessanssiasuun. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi kiviholvattu kellari 1700-luvulta, vanha pirttirakennus sekä rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämä yhdistetty luhti- ja asuinrakennus, jota on käytetyt ateljeena. Tiilinavetta on vuodelta 1897. Kartanoa ympäröi edustava viljelysmaisema, joka rajautuu Kuloveteen. Kartano navettaa lukuunottamatta maa-alueineen on kuulunut vuodesta 1964 Nokian kaupungille, joka käyttää tiloja etenkin kesäisin mm. kuvataideleirien ja -kurssien pitopaikkana.

    Pirkkalankylän kulttuurimaisema. Rautakautiset hautakummut Sapalassa, Sotaplassilta löydetty viikinkikirves ja Hiidenmäen uhrilähde Neulakaivo osoittavat asutuksen Pirkkalankylässä olevan vanhaa ja jo varhain keskittynyttä. Pirkkalankylä oli pitkälle uudelle ajalle saakka Suur-Pirkkalan keskus. Vanhan maantien varrella avautuu edustava viljelys- ja asutusmaisema. Peltojen keskellä maisemaa hallitsee hautausmaan ympäröimä Pirkkalan kirkko. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa on Pirkkalankylän keskustassa Hiidenmäen rinteellä, Sapalassa, Kierikassa, Reipissä, Leukussa ja Mattilassa sekä Sikoisten Valkilassa.

    [Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

    Lisätiedot:
    Aiemmin tunnettu nimellä Nokian kulttuurimaisema.

Rakennettu ympäristö

  • Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Leuku Pirkkalankylä
     
      Anian rantatie 91 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Jokikumpu - Jutila Tanila
     
      Anian rantatie 144 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Pirkkalan vanha kirkko - Anian rantatie 226 Pappila
     
      Anian rantatie 226 kirkollinen
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Kaipila Pirkkalankylä
     
      Anian rantatie 239 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Uusi-Mattila Pirkkalankylä
     
      Anian rantatie 266 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Sapala Pirkkalankylä
     
      Anian rantatie 329 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Neulakaivo ja Murron Jussin mökki / Lennu Juvelan mökki Pirkkalankylä
     
      Kierikantie 10 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Sippola Pirkkalankylä
     
      Kierikantie 20 asuinkiinteistö
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Reipin tila ja Reipinniemen museoalue Pirkkalankylä
     
      Museotie 16 kulttuuri
    maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Pappila - Pirkkalan seurakunnan pappila - Pappilantie 65 Pappila
     
      Pappilantie 65 kirkollinen
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Sankilan tilakeskus - Sankila Sankila
     
      Sankilantie 35 maatalous
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Tanila Tanila
     
      Saunarannantie 17 maatalous
     
    Avaa Pirkkala
     
    Tervaniemi Sankila
     
      Vihtamontie 86 asuinkiinteistö
    vapaa-aika
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Vihtamo - Ojanen Sankila
     
      Vihtamontie 90 vapaa-aika
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
    Lepikkö Sankila
     
      Vihtamontie 106 vapaa-aika
     

Tutkimushankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013 Hämeenkyrö
    Ikaalinen
    Kangasala
    Nokia
    Orivesi
    Pirkkala
    Punkalaidun
    Pälkäne
    Tampere
    Urjala
    Virrat
    Ylöjärvi
    Sastamala
     
        01.01.2012 31.12.2013

Lausunnot

  • Dnro Vuosi Lausunnon pvm Otsikko Lausunnon saaja
    Avaa 250 2020 05.05.2020 Nokia, Korvolantie 79, Poikkeuslupa tehostetun palveluasumisyksikön rakentamiselle, joka johtaa neljän Siunaukselan pihapiirin rakennuksen purkamiseen Nokian kaupunki
    Avaa 331 2020 17.06.2020 Nokia, Pirkkalaistie 1, Entisen Nokian jalkinetehtaan julkisivujen ja sisätilojen muutoslupahakemus Nokian kaupunki