Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa entisen Nokian jalkinetehtaan muutossuunnitelmia koskevaan rakennuslupaan. Rakennus sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY, Museoviraston inventointi 2009). Lisäksi tehdasrakennus on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Maisema-alueen arvot perustuvat vesialueisiin, joiden rannoilla levittäytyy vähintään tuhatkunta vuotta jatkuneen viljelykulttuurin ja teollisen perinnön rikastuttamia kulttuurimaisemia.

Kyseessä olevan tehdasrakennuksen suunnittelusta vastasi maineikas ja erityisesti suurten teollisuuslaitosten suunnitteluun erikoistunut arkkitehti W.G. Palmqvist. Muita hänen töitään ovat mm. Mäntän paperi- ja sellutehdas, Yhtyneet Paperitehtaat -yhtiön teollisuuslaitokset Jämsänkoskella, Outokumpu Oy:n vanha kaivos sekä Vaasan Höyrymyllyn tehtaat. Lausunnon kohteena oleva Nokian kumitehtaan kaarevakulmainen, tornillinen, tyyliltään klassismivaikutteinen, vuosina 1922-38 rakennettu tehdas käsitti kalossitehtaan, korko-osaston ja konttorin. Rakennukseen on myöhemmin liitetty useampia laajennusosia Nokianvirran puolelle.

Tehdastoiminnan päätyttyä vanhan tehdasrakennuksen tilat on muutettu toimisto- ja liiketiloiksi. Rakennus on säilynyt mittakaavallisesti ja muotokieleltään perinteikkäänä edustaen erinomaisella tavalla alueen vanhinta tehdasympäristöä ja Pirkanmaalle leimallista 1900-luvun alkupuolen punatiiliteollisuuden rakennustapaa. Rakennus on olennainen ja vanhin osa Nokian kumitehtaan tehdasrakennuskompleksin keskustaan päin aukeavaa noin 500 metriä pitkää julkisivua, jolla on erityistä kaupunkikuvallista merkittävyyttä (Keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 2010).

Edellä mainittua RKY-aluetta koskee alueella voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Nokian keskustan 2030 osayleiskaavassa (hyväksytty 2012) samaista RKY-aluetta, jota koskee kaavamääräys: ”Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Arvokohteiden suojelutaso määritellään asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.”

Kyseinen teollisuusrakennus on voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty 1999) suojeltu sr-6 -merkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslupaviranomaisen myöntämää lupaa. Purkamislupa voidaan myöntää vain pakottavasta syystä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ulkonäkö kadunpuoleisilla sivuilla säilyy. Mahdolliset aikaisemmin tehdyt, tyyliin sopimattomat kadunpuoleisen julkisivun muutokset on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.”

Suunnittelija on muutossuunnittelun alkuvaiheessa keväällä 2020 ottanut yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tiedustellen rakennuksen suojelutilannetta, korjaussuunnittelussa huomioitavia maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä pyytänyt alustavasti kommentoimaan suunnitteilla olleita muutoksia. Suunnittelijaa on tuolloin neuvottu sekä puhelimitse että diarioidulla sähköpostilla (13.03.2020, diar. 154/2020).

Lausunnon kohteena olevan rakennuslupa-aineiston perusteella tehdasrakennuksen suojellun vanhan osan alkuperäiset ikkunat ja ikkunapellit on tarkoitus uusia, purkaa pääjulkisivun kaksi sisäänkäyntikatosta ja rakentaa niiden tilalle uudet lasiset tuulikaapit ja katokset sekä avata pääjulkisivuun yksi uusi sisäänkäynti ja rakentaa sille katos. Lisäksi tehdään sisätilamuutoksia 3. kerroksessa ja uusitaan julkisivun valomainoslaitteita.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin ja toteaa, että ikkunoiden määrä huomioiden alkuperäisten puurunkoisten ruutuikkunoiden vaihtaminen alumiinipuuikkunoiksi on merkittävä suojeltuihin julkisivuihin vaikuttava toimenpide, joka heikentää rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen historiallinen arvo perustuu sen materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi suojellun rakennuksen korjaamisen tulisi lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee hakijaa vielä tutkimaan voidaanko nykyiset ikkunat kunnostaa, vaikkapa pidemmän ajan kuluessa, kiireellisyysjärjestyksessä huonokuntoisimmista aloittaen. Toinen vaihtoehto on kunnostaa edes osa ikkunoista; esimerkiksi maisemallisesti merkittävimmät pääjulkisivun ikkunat, tai vähintään porraskäytävän tai muiden sellaisten tilojen ikkunat, joissa kunnostus ei merkittävästi haittaa rakennuksen käyttäjiä. Kunnostetut vanhat ikkunat voivat palvella vielä jopa sata vuotta, kun taas uusien ikkunoiden elinkaari on huomattavasti tätä lyhyempi.

Kunnostettaviin vanhoihin ikkunoihin on mahdollista lisätä sisäpuolelle lämpölasit, jolloin niiden lämmöneristyskyky paranee ja saavutetaan energiasäästöä. Osa rakennuksen ikkunoista on aiemmin poistettu ja korvattu erilaisilla ilmanvaihtolaitteilla. Mikäli laitteet on tarkoitus poistaa ja tilalle palauttaa ikkunat, tulisi näihin ikkuna-aukkoihin teettää alkuperäistä vastaavat puuikkunat. Ikkunoita koskevissa suunnitelmissa on asianmukaisesti huomioitu, että ikkunoita vaihdettaessa niiden koko, muoto, väritys, puitejako ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu. Sen sijaan suunnitelmissa esitetyn mukaisia ulkopinnaltaan alumiinisia ikkunoita ei voida suositella käytettäväksi valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä sijaitsevassa suojellussa rakennuksessa.

Mahdolliset huonokuntoiset ikkunapellit voidaan ikkunaremontin yhteydessä vaihtaa  alkuperäistä vastaaviksi. Suojellussa rakennuksessa tulisi käyttää sinkittyä, maalattavaa peltiä, ei modernia valmiiksi pinnoitettua peltiä. Nykyiset ikkunapellit ovat vaaleanharmaat. Hakijan mukaan pellit ovat kuitenkin alkujaan olleet mustiksi maalatut, joten kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta ei ole estettä palauttaa alkuperäistä väritystä. Tosin mustan pellin ongelma on sen voimakas kuumentuminen auringossa, jolloin maali mahdollisesti haalistuu ja myös hilseilee nopeammin kuin vaaleampi sävy. Nykyiset vaaleat ikkunapellit olisivat näin ollen todennäköisesti huoltovapaampia.

Purettaviksi suunnitellut pääjulkisivun sisäänkäyntikatokset eivät ole alkuperäisiä ja erityisesti torniosan kohdalla oleva katos poikkeaa voimakkaasti rakennuksen tyylistä. Sen toteuttamisessa ei ole otettu huomioon vanhan rakennuksen juhlavaa julkisivua. Esitetyn kaltaiset uudet tuulikaapit ja katokset vaikuttavat maltillisen kokoisilta, keveiltä ja melko eleettömiltä. Bitumihuovan sijaan niiden kattamisessa tulisi kuitenkin käyttää paremmin rakennuksen arvoon ja tyyliin sopivaa sinkittyä maalattua konesaumapeltiä.

Uusi julkisivuun avattava sisäänkäynti parantaa tilojen käyttömahdollisuuksia ja on hyväksyttävissä, sillä se muuttaa julkisivua vain vähän, kun yksi ikkuna muutetaan sitä muistuttavaksi lasioveksi ja uuden sisäänkäynnin päälle rakennetaan kevyt katos. Tuulikaapit ja katokset tulee toteuttaa korkealaatuisista materiaaleista ja niiden yksityiskohtien suunnitteluun ja viimeistelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sisätilamuutoksiin tai julkisivun valomainoslaatikoiden uusimiseen maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa entisen Nokian jalkinetehtaan muutossuunnitelmia koskevaan rakennuslupaan. Rakennus sijaitsee Nokian teollisuuslaitosten valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (RKY, Museoviraston inventointi 2009). Lisäksi tehdasrakennus on osa Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Maisema-alueen arvot perustuvat vesialueisiin, joiden rannoilla levittäytyy vähintään tuhatkunta vuotta jatkuneen viljelykulttuurin ja teollisen perinnön rikastuttamia kulttuurimaisemia.

Kyseessä olevan tehdasrakennuksen suunnittelusta vastasi maineikas ja erityisesti suurten teollisuuslaitosten suunnitteluun erikoistunut arkkitehti W.G. Palmqvist. Muita hänen töitään ovat mm. Mäntän paperi- ja sellutehdas, Yhtyneet Paperitehtaat -yhtiön teollisuuslaitokset Jämsänkoskella, Outokumpu Oy:n vanha kaivos sekä Vaasan Höyrymyllyn tehtaat. Lausunnon kohteena oleva Nokian kumitehtaan kaarevakulmainen, tornillinen, tyyliltään klassismivaikutteinen, vuosina 1922-38 rakennettu tehdas käsitti kalossitehtaan, korko-osaston ja konttorin. Rakennukseen on myöhemmin liitetty useampia laajennusosia Nokianvirran puolelle.

Tehdastoiminnan päätyttyä vanhan tehdasrakennuksen tilat on muutettu toimisto- ja liiketiloiksi. Rakennus on säilynyt mittakaavallisesti ja muotokieleltään perinteikkäänä edustaen erinomaisella tavalla alueen vanhinta tehdasympäristöä ja Pirkanmaalle leimallista 1900-luvun alkupuolen punatiiliteollisuuden rakennustapaa. Rakennus on olennainen ja vanhin osa Nokian kumitehtaan tehdasrakennuskompleksin keskustaan päin aukeavaa noin 500 metriä pitkää julkisivua, jolla on erityistä kaupunkikuvallista merkittävyyttä (Keskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 2010).

Edellä mainittua RKY-aluetta koskee alueella voimassa olevassa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa (hyväksytty 2017) suunnittelumääräys: ”Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen.” Nokian keskustan 2030 osayleiskaavassa (hyväksytty 2012) samaista RKY-aluetta, jota koskee kaavamääräys: ”Alueen kehittämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa lähtökohtana on alueen arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvan muutoksen on sovelluttava alueen historialliseen kehitykseen ja aluetta täydennettäessä uusi ja vanha rakennuskanta on huolellisesti sovitettava yhteen. Arvokohteiden suojelutaso määritellään asemakaavoituksessa. Alueella ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä.”

Kyseinen teollisuusrakennus on voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty 1999) suojeltu sr-6 -merkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslupaviranomaisen myöntämää lupaa. Purkamislupa voidaan myöntää vain pakottavasta syystä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ulkonäkö kadunpuoleisilla sivuilla säilyy. Mahdolliset aikaisemmin tehdyt, tyyliin sopimattomat kadunpuoleisen julkisivun muutokset on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen.”

Suunnittelija on muutossuunnittelun alkuvaiheessa keväällä 2020 ottanut yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tiedustellen rakennuksen suojelutilannetta, korjaussuunnittelussa huomioitavia maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä pyytänyt alustavasti kommentoimaan suunnitteilla olleita muutoksia. Suunnittelijaa on tuolloin neuvottu sekä puhelimitse että diarioidulla sähköpostilla (13.03.2020, diar. 154/2020).

Lausunnon kohteena olevan rakennuslupa-aineiston perusteella tehdasrakennuksen suojellun vanhan osan alkuperäiset ikkunat ja ikkunapellit on tarkoitus uusia, purkaa pääjulkisivun kaksi sisäänkäyntikatosta ja rakentaa niiden tilalle uudet lasiset tuulikaapit ja katokset sekä avata pääjulkisivuun yksi uusi sisäänkäynti ja rakentaa sille katos. Lisäksi tehdään sisätilamuutoksia 3. kerroksessa ja uusitaan julkisivun valomainoslaitteita.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin ja toteaa, että ikkunoiden määrä huomioiden alkuperäisten puurunkoisten ruutuikkunoiden vaihtaminen alumiinipuuikkunoiksi on merkittävä suojeltuihin julkisivuihin vaikuttava toimenpide, joka heikentää rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen historiallinen arvo perustuu sen materiaaleihin ja rakentamistapaan, siksi suojellun rakennuksen korjaamisen tulisi lähtökohtaisesti olla säilyttävää. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee hakijaa vielä tutkimaan voidaanko nykyiset ikkunat kunnostaa, vaikkapa pidemmän ajan kuluessa, kiireellisyysjärjestyksessä huonokuntoisimmista aloittaen. Toinen vaihtoehto on kunnostaa edes osa ikkunoista; esimerkiksi maisemallisesti merkittävimmät pääjulkisivun ikkunat, tai vähintään porraskäytävän tai muiden sellaisten tilojen ikkunat, joissa kunnostus ei merkittävästi haittaa rakennuksen käyttäjiä. Kunnostetut vanhat ikkunat voivat palvella vielä jopa sata vuotta, kun taas uusien ikkunoiden elinkaari on huomattavasti tätä lyhyempi.

Kunnostettaviin vanhoihin ikkunoihin on mahdollista lisätä sisäpuolelle lämpölasit, jolloin niiden lämmöneristyskyky paranee ja saavutetaan energiasäästöä. Osa rakennuksen ikkunoista on aiemmin poistettu ja korvattu erilaisilla ilmanvaihtolaitteilla. Mikäli laitteet on tarkoitus poistaa ja tilalle palauttaa ikkunat, tulisi näihin ikkuna-aukkoihin teettää alkuperäistä vastaavat puuikkunat. Ikkunoita koskevissa suunnitelmissa on asianmukaisesti huomioitu, että ikkunoita vaihdettaessa niiden koko, muoto, väritys, puitejako ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu. Sen sijaan suunnitelmissa esitetyn mukaisia ulkopinnaltaan alumiinisia ikkunoita ei voida suositella käytettäväksi valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä sijaitsevassa suojellussa rakennuksessa.

Mahdolliset huonokuntoiset ikkunapellit voidaan ikkunaremontin yhteydessä vaihtaa  alkuperäistä vastaaviksi. Suojellussa rakennuksessa tulisi käyttää sinkittyä, maalattavaa peltiä, ei modernia valmiiksi pinnoitettua peltiä. Nykyiset ikkunapellit ovat vaaleanharmaat. Hakijan mukaan pellit ovat kuitenkin alkujaan olleet mustiksi maalatut, joten kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta ei ole estettä palauttaa alkuperäistä väritystä. Tosin mustan pellin ongelma on sen voimakas kuumentuminen auringossa, jolloin maali mahdollisesti haalistuu ja myös hilseilee nopeammin kuin vaaleampi sävy. Nykyiset vaaleat ikkunapellit olisivat näin ollen todennäköisesti huoltovapaampia.

Purettaviksi suunnitellut pääjulkisivun sisäänkäyntikatokset eivät ole alkuperäisiä ja erityisesti torniosan kohdalla oleva katos poikkeaa voimakkaasti rakennuksen tyylistä. Sen toteuttamisessa ei ole otettu huomioon vanhan rakennuksen juhlavaa julkisivua. Esitetyn kaltaiset uudet tuulikaapit ja katokset vaikuttavat maltillisen kokoisilta, keveiltä ja melko eleettömiltä. Bitumihuovan sijaan niiden kattamisessa tulisi kuitenkin käyttää paremmin rakennuksen arvoon ja tyyliin sopivaa sinkittyä maalattua konesaumapeltiä.

Uusi julkisivuun avattava sisäänkäynti parantaa tilojen käyttömahdollisuuksia ja on hyväksyttävissä, sillä se muuttaa julkisivua vain vähän, kun yksi ikkuna muutetaan sitä muistuttavaksi lasioveksi ja uuden sisäänkäynnin päälle rakennetaan kevyt katos. Tuulikaapit ja katokset tulee toteuttaa korkealaatuisista materiaaleista ja niiden yksityiskohtien suunnitteluun ja viimeistelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sisätilamuutoksiin tai julkisivun valomainoslaatikoiden uusimiseen maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.