Yhtenäinen omakotialue on rakentunut 1920-luvun aikana Pispan ja Provastin kantatilojen maille. Loivasti etelään viettävät rantapellot olivat pitkään viljeltyinä. Viimeiseksi viljelyä alueella harjoitti Tahmelan viertotie 59 rivitalon paikalla sijainnut Reinin talo, jossa oli myös kauppa. Maastonmuodon kerrotaan johtuvan 1598 tapahtuneesta maanvieremästä. Kun maata vyöryi Pyhäjärveen, jäi jäljelle notko, jota alettiin kutsua Hautalaaksoksi. Vieremänotkon sisälle pistävää niemekettä alettiin puolestaan kutsua ”pättäräksi”. Hautalaakso-nimitys säilyi pitkään kartoissa ja alueen kadunnimistö liittyy yhä tähän tapahtumaan.

Alueen tontit ovat pääosin säännöllisen suorakulmion muotoisia. Ne vaikuttavat järjestelmällisesti lohkotuilta, joten tonttijako on todennäköisesti perustunut palstoitussuunnitelmaan kuten Ansionkalliolla. Alue poikkeaa voimakkaasti Pispalan harjun tonteista: maasto on loivaa, maaperä rehevää, kasvillisuus runsasta ja puutarhamaista, asuinrakennukset pääasiassa sijoitettu tonttien keskelle, tontit suurempia ja väljemmin rakennettuja. Pihat ja alueen yleisilme muistuttavat enemmän 1920-luvun puutarhakaupunginosia, kuten Viinikkaa tai Petsamoa. Harjulle tyypillinen havupuusto ja muutkin kookkaat puut puuttuvat kokonaan. Pihoilla kasvaa runsaasti omenapuita, pensaita ja kukkaistutuksia. Pihojen alkuperäisiä 1920-luvun piharakennuksia on jäljellä enää muutamia.

Rakennuskanta muodostuu pääosin yksittäispientalotyyppisistä 1920-luvun lopussa rakennetuista asuinrakennuksista. Tyyliltään rakennukset edustavat 1920-luvun puutaloklassismia, jolle tyypillisiä ovat jyrkät satulakatot saumatusta pellistä, päätyihin taittuvat räystäät eli ns. kissanpenkit, kuusi- ja yhdeksänruutuiset ikkunat, vinoneliö- ja kolmioikkunat vintillä, noppamainen yleishahmo, neliöpohja, jossa huoneet sijoittuvat keskusmuurin ympärille sekä erilaiset lasikuistit. Muutamat rakennuksista ovat myös tästä tyypistä poikkeavia: Pättäränkatu 6 on mansardikattoinen pikkutalo ja Tahmelan viertotie 63 puurakenteinen pienkerrostalo. Osa rakennuksista on hirsitaloja, osa rankorakenteisia. Pääosa rakennuksista on peruskorjattu, muutamia myös laajennettu, mutta pääosin ne ovat silti säilyttäneet melko hyvin alkuperäisilmeensä.

Osa rakennuksista on saman rakennusurakoitsijan tekemiä, esimerkiksi Pättäränkuja 5, 6 ja Vieremänkatu 3 on kerrottu rakennetun samanaikaisesti 1927-29 saman rakennusliikkeen toimesta. Myös Pättäränkuja 1 ja 3 sekä Pättäränkatu 1 ja 5 ovat lähes identtisiä. Ne on rakentanut ja mahdollisesti myös suunnitellut Sähköteknikko Eero Rintanen. Rintasen hirsitaloissa on ollut alun perin pääkerroksessa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, ullakkokerroksessa hellahuone ja kuisti koilliseen päin olevassa päädyssä. Rakennuksissa on ollut kolme sisäänkäyntiä, jokaisella asunnolle omansa. Myös ikkunat ovat olleet kaikissa taloissa samalla tavalla, jolloin jokaisessa huoneessa on ollut yksi matala ikkuna ja yksi normaalikokoinen kuusiruutuinen ikkuna.

Alueen rakennuskanta on yhtenäistä ja samanaikaisesti 1920-luvun aikana rakennettua. Uudisrakennuksia on vain muutamia. Alueen rakentaminen vaikuttaa suunnitelmalliselta muuhun Pispalaan verrattuna. Rakennukset edustavat melko hyvin 1920-luvun puutaloklassismia yleismuodoltaan ja yksityiskohdiltaan. Alue kuvaa hyvin tyypillistä 1920-luvun työväen asuinrakentamista. Alue rakennuksineen on säilyttänyt alkuperäisilmeensä hyvin.

Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.

Vanhan rakennuskannan rakennusajalle tyypillisten materiaalien, värityksen ja muotojen säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, kulkureittien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Puutarhakaupunginosille tyypillisten vehreiden katunäkymien säilyminen.

Järvinäkymän säilyminen Lapiosaarenkadun ja Pättäränkadun päätteenä.

Mahdollisimman vähäinen uudisrakentaminen.

Uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti alueen perinteistä 1920-lukulaista rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Uudisrakennusten sijoittaminen tonttien keskiosaan, piharakennukset tontin perälle tai kulmiin.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Sinisalo, Uuno 1942. Tampereen Harjun alueen paikannimistöä. Tammerkoski 1942:6.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.