rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Isojaon jälkeen nkyiselle paikalleen siirretty kylän vanhan kantatalon tilakeskus. Hyvin säilynyt erilaisten rakennusten ja puutarhan muodostama kokonaisuus Pirkkalankylän valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa (Museoviraston rajaus vuodelta 1993) maisemallisesti keskeisellä paikalla.

Uusi-Mattilan tilakeskus sijaitsee Anian rantatien varrella, lähellä Pirkkalan vanhaa kirkkoa. Ympärillä aukeavat laajat peltoaukeat. Pihapiirissä on päärakennus ja suuri vaunuvaja, jotka ovat siirretty/rakennettu 1800-luvulla. Lisäksi on sauna 1940-l. Tien toisella puolella on pieni vilja-aitta. Lähistöllä ovat myös 1930-luvulla rakennetut hirsinen lato ja puimala.

Asuinrakennus on kivijalalle tehty peiterimavuorattu hirsirakennus. Seinän yläosassa on uusrenesanssikoristelua. Ikkunat ovat 1900-luvun alun kansallisromanttis -tyyliset ikkunat. Nykyiset kuistit ovat 1930-l. Kate on tiiltä. Rakennuksen ulkoasu viittaa 1900-luvun vaihteeseen, mutta mahdollisesti rakennus on tuotu Pirkkalankylästä, Mattilan vanhalta kylätontilta 1850-luvulla.

Suurehko vaunutalli on nurkkakiville rakennettu, suurehko hirsirakennus. Pihan puolella rakennuksen keskellä on koristeellinen poikkipääty, jossa on luhtiaitta. Rakennuksessa on aikaisemmin ollut tilat hevosille ja kärryille. Eteläpuolella olleet, vetokalustoa varten tehdyt aukot on myöhemmin laudoitettu umpeen. Rakennusta korjattiin 1930-luvulla mm. valamalla hevostalliin betonilattiat ja vaihtamalla hirsiä. Aitan oven listan alla on vuosiluku 1761. Osa rakennuksesta on ilmeisesti siiretty samoin kuin asuinrakennus. Nykyinen muoto on mahdollisesti myöhäisempää perua. 1930-luvulla talon rengit asuivat kesäisin aitan yläkerrassa.

Pieni vilja-aitta on punamullattu, hirsipintainen, 2-kerroksinen ja katolla on lanterniini. Lautaovet ovat siniseksi maalatut, ristilistat ovat valkoiset. Huopakate, kolmiorimalla. Siirretty puutarhasta nykyiselle paikalle 1930-luvulla. Rakennusaika on mahdollisesti 1900-luvun vaihde.

Rakennuksia ympäröi rehevä puusto, jossa on mm. omenapuita, sireeniä, tammia, sembramäntyjä, siperian hernepuita, kriikunoita, ruusupensaita ja marjapensaita. Kasvit ovat tuotu 1930-luvulla Mustialasta, jossa Markku Jokelan mummon sisko oli Mustialan maamiesopistossa opettajana. Samaan aikaan tilalla kokeiltiin myös mehiläisten ja apilan kasvatusta.

Mattilan kaakkoispuolella on 1940-luvulla rakennettu asunrakennus, jossa asui aikaisemmin talon karjakko.

Pihassa on saunan lounaispuolella ollut ilmeisesti hirsirakenteinen navetta/heinälato ja puuliiteri, joka purettiin 1956. Siitä on nähtävissä vielä lehmien karsinoiden betonivaluja. Saunan yhteydessä oli tällöin karjakeittiö.

Mattila on Pirkkalankylän vanhoja taloja. 1680-luvulla se oli eversti Juhana Wittenbergin rälssi, jonka omisti säterinä kreivi Leonhardt Wittenberg. Vuosina 1722 ja 1780 talo mainitaan upseerien palkkatalona. Myöhemmin ostettu perinnöksi, josta on erotettu yhdeksän eri tilaa. Vanha asuintontti sijaitsi Juoksijanojan pohjoispuolella, nykyisen Kierikantien eteläpuolella. Tilakeskus siirrettiin isonjaon jälkeen v. 1855 nykyiselle paikalleen.

1900-luvun alkupuolella omistaja vaihtui Mattilassa useasti. Eräjärveltä saapunut Jokela tuli isännäksi v. 1927, jonka jälkeen tila on pysynyt Jokelan suvun hallussa.

Asuinrakennus paloi sisätiloiltaan pahasti v. 1969, jonka jälkeen luoteispuolle, pellon takana olevaan rinteeseen rakennettiin uusi omakotitalo. Vanha asuinrakennus kunnostettiin asunnoksi.

Anian rantatien varrella, ympärillä laajat peltoaukeat. Lähellä on kirkko, pappila ja Pirkkalankylän vanha keskusta. Rehevä, vanha puutarha.

Alueen vanha rakennuskanta, pihapiirin yleisilme sekä kasvillisuus ja mahdolliset rakenteet tulisi säilyttää. Myös lähimaiseman säilymiseen avoimena tulee kiiinnittää huomiota. Muutos- ja korjaustöissä tulee huolehtia ettei kohteen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu.

Rautela Eevaliisa, Pirkkala-rakennushistoriallinen tutkielma 1975.