Rakennetun ympäristön kohde Sankilan tilakeskus - Sankila

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Pirkkala
    Vanha kunta:
    Pirkkala
    Kylä:
    Sankila
    Inventointinumero:
    2010/0008
    Nimi:
    Sankilan tilakeskus - Sankila
    Osoite:
    Sankilantie 35
    Kohdetyyppi:
    maatalous
    Historiallinen tilatyyppi:
    kartano
    Nykyinen tilatyyppi:
    asutustila
    Rakennusten lukumäärä:
    14
    Inventointipäivämäärä:
    29.08.2010

Kulttuurihistorialliset arvot

  •  
    Rakennushistoriallinen arvo:
    rakennusperinteinen
    Historiallinen arvo:
    asutushistoria
    Ympäristöarvo:
    maisemakokonaisuus
    Arvojen perustelu:
    Sankilan tilan rakennukset, pihapiiri ja ympäriöivä viljelys- ja metsämaisema muodostavat erittäin hyvin säilyneen kulttuurihistoriallisen sekä maisemallisen kokonaisuuden. Kokonaisuus on Pirkkalan alueella harvinainen.

    Tilan 1820 valmistunut päärakennus edustaa hienosti empireajan rakennuskulttuuria. Päärakennuksen ulkoasu ja sisätilojen huonejaottelu ovat säilyneet lähes alkuperäisessä tilassaan. Arkkitehtonisten arvojen lisäksi rakennuksella on merkittävää historiallista arvoa. Se kertoo 1800-luvun ajan kartano- ja pappilakulttuurista ja muistuttaa pihapiirissä tilan historian merkittävästä vaiheesta.

    Tilalla on säilynyt monipuolinen 1900-luvun alun asumis- ja maatalouskulttuurista kertova rakennuskanta. Pihapiirissä sijaitsevat työväen asuinrakennus (1887), navetta, talli, puotirivi, aitta ja maakellari muodostavat hyvän esimerkin 1900-luvun alun suurehkosta maatilasta ja sen eri toiminnoista. Lisäksi tilalla on uudempaa rakennuskantaa, joka kuvastaa maataloudessa tapahtuneita muutoksia.

    Sankilan talon paikalla on ollut asuttu kartano 1650-luvulta lähtien. Tilan pihapiiri, sitä ympäröivät tiet, pellot, niityt ja metsiköt edustavat paikalla vuosisatojen ajan pysynyttä asutusta ja viljelykulttuuria.

    Nykyisen Pirkkalan alueella olleista kolmesta kartanosta Sankila on ainoa jäljellä oleva, jossa pihapiirin lisäksi on säilynyt lähiympäristön alue alkuperäisessä maanviljelykäytössä.

Tekstitiedot

  •  
    Kuvaus:
    Sankilan tilakeskus sijaitsee Länsi-Pirkkalassa, Pyhäjärven Sankilanlahden rannalla.

    Tilan pihapiiriin kuuluu empiretyylinen päärakennus 1820-luvulta ja 1887 valmistunut asuinrakennus. Pihan itäpuolella on 1900-luvun alussa rakennettu aitta ja maakellari. Pihan sauna on rakennettu 1967. Päärakennuksen pohjoispuolella olevassa metsikössä on 1930-luvun leikkimökki.

    Toisen piha-alueen, eli karjapihan, muodostavat hirsinen navetta, joka on rakennettu vuonna 1900, tiilirakenteinen talli vuodelta 1914 sekä varastokatos vuodelta 1936. Pihan pohjoisreunassa on 1900-luvun vaihteessa rakennettu aumakattoinen aittarakennus, ns. puotirivi. Puotirivissä on jauhoaitta, mankelihuone ja ulkohuoneet. Muita piha-alueen rakennuksia ovat varasto ja kalustovaja 1970-luvulta.

    Tilalle johtavan koivukujan varrella sijaitsee korkea viljakuivaamo. Kuivaamon vanha osa on 1900-luvun alusta. Sitä on laajennettu ja korotettu 1960-luvun jälkeen. Lähellä Anian tietä on 1930-luvulla tehty puimala.

    Parhaiten säilyneitä rakennuksia ovat päärakennus, toinen asuinrakennus, navetta ja aittarakennukset.

    Pihan luoteispuolella on Sankilan tilasta erotetulla tontilla vuosisadan vaihteessa rakennettu työväen asuintalo, joka ei kuulu inventoitavaan alueeseen. Työväen asuintalo rakennettiin samaan aikaan kuin päärakennuksen vieressä oleva asuintalokin (1887) ja rakennus muistuttaa sitä tyyliltään ja yksityiskohdiltaan.

    Pihan lähimaastossa on jäljellä paljon 1900-luvun alkupuolen rakennusten jäänteitä, kuten esimerkiksi makasiinin ja riihen osia osana uudempia rakennuksia. Pihan pohjoispuolella olevassa metsikössä on vanha karjaportti, rantasaunan kivijalka ja vesipumppaamon rakenteita sekä 1970-luvun alussa puretun vesitornin jäännökset.

    Tilalta on siirretty useita rakennuksia lähiseudulle huvilakäyttöön, muun muassa 1900-luvun alussa rakennetut pyykkitupa, vanha palvusauna ja yksi muonamiesten mökeistä. Sankilan tilan muonamiesten savusauna on siirretty Reipin museoalueelle 1970-luvulla.

    Historia:
    SANKILAN HISTORIAA 1540-LUVULTA

    Varhaisimmat tiedot Sankilan tilasta ovat 1500-luvun alkupuolelta. Sankilan kylässä oli tuolloin kolme taloa; Sankila, Salis ja Pussi. Ensimmäisenä Sankilan isäntänä mainitaan 1540-luvulla Jöran Turri. Tilan luoteispuolella, Sikojoen rannalla sijaitsi Katajiston kylä, jossa oli kaksi taloa. Samalla niemellä sijaitsi myös Vihtamon yksinäistila.

    SANKILAN KARTANO 1650

    Suomessa vanhin kartanovyöhyke keskittyy rannikolle. Kartanoita perustettiin etenkin itäiseltä Uudeltamaalta Kalannin seuduille ja Hämeen keskeisille alueille. Vasta 1700-luvulla kartanoasutusta tuli enemmän maan sisäosiin. Kartanot ovat luoneet ja muokanneet monella tavalla Suomen kulttuurimaisemaa. Kartanot ja pappilat ovat levittäneet rakentamisen, puutarhanhoidon ja maanviljelyksen uutuuksia ympäristöönsä.

    Ruotsin vallan aikana aatelisille myönnettiin läänityksiä palkkiona kruunun tehtävien hoidosta tai sotapalveluksista. Läänitysten merkittävin aikakausi alkoi 1600-luvulla, kun valtakunta kävi useita sotia ja palkittavia riitti. Pirkanmaan alueen läänityksistä suurin osa jaettiin 1600-luvulla. Läänitykset olivat henkilökohtaisia ja palautuivat kruunulle, ellei läänitystä erikseen jatkettu. Läänitysten lisäksi jaettiin myös lahjoituksia, jotka periytyivät lahjoituksen saajan suvussa. Sankilan kartano kuuluu näihin Pirkkalassa 1600-luvun puolimaissa jaettuihin lahjoitusmaihin. Pirkkalan nykyisellä alueella on 1500-luvulla ollut kolme kartanoa: Haikka, Valkila ja Sankila. Kartanot ja pappilat toimivat tärkeinä alueen keskuksina ja uudistusten levittäjinä.

    Vuonna 1648 kapteeni Frans Pfaler sai lahjoituksena Siukolan ja Nuolialan kylät. Pari vuotta myöhemmin hänen haltuunsa tuli myös Sankila. Vuonna 1651 Frans Pfaler sai luvan säterikartanon perustamiseen Sankilaan. Säteritilat olivat vapautettuja ylimääräisistä veroista ja ratsuväenotoista. Säterin perustamiseen vaadittiin maaherran lupa ja ”omistajan arvon ja varallisuuden” mukaiset rakennukset. Toisin kun useimmat 1600-luvun kartanonomistajat, Pfalerit asettuivat itse asumaan omistamalleen tilalle. Frans Pfalerin kuoltua tilalla asui hänen leskensä lastensa ja uuden puolisonsa kanssa. Vuonna 1680 toteutettu reduktio, jossa aatelisten maita palautettiin takaisin kruunulle, ei koskettanut Sankilan kartanoa tiluksineen, koska se oli suvun asuinkäytössä.

    Vuonna 1680 Sankilan tilalla oli kaksi asuinrakennusta, joissa molemmissa oli tupa ja kaksi kamaria. Ajan oloihin nähden Sankilassa asuttiin mukavasti, joskaan ei yltäkylläisesti. Palveluskuntaa tilalla oli viisi tai kuusi henkeä. Tilalla on asuinrakennusten lisäksi ollut tavalliset karjanhoitoon ja maanviljelyyn liittyvät rakennukset, vaikka mainintaa niistä ei olekaan säilynyt. 1680-luvulla Sankila sai lisää maata kun läheisen Vihtamon tilan maat jaettiin Sankilan ja Kataiston kesken. Vihtamon päärakennuksen rauniot ovat olleet nähtävillä vielä 1860-luvulla.

    1700-luvun kuluessa Pfalereiden suku asettui entistä vahvemmin Pirkkalan alueelle. Sankila mainitaan Luutnantti Karl Pfalerin ratsutilana 1700-luvun alussa. Sankilan lisäksi kaikki nykyisen Pirkkalan kunnan alueella olevat säätyläisrusthollit; Partola, Haikka ja Valkila kuuluivat vuosisadan alkupuolella Pfalereiden suvulle. Vaikka sukua ei milloinkaan hyväksytty Ruotsin ritarihuoneeseen, vanhan baltiansaksalaisen suvun jälkeläisinä Pfalereita pidettiin käytännössä aatelisten veroisina. Pfalerit olivat sukulaistuneet avioliittojen kautta lähes kaikkien Ylä-Satakunnassa asuvien aatelissukujen kanssa. Suvun jäseniä oli myös pappeina eri puolilla maata.

    Sankilan tilan sijainnista, koosta ja maankäytöstä löytyy tarkkaa tietoa vuoden 1769 isojakokartasta (kts. Karttaliite 1 ja 2, Isojakokartta 1769). Silloisen Sankilan rakennukset asettuvat täsmälleen nykyisen Sankilan tilan pihapiiriin. Vuonna 1769 asuinpihan etelä- ja länsipuolella oli peltoja. Pohjoisen puolella olevaa metsikköä käytettiin lehmihakana. Tilan koillispuolella oli peltoja ja suuri Anian rantatieltä Pyhäjärveen asti ulottuva niitty. Isojakokartassa näkyy hyvin myös tilakeskuksen pihan läpi menevä tie. Nykyinen koivukujan reunustama Sankilantie on kulkenut samassa kohdassa 1700-luvulta lähtien. Tie kääntyi Anian rantatien paikalla olleelta kirkkotieltä kartanon pihalle päin. Todennäköisesti Sankilan tilan läpi on kulkenut reitti Sikojoelle ja Pirkkalan kirkolle jo aiemminkin.

    1800-luvulle tultaessa Pfalereiden Pirkkalassa olleet tilukset joutuivat yksi toisensa jälkeen muiden sukujen haltuun. Viimeisimpiä suvun hallitsemia tiloja oli Sankila, jossa Pfalerit asuivat sen perustamisesta lähtien aina 1800-luvulle saakka.

    SANKILAN TILA 1800-LUVULLA

    Sankilan tilan historiassa koitti uusi vaihe, kun pastori Samuel Bohm valittiin Pirkkalan seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1807. Toimelias kirkkoherra rakennutti heti valintansa jälkeen Pirkkalaan uuden pappilan huonoon kuntoon lahonneen vanhan rakennuksen tilalle. Pappila sijaitsi vanhan kirkon vieressä Pappilanniemessä, muutama kilometri Sankilasta. Bohmin rakennuttama pappila oli aikalaisten silmissä vaikuttava rakennus. Tuohikattoisen, kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli sali, viisi kamaria, keittiö, eteinen ja porstua. Ullakkokerroksessa oli kaksi kamaria. Kirkkoherra asui perheineen pappilassa, kunnes hankki itselleen Sankilasta oman tilan.

    Samuel Bohm osti Sankilan kartanon vuonna 1815. Hän alkoi rakentaa tilalle uutta, empiretyylistä päärakennusta pappilan piirustusten mukaan. Sankilan tilan päärakennuksesta tuli vielä Pirkkalan pappilaakin suurempi ja näyttävämpi. Rakennuksessa oli hirsirunko ja sen pinta vuorattiin leveillä vaakalaudoilla. Ikkunat olivat korkeat ja kuusiruutuiset. Rakennuksen etuosassa oli pyöreä kuisti. Sekä pappila että pastorin tilan päärakennus olivat ajan tyylin mukaiset. Niiden pohjakaavassa oli noudatettu ns. karoliinista pohjakaavaa, jossa huoneet liittyvät toisiinsa. Rakennukset ovat joko arkkitehdin erikseen suunnittelemat tai rakennettu pappilan tai virkatalon tyyppipiirustusten mukaan.

    Sankilan tilan uusi päärakennus valmistui vuonna 1820 (Rakennus 1, katso rakennuskohtainen esittely). Uusi päärakennus nousi hallitsemaan pihapiiriä. Sinne johti pitkä, suora koivukuja. Rakennuksen länsipuolella, nykyisen asuinrakennuksen paikalla oli ns. ”vanha tupa”. Yhdessä rakennukset muodostivat erillisen miespihan, kun taas talousrakennukset sijaitsivat omassa pihassaan.

    Samuel Bohm valittiin Pirkkalan lääninrovastiksi vuonna 1824. Lääninrovasti Bohm oli toimelias ja vaikutusvaltainen henkilö. Hän matkusti paljon ympäri Pirkanmaata kinkerimatkoilla ja kirkollisilla asioilla sekä osallistui monella tavalla alueen olojen parantamiseen. Hän toimi aktiivisesti köyhäinhoidon kehittämisessä. Myös koulutuksen edistäminen oli Bohmille tärkeää. Ensimmäinen maininta Pirkkalasta vain lasten opettamiseen palkatusta opettajasta on vuodelta 1806. Pitäjään perustettiin Ahlmanin pitäjäkoulu vuonna 1811. Lääninrovasti Bohm toimi tarmokkaasti myös vuosikymmeniä puhutun ja suunnitellun Pirkkalan uuden kivikirkon rakennustöiden aloittamisen puolesta. Valituksia huonokuntoisesta Pirkkalan kirkosta oli esitetty jo 1750-luvulla, mutta uuden kirkon rakentaminen jäi puheiden asteelle. Bohmin aikana uutta kirkkoa alettiin vihdoin rakentaa Pyhäjärven vastarannalle, nykyisen Nokian puolelle. Tuloksena oli vuonna 1838 valmistunut Nokian kirkko.

    Samuel Bohmin toinen vaimo oli Agatha Christina von Knorring, jonka kanssa Bohm meni naimisiin vuonna 1827. Sankilan tila oli Bohmin hallussa hänen kuolemaansa saakka vuoteen 1831. Tämän jälkeen tilalla asui seuraavat viisikymmentä vuotta hänen leskensä. Myös pastorin rouva oli innokas kansan sivistyksen tukija. Hän teki muun muassa suuren lahjoituksen vuonna 1855 perustetulle Pirkkalan ensimmäiselle kirjastolle. Rovasti Bohmin lesken ajoilta alueen nimistöön on jäänyt Pirkkalan pappilan lähettyvillä sijaitseva ”Agatan nokka” -niemeke, josta ”pruustinnan” kerrottiin käyneen usein uimassa.

    1800-luvun puolivälissä Pyhäjärven rantaan Sankilan tilan maille rakennettiin kivinen laivalaituri. Taustalla oli Pyhäjärvellä aloitettu höyrylaivaliikenne. Lokakuussa vuonna 1859 tuomari Törngrenin höyrylaiva Laukko kulki ensimmäisen kerran Tampereelta Laukon kartanoon ja Vesilahden kirkolle. Vuoteen 1865 mennessä Pyhäjärvellä liikennöi jo neljä höyrylaivaa. Matkan varrella oli useita pysähdyspaikkoja. Höyrylaivaliikenne oli merkittävä ihmisten ja elintarvikkeiden kuljetuksessa. Naistenlahden rannalla oli 1800-luvulla useita kesähuviloita, joille kuljettiin Tampereelta höyrylaivoilla.

    Vielä 1930-luvulla laiturissa pysähtyi Viikinsaari-laiva. Sodan jälkeen laivalaiturin käyttö alkoi vähentyä, kun lähialueen teiden kuntoa parannettiin ja tieverkostoa lisättiin. Sankilan laiturista on vielä tilan rantavedessä jäljellä kiviarkku ja joitakin puuosia.

    SANKILOIDEN AIKA 1882-1935

    Kolmas merkittävä vaihe kartanon historiassa oli tilan tuleminen Sankiloiden suvun haltuun. He ovat rakentaneet päärakennusta lukuun ottamatta kaikki tilalla säilyneet merkittävät rakennukset. Sankilat muokkasivat pihapiiriä suurtilalle sopivaksi istuttamalla näyttävän kuusiaidan ja perustamalla omena- ja marjapensaspuutarhan. Heidän aikanaan maatilalla harjoitettiin karjataloutta, viljelyä ja metsätaloutta. Tilan omisti 1882-1918 Hermanni Sankila ja vuodesta 1918 lähtien Lauri ja Elli Sankila.

    Läheisen Kataiston tilan isäntä Hermanni Sankila osti tilan Bohmin lesken perikunnalta vuonna 1882. Heti ensi töikseen hän alkoi rakentaa tilalle uutta asuinrakennusta. Rakennus tehtiin ns. ”vanhan tuvan” paikalle aivan päärakennuksen viereen. Varmaa tietoa siitä, tarkoittiko ”vanha tupa” kirkkoherra Bohmin vai häntä edeltäneiden Pfalereiden aikaista rakennusta, ei ole löytynyt. Sankilan uusi asuinrakennus valmistui vuonna 1887 (Rakennus 2). Rakennuksessa asui aluksi työväkeä ja myöhemmin myös Sankilan vanha isäntäpariskunta.

    Asuinrakennuksen lisäksi Sankilan tilalle rakennettiin vuosisadan vaihteessa hämmästyttävä määrä uusia rakennuksia. Määrän lisäksi rakennuksissa on kiinnostavaa niiden hieno ja viimeistelty ulkomuoto. Punamullalla ja keltaisella maalattua asuinrakennusta koristavat kaksi viehättävää lasikuistia. Hirsisen navetan alakerros on rapattu valkoiseksi ja sen ikkunoihin on tehty leveät, reikäkoristellut sementtikehykset. Viljamakasiinin katto on ollut harmonisen näköinen. Erityisesti tallin alkuperäisessä kaksiosaisessa, korkeassa kattorakenteessa voi nähdä kiinnostusta paitsi käytännölliseen, myös esteettiseen rakentamiseen.

    Uuden suurikokoisen navetan ja tallin lisäksi tilalle rakennettiin Sankiloiden aikana muun muassa puotirivi, aitta, maakellari, paja, riihi, sauna, vesitorni, huvila ja vedenpumppauslaitteisto. Näiden lisäksi tehtiin parikymmentä pienempää rakennusta, mm. työväen asuntoja, aittoja ja latoja ympäri tilaa. Myöhemmin (1912) Hermanni Sankila rakensi itselleen kauemmas tilan maille pienen huvilan, ”vaarintuvan”. Sankiloiden ajan rakennuksista ja niiden sijainnista on tarkempi luettelo ja kartta liitteenä.

    Sankilan tilan kukoistusaika oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuonna 1930 Sankilan tilan pinta-ala oli 500 hehtaaria. Siitä suurin osa, 354 hehtaaria oli metsämaata. Peltona oli 110 hehtaaria. Pelloilla viljeltiin pääasiassa heinää ja kauraa. Myös ruista, ohraa, vehnää, perunaa ja hernettä kasvoi pelloilla. Tilalla oli 1930-luvulle tultaessa paljon karjaa: 50 lehmää, 12 hevosta, 11 sikaa, 25 lammasta ja 100 kanaa. Sankilassa harjoitettiin myös karjanjalostusta. Tilalta myytiin Tampereelle maitoa, viljaa, lihaa, munia, perunoita, rehuja ja puutarhatuotteita. Metsästä myytiin saha- ja paperipuita teollisuuden tarpeisiin.

    Sankilan tila toimi merkittävänä uudistusten tuojana Pirkkalaan. Sankilassa oli ensimmäisten joukossa alueella puhelin ja radio. Radioita kuuntelemaan kutsuttiin toisinaan naapurustosta väkeä. Päärakennuksessa oli hieno sisustus, arvohuonekaluja ja kauniita tapetteja. Päärakennuksen salissa oli flyygeli. Juhlapäivinä tilalle tuli vieraita kauempaakin, mm. joulua ja isännän nimipäivää vietettiin näyttävästi. Tilalla työskentelevät söivät usein päärakennuksessa ja pääsivät näkemään kartanon sisätiloja. 1930-luvun alussa asuinrakennuksessa pidettiin kesävieraita. Sankilaan hankittiin auto jo 1910-20 -luvun vaihteessa ja sitä varten rakennettiin puotirivin päätyyn autotalli.

    TILALLA SÄILYNEET RAKENNUKSET VUOSILTA 1880-1935

    Asuinrakennus 1887 (Rakennus 2, katso rakennuskohtainen esittely)

    Hermanni Sankilan rakennuttama puolitoistakerroksinen asuinrakennus valmistui vuonna 1887. Punakeltaisessa rakennuksessa on kaksi kuistia pihalle päin, joista on erilliset sisäänkäynnit rakennukseen. Kuistit ovat siroja ja niissä on alkuperäiset pieniruutuiset lasi-ikkunat. Eteläpäätyyn on myöhemmin lisätty umpikuisti. Näyttävä asuinrakennus reunustaa pihapiiriä yhdessä vanhan päärakennuksen kanssa.

    Asuinrakennuksesta käytetään nimeä Vihervaara, siellä pitkän aikaa 1930-luvun tienoilla asuneen perheen mukaan.

    Navetta 1900, jatkettu 1926 (Rakennus 3)

    Asuinrakennuksen jälkeen ensimmäinen tilalle noussut uudisrakennus oli suuri, kuudenkymmenen lehmän navetta. Vuonna 1900 valmistunut navetta on puolitoistakerroksinen hirsirakennus. Sen alaosa on rapattu valkoiseksi ja yläosa on vuorattu punaiseksi maalatulla pystylaudalla. Ikkunat ovat suuria ja niiden ympärillä on koristeellinen sementtikehys. Navetan keskiosassa sijaitsevasta sisäänkäynnistä on käynti entiseen maitohuoneeseen. Navetta varustettiin aikanaan uudenaikaisin laittein. Rakennuksen yhteydessä oli lisäksi ulkohuoneita, useita pienempiä huoneita ja varastotilaa. Rakennuksen koillispäädyssä Sankilantien puolella nousee kivinen silta navetan ylisille. Navettaa laajennettiin nykyiseen L-muotoonsa etelään päin lisäsiivellä vuonna 1926. Samalla navettaan rakennettiin tiilinen, kaksikerroksinen lisäosa pihan suuntaan. Tiiliosan paikalla ollut pyykkitupa purettiin ja siirrettiin Pyhäjärven rantaa, missä se on edelleenkin. Navetan ja tallin välissä oli vielä 1960-luvulla pieni palvusauna, joka on sittemmin siirretty mökiksi Savilahteen.

    Navetta reunustaa Sankilan tilan piha-aluetta etelän puolelta ja muodostaa yhdessä tallin ja puuvaraston kanssa karjapiha-alueen. Se näkyy hyvin Anian rantatielle ja on yhdessä viljakuivaamon kanssa ensimmäisiä silmään osuvia rakennuksia, kun tilalle tullaan koivukujaa pitkin.

    Talli 1914 (Rakennus 4)

    Sankilan tilan hienoimpia rakennuksia asuinrakennusten lisäksi oli vuonna 1914 valmistunut punatiilistä muurattu talli. Tallin erikoisin piirre oli sen näyttävä katto (Kuvaliite 1). Kattorakenteessa oli yhdistetty korkea aumakatto ja sen päällä oleva satulakattu. Keskeltä pihaa vei leveä maasilta tallin ylisille, missä oli tilaa mm. hevoskärryille. Rakennuksessa oli hevostallin lisäksi valjashuone ja säilytystilaa. Sen toisessa päädyssä sikala ja toisessa lampola. Tallin pohjoispuolella nykyisen peltisen varastorakennuksen kohdalla oli kanala.

    Puotirivi 1900 (Rakennus 5)

    Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen vasemmalla puolella sijaitseva puotirivi. Puotirivi valmistui 1900-luvun alussa. Hirsirakenteinen ja punamullattu puotirivi seisoo nurkkakivien varassa. Ovet ovat painavat ja alkuperäiset. Puotirivissä on vielä tallella jäänteitä alkuperäisestä käytöstä. Päätyhuoneessa on vilja- ja jauholaareja ja keskimmäisessä huoneessa on vanha kivimankeli. Sankiloiden aikana vuosisadan vaihteessa mankelihuone oli ahkerassa käytössä. Kylän naiset tulivat Sankilaan pesemään pyykkejään. Pyhäjärven rannassa oli pyykkitupa, jota vuokrattiin halukkaille. Pyykkituvassa lämmitettiin talvella vesi ja pestiin pyykit. Sen jälkeen ne tuotiin mankelitupaan silitettäväksi.

    Lauri Sankilan aikana 1920-luvulla puotirivin länsipäätyyn rakennettiin lisäosa, jonka jälkeen rakennuksesta tuli L-muotoinen. Lisäosaa käytettiin autotallina ja myöhemmin moottoripyörätallina ja varastona. Jatko-osa on purettu noin vuonna 1975 ja rakennus on jälleen suorakaiteen muotoinen.

    Puotirivi sijaitsee pihapiirin perällä, navettaa vastapäätä. Se rajasi 1900-luvun alussa karjapihan pohjoisreunaa.

    Maakellari (Rakennus 7) ja aitta (Rakennus 8), 1900-luvun alku

    Pihapiirissä päärakennuksen itäpuolella on kaksi 1900-luvun alun rakennusta, matala hirsinen maakellari ja suurempi aitta. Maakellarin katos on todennäköisesti jostain muualta tuotu aitan yläosa. Aitta sijaitsee päärakennuksen lähellä ja sitä on käytetty ruoka-aittana. Rakennus seisoo nurkkakivien päällä ja siinä on kaksi erillistä sisäänkäyntiä. Sankiloiden aikana aitan eteläpuolella oli suuri suorakaiteen muotoinen puutarha-alue. Alueesta on jäljellä vielä pari omenapuuta.

    Makasiini (Rakennus 11)

    Sankilat rakensivat tilalle komean viljamakasiinin. Makasiini oli suurikokoinen ja sen katolla oli hieno korotettu osa (Kuvaliite 1). Rakennus oli tehty vaakahirsistä ja maalattu punamullalla. Listoitukset olivat valkoiset. Rakennuksessa oli jyhkeät hirsiovet, joissa oli suuret rautalukot avaimineen. Makasiinirakennus on myöhemmin muutettu osaksi nykyistä viljankuivaamoa ja sen kattoa on korotettu. Viljankuivaamon alaosassa säilynyt vanhempi osa on edelleen selvästi nähtävillä. Makasiinin eteläpuolella Sankilantien varressa on ollut 1900-luvun alussa paja. Paja purettiin 1970-luvulla.

    Viljamakasiini oli jo 1900-luvun alussa tilan näyttävimpiä rakennuksia. Sen sijaitsee aivan tilalle johtavan koivukujan varressa ja näkyy kauas Anian rantatielle peltojen ylitse.

    Leikkimökki (Rakennus 14)

    Sankiloiden pihapiirissä on myös pieni lasten käyttöön tarkoitettu leikkimökki (Kuvaliite 6). Leikkimökit tulivat Suomeen 1800-luvun loppupuolella ja ensimmäisenä niitä rakennettiin kartanoiden pihamaille. Mökit olivat useimmiten huvimajan näköisiä. Maatalon pihassa leikkimökki oli 1900-luvun alkupuolella harvinainen näky. Sankilaan leikkimökki rakennettiin 1932. Pyöröhirsistä tehty soma rakennus on vieläkin pystyssä päärakennuksen takana olevassa metsikössä, entisen marjapuutarhan reunassa.

    Tilalla oli Sankiloiden aikana paljon rakennuksia, jotka on sittemmin purettu. Merkittävimmät tilan kokonaisuuteen kuuluneet rakennukset olivat keskellä pihaa sijainnut luhtiaittatyyppinen pakarirakennus, pihapiirin reunoilla olleet palvusauna, kanala ja paja, Pyhäjärven rannassa sijainneet vanha sauna, vesitorni ja huvimaja sen päällä, puutarhassa ollut kasvihuone sekä nykyisen viljankuivaamon paikalla ollut viljamakasiini ja nykyisen puimalan paikalla sijainnut riihi.

    MARTTI JA HILKKA SASI 1935-2000

    Martti ja Hilkka Sasi ostivat tilan Lauri Sankilalta vuonna 1935. Menestyvä ja suuri tila jouduttiin myymään vaikean talouslaman seurauksena. Martti ja Hilkka Sasi isännöivät tilaa vuodesta 1935 vuoteen 2000-luvun puoliväliin saakka, eli lähes seitsemänkymmentä vuotta. Heidän aikanaan tilalla nähtiin vaikea sota-aika ja sitä seurannut pula-aika säännöstelyineen sekä Suomen maataloudessa koneistumisen myötä tapahtunut suuri murrosvaihe. Maatalouden rakennemuutos vaikutti ratkaisevasti paitsi maatalouselinkeinon harjoittamiseen, myös maatilojen rakennuskantaan ja etenkin tiloja ympäröivään maisemaan.

    Sota-aika

    1940-luvun sotavuosina Sankilan tilan asuinrakennuksessa toimi Pirkanmaan lennonjohto. Tarinan mukaan venäläiset koneet pudottivat pomminsa pihan kuusiaitaan ollessaan pakenemassa suomalaisia. Oli sattumaa, etteivät ne pudonneet asuinrakennukseen ja tuhonneet sen hetkistä lennonjohtoa. Asuinrakennuksen tuvan suuressa leivinuunissa lotat paistoivat leipiä.

    Navetan päädyssä sijainneessa palvusaunassa asui sodan aikana venäläisiä sotavankeja, jotka olivat töissä tilalla. Sodan jälkeen tilalle asutettiin useita siirtolaisia, heitä asui mm. päärakennuksen ja asuinrakennuksen vinttihuoneissa ja tilalla olleissa muonamiesten mökeissä. Heille myös lohkottiin osia tilasta asuintonteiksi.

    1960-70-luku

    Tilalla tapahtuneet muutokset näkyivät myös rakennuksissa. Uusien ja suurempien koneiden myötä esimerkiksi puuliiterin ja tallin oviaukkoja suurennettiin, jotta koneet mahtuivat suojaan. Uusia varastorakennuksia rakennettiin 1970-luvun alussa. Vanha makasiini muutettiin viljankuivaamoksi 1965 ja sitä korotettiin vielä myöhemmin. Rannassa ollut vanha sauna purettiin ja pihaan rakennettiin uusi vuonna 1967. Rakennuksissa siirryttiin puulämmityksestä öljylämmitykseen samoihin aikoihin. Tilan toiminnassa tapahtui merkittävä muutos 1970-luvun alussa, kun karjanpito lopetettiin ja navetta tyhjeni.

    Sasien aikana tapahtui tilan lähiympäristössä merkittävä muutos, kun tilan koillispuolelle rakennettiin Pyhäjärven ylittävä Rajasilta vuonna 1973. Sillalle johtava tie kulkee entisten Sankilan peltojen läpi. Avara peltomaisema katkeaa tiehen. Ohi kulkevan liikenteen suunta on muuttunut ja lisääntynyt, kun järven ylitys on tullut mahdolliseksi. Myöhemmin tie on muutettu moottoritieksi ja alueelle on rakennettu laaja tieliittymä.

    SASIEN AJAN RAKENNUKSET 1935-2000

    Sasien aikana Sankilan tilalle on rakennettu joitakin uusia rakennuksia. Useimmat uudisrakennukset ovat 1930-luvulta, kuten makasiinin muutos viljankuivaamoksi, puuliiteri pihan keskellä ja suuri puimala Anian tien lähellä. Toinen rakennusvaihe oli 1960-70 -luvun vaihteessa, jolloin tehtiin pääasiassa varastorakennuksia.

    Kuivaamo 1930-luku, 1965 (Rakennus 11)

    1930-luvulla tilalle johtavan Sankilan tien varressa olevan vanhan makasiinin hieno kattorakenne purettiin ja rakennusta laajennettiin uutta käyttöä varten. Vanha makasiini jäi osaksi rakennusta, vanhaa osaa ovat mm. tien puoleiset suuret ovet ja portaat. Rakennus muutettiin viljankuivaamoksi vuonna 1965. Nykyinen viljankuivaamo on Pirkkalan suurin Outisen tilalla olevan kanssa. Se sijaitsee Sankilan pihan ja E12 moottoritien välissä olevan pellon reunalla, ja näkyy todella kauas ympäristöön. Viljankuivaamon vieressä ollut paja on purettu vuoden 1975 jälkeen.

    Puuvaja 1936 (Rakennus 6)

    Keskellä pihaa sijaitsee 1936 valmistunut rakennus, joka alun perin rakennettiin hevosten kärryvajaksi ja puuliiteriksi. Tilan rakennukset lämmitettiin 1960-luvulle asti puulla ja pihan suuri puuliiteri oli syksyisin täynnä halkoja. 1960-luvun lopulla tilalla siirryttiin öljylämmitykseen. Puuliiterin päädyssä oli alun perin kaareva portti tallille päin. Ovi-aukkoa on suurennettu, kun rakennusta alettiin käyttää konekatoksena. Nykyään rakennusta käytetään varastona ja puuvajana.

    Puimala 1930-luku (Rakennus 12)

    Sasien ostettua tilan, vanhan riihen paikalle rakennettiin uusi suurempi puimala. Osia riihestä on säilynyt puimalan rakenteissa. Puimala valmistui 1930-luvulla. Puimala sijaitsee vanhalla riihen paikalla Anian rantatien varrella.

    Sauna 1967 (Rakennus 9)

    Vuonna 1967 päärakennuksen lähelle rakennettiin uusi sauna, joka edustaa tyypillistä 1960-lukua. Rakennus on matala ja tummasävyinen. Saunan yhteydessä on pannuhuone.

    Sasit eivät juurikaan lisänneet tilan rakennuskantaa, eikä siihen ollut tarvettakaan. Heidän aikanaan tehdyt rakennukset liittyivät tilan toimintaan viljatilana sekä koneiden lisääntymiseen ja niiden koon kasvuun. Rakennuksia korjattiin ja huollettiin tarpeen mukaan. Tarpeettomaksi käyneitä ja huonokuntoisia rakennuksia, pääasiassa heinälatoja, purettiin.

    Tila on säilyttänyt autenttisen 1900-luvun alkuvuosikymmenten rakennuskannan ja ilmapiirin. Tilan peltoja viljellään edelleen ja lähiympäristö on säilynyt uudelta rakentamiselta.

    Ympäristö ja pihapiiri:
    PIHAPIIRI

    Sankilan tilan nykyinen rakennuskanta, pihan muoto ja osin myös kasvillisuus ja puusto on peräisin tilalla 1882-1935 asuneiden Sankiloiden ajalta. Piha jakautuu selkeästi miespihaan ja karjapihaan. Jako on nähtävissä edelleenkin. Se on ollut vielä selvempi 1900-luvun alkuvuosina, kun pihan keskellä ollut pakarirakennus oli vielä paikallaan. Rakennus sijaitsi asuinrakennuksen suuntaisesti ja rajasi piha-alueet selkeästi kahdeksi kokonaisuudeksi.

    Päärakennus, asuinrakennus ja pakari muodostivat miespihan. Pihaan johti pitkä, suora koivukuja. Päärakennuksen pihaan oli istutettu sembramäntyjä ja siinä kasvoi suuri vaahtera. Pihassa kulkevan ajotien reunassa oli ruusupensas ja takapihalla kasvoi pensaita ja saniaisia. Päärakennuksen takana oli säännöllisen muotoinen marjapuutarha. Päärakennuksen etupihaa kiersi pieni ajotie samalla tavalla kun nykyäänkin, niin että hevosrattailla tai autolla pääsi aivan päärakennuksen ja asuinrakennuksen eteen. Piha-alueen keskellä oli istutuksia ja lipputanko. Pihan eteläpäädyssä on vanha kaivo.

    Karjapiha muodostui navetan, palvusaunan, tallin, kanalan ja puuliiterin reunustamalle alueelle. Pohjoisessa pihaa rajasi puotirivi sekä siihen 1920-luvulla lisätty autotalli. Pihan rakenne näkyy hyvin vielä vuonna 1960 otetussa ilmakuvassa, jossa piha vielä jatkui puotiriviin asti (Kuvaliite 1). Nykyään karjapihan pohjoispäädyssä on pieni peltotilkku, joka muuttaa pihan kokoa ja käyttötapaa. Karjapihassa ei ollut juuri kasvillisuutta. Se pysyi avoimena jatkuvan ihmisten ja karjan liikkumisen vuoksi. 1900-luvun alkupuolella pihoille alettiin hankkia ns. "elättipuita", yksi tai kaksi erikoista puuta. Sankilan pihassa oli karjapihan puolella kaksi pihtakuusta, jotka ovat edelleenkin pystyssä (Kuvaliite 5).

    Päärakennuksen ja Pyhäjärven välissä oli jo 1800-luvun puolivälissä omenapuutarha. Sankiloiden aikana 1900-luvun alussa omenatarhaa laajennettiin entisestään rannan suuntaan. Vuoden 1932 kartassa näkyy hyvin päärakennuksen pohjoispuolella oleva säännöllinen marjapensaspuutarha ja sen vieressä oleva omenatarha (Karttaliite 4). Marjatarhan pohjoisreunassa on lasten leikkimökki ja eteläreunassa pieni kaivo, jonka päällä on kartiomainen suoja. Puutarhassa on ollut lasikattoinen kasvihuone. Tilalla työskenteli jonkun aikaa myös puutarhuri.

    Suurin osa 1900-luvun alun piharakennuksissa on vielä paikallaan. Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet pihan ja lähiympäristön käytössä. Asuinrakennusten ympärillä olleet puutarha-alueet on muutettu pelloiksi. Päärakennuksen takana olleen marjapuutarhan paikalla on pieni kaurapelto. Päärakennuksen luoteispuolella, rakennuksen ja Kurikan talon välissä on pelto. Asuinrakennuksen länsipuolella ollut piha-alue on muutettu viljapelloksi. Päärakennuksen ja viljakuivaamon välisellä alueella, jossa sijaitsi osa omenatarhaa, on nyt perunapelto.

    PUUSTO

    Kartanolle johtaa etelästä, Anian rantatieltä lehtipuukuja. Pitkää kujaa reunustavat vuorotellen istutetut koivut ja vaahterat. Nykyiset puut on istutettu kymmenisen vuotta sitten. Paikalla on ollut kartanolle johtava tie jo 1700-luvulla (Karttaliite 1).

    Sankilan tilalta koilliseen johtavaa tietä reunustavat pihtakuuset. Kuusiaita jatkui koko tien matkalta vielä 1960-luvun alussa, kunnes se kaatui suurimmaksi osaksi myrskyssä. Aidasta on jäljellä parinkymmenen metrin pituinen osa kalustorakennuksen nurkalla. Toisella puolella tietä kasvoi orapihlaja-aita, joka on kokonaan hävinnyt. Pihassa on vielä jäljellä eheä suomenkuusiaita, joka nousee pihan itäpuolella ja näkyy kauas peltojen ylitse liittymään ja Anian rantatielle asti. Suomenkuusiaita reunustaa entistä omenatarhaa ja nykyistä perunapeltoa. Se suojaa koko pihaa tuulelta ja on merkittävä maisemallinen elementti (Kuvaliite 5, 7, 8).

    Pihtakuusi- ja suomenkuusiaidat olivat tyypillisiä kartanoiden merkkejä. Suurempiin taloihin ja kartanoihin hankittiin ensimmäisinä uusia ja näyttäviä kasveja ja puita. 1900-luvun alusta lähtien erikoisia pihapuita alettiin hankkia myös maatiloille.

    YMPÄRISTÖ, MAISEMAT

    Sankilan tila on ollut asuttu ja viljelty 1540-luvulta lähtien. Paikalla on todennäköisesti ollut asutusta jo kauan tätä ennenkin. Sankilan kartanoa ympäröivät viljellyt pellot. Pohjoispuolella on kartanon Pyhäjärveen rajautuva metsäalue. Maisema, kartanon rakennukset, pellot ja nykyisen Anian rantatien kartanoa kiertävä linjaus ovat yli kaksisataa vuotta vanhoja.

    Sankilan länsipuolella Pirkkalankylässä avautuu vanhan maantien varrella edustava viljely- ja asutusmaisema. Pirkkalankylä oli pitkälle uudelle ajalle koko Suur-Pirkkalan keskus. Peltojen keskellä maisemaa hallitsee nykyään hautausmaan ympäröimä uusi Pirkkalan kirkko. Alueella on kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemakantaa muun muassa Pirkkalankylän keskustassa Hiidenmaan rinteellä, Kierikassa ja Sapalassa. 1800-luvulla Hiidenmäki oli käsityöläisten ja itsellisten tupa-asutusaluetta. Alue muodostaa rakennushistoriansa ja maisemiensa kannalta maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön. Alueen itäosassa muodostavat Sankilan kartanoalue sekä Tanilan ja Toosin tilat merkittävän maisemakohteen. Maiseman historialliset peruselementit ovat säilyneet erinomaisen hyvin. Ainoastaan kesämökkirakentaminen on tuonut alueen asutushistoriallisesti vanhimpaan osaan muutoksia.

    Sankilan tilan kohdalla Pirkkalan tiiviisti rakennettu keskusta-alue muuttuu maaseuduksi. Sankila sijaitsee rajapinnalla, josta alkaa Pirkkalankylään ja Aniaan saakka ulottuva 1500-luvulta peräisin oleva yhtenäinen kylä- ja viljelysalue. Tilan lähiympäristö on säilyttänyt toistaiseksi maaseudun piirteensä.

    Tila sijaitsee lähellä Pirkkalan keskustaa ja suuria liikenneväyliä. Tilan ohitse kulkee E12 moottoritie ja eteläpuolitse Anian rantatie. Pirkkalan asuinalueet ja teollisuusalueet ovat osittain jo peittäneet Sankilan tilan maita.

    Sankilan tila sijaitsee Pyhäjärven rannassa ja näkyy hyvin myös järven toiselle puolelle. Pyhäjärven vastakkaisella rannalla sijaitsee Nokian Pitkäniemen sairaala-alue. Pitkäniemen hallintorakennuksen valkoinen kupoli näkyy hyvin Sankilan tilalle. Alue on säilynyt vehreänä ja säästynyt rantarakentamiselta. Sairaalan ympäristö on istutettu puistoksi, missä on kiveyksin reunustettuja ulkoilureittejä sekä sairaalarakennusten pohjoispuolella kauppapuutarha. Pitkäniemi ja Sankila muodostavat Rajasillan molemmille puolille hienon maisemakokonaisuuden.

    Toimenpidesuositukset:
    Kohteen vanha rakennuskanta, pihan yleisilme ja ympäröivä viljelymaisema tulisi säilyttää. Uudisrakentamisessa ja muutostöissä tulee huomioida korostetun tarkasti kohteen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

    Pihapiirin rakennuksista merkittävimmät ovat päärakennus, asuintalo, navetta, talli sekä talousrakennukset; puotirivi, aitta ja maakellari. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jota tulisi mahdollisuuksien mukaan huoltaa ja säilyttää.

    Pihapiirin rakenne, jako karjapihaan ja miespihaan, päärakennuksen editse miespihan kiertävä tie, pihaan johtava pitkä koivukuja, sitä suojaava pihta- ja suomenkuusiaita sekä tilan pelto- ja metsämaisema ovat Sankilan tilan tärkeitä maisemallisia elementtejä, jotka tulisi säilyttää.

    Kirjalliset lähteet:
    ARKISTOLÄHTEET

    Isojakokartta, Sankilan, Katajiston, Sion ja Tanilan kylät: tiluskartta ja karttaselitys.

    Daniel Hall 1769. Sig. H7 28/1-11. Maamittaushallituksen arkisto, Jyväskylä.

    KIRJALLISUUS

    Heiskanen, Jari. Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002. Osa II. Pirkanmaan maakuntamuseo, Kulttuuriympäristöyksikkö. 2002

    Hillukka, Jouko. Samuel Bohm - toimelias kirkkoherra. Orpana 1/2005.

    Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. Toim. Timo Alanen, Saulo Kepsu. SKS 505, Tampere 1989.

    Lehtinen, Leena. Maaseutumaiseman kerroksisuus ja vetovoima. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Gummerus Oy, Jyväskylä 1997.

    Palokoski, Marita. Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan liiton julkaisu B 97. Tampere 2006.

    Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B174, Tampereen seutukaavaliitto 1990.

    Pitkin poikin Pirkkalaa. Toim. O.Horsma-aho, R.Taberman. 1997.

    Ranta, Sirkka-Liisa. Maatilan pihapiiri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 883. Karisto, Hämeenlinna 2003.

    Rasila, Viljo. Pirkanmaan historia. Pirkanmaan kotiseutusarjan 4.osa. Tampere 1993.

    Saarenheimo, Juhani. Vanhan Pirkkalan historia. Tampere 1974.

    Riitjoki, Maarit. Pirkkalan kunnan keskustan sisääntuloväylien maisemaselvitys. Pirkkalan kunta, Maankäyttö ja asuminen. 2003.

    Sankila, Antti. Matka Pirkkalasta Lappeenrantaan. Gummerus, Saarijärvi 2004.

    Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala, Gabriel Nikander. Helsinki 1945.

    Suomen maatilat, osa II Häme. Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1931.

    Vanhan Pirkkalan historia. Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi. Toim. Juhani Saarenheimo. Tampere 1974.

Kuvat

  • Kohteen kuva

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika:

Rakennukset

  •  
    Tunnuskuva Rakennusnumero Osoite Rakennustyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    001 Sankilantie 35 asuinrakennus - muu
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    002 Sankilantie 35 asuinrakennus - muu
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    003 Sankilantie navetta
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    004 Sankilantie talli
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    005 Sankilantie piharakennus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    006 Sankilantie piharakennus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    007 Sankilantie piharakennus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    008 Sankilantie aitta
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    009 Sankilantie sauna
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    010 Sankilantie piharakennus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    011 Sankilantie viljankuivaamo
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    012 Sankilantie puimala
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    013 Sankilantie piharakennus
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    014 Sankilantie leikkimökki
     

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Avaa Pirkkala
     
      Pirkkalankylän-Sankilan-Tanilan kulttuurimaisema Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö  
    Avaa Hämeenkyrö
    Nokia
    Pirkkala
    Sastamala
     
      Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema Maakunnallisesti arvokas maisema-alue  
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkala
     
      Sankila Hallinnollinen alue  
    Avaa Pirkkala
     
      Sankilan inventointi Muu hanke- tai tutkimusalue haja-asutusalue
     

Hankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Moniulotteinen kulttuuriperintö - digitointihanke Pirkkala
    Tampere
     
    Aitolahti
    Teisko
     
    Muu
     
    11.03.2014 31.12.2014
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Arkeologinen inventointi Pirkkalan Sankilan tilan (RN:o 1:435) määräalalla 2010 Pirkkala
     
      Arkeologinen inventointi
     
    12.08.2010 31.12.2010
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Sankilan tilakeskuksen rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Pirkkala
     
    Pirkkala
     
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    01.08.2010 30.08.2010
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002 Pirkkala
     
      Kulttuuriympäristöinventointi
     
    01.06.2002 31.12.2002

Lausunnot

  • Dnro Vuosi Lausunnon pvm Otsikko Lausunnon saaja
    Avaa 288 2019 10.06.2019 Pirkkala, Sankila, Sankilantie 35, navetan lisäsiiven purkamisedellytykset sekä väentuvan katemateriaalin muuttaminen Pirkkalan kunta