rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1927-29. Asuinrakennus on voimakkaasta peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt melko hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, -materiaaleja ja puuklassismin tyylipiirteitä, kuten saumapeltikatettu satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetrinen aukotus sekä pohjoissivun sisäänkäynnit pienine kolmiokatoksineen.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Vieremänkadun ja Lapiosaarenkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja erityisesti asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemissa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Vieremänkadun ja Lapiosaarenkadun kulmassa, lähellä Pyhäjärven rantaa sijaitseva loivasti etelään viettävä suorakaide tontti, jolla 1920-luvun lopulla rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla, todennäköisesti 1927-29. Sama rakennusliike rakensi ilmeisesti samanaikaisesti myös pohjoispuolella olevan samankaltaisen asuintalon. Tontti on ulottunut 1930-luvulla rantaan asti, sillä nykyinen Vieremänkatu on päättynyt itäpuolisen tontin kahdalle. Pihan kaakkoiskulmalla on rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien perusteella ollut 1960-luvulla rakennettu kevytrakenteinen autotalli, joka on myöhemmin purettu.

Asuinrakennuksessa on ollut alakerrassa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa ja yläkerrassa hellahuoneita. Asuinrakennukseen on tehty peruskorjausta ainakin 1980-luvulla, jolloin asunnot on yhdistetty. Toinen laajempi peruskorjaus on tehty nykyisten kiinteistönomistajien toimesta 2000-luvulla.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja. Lapiosaarenkadun vastakkaisella puolella on Pispalan pihojen laaja luhti- ja rivitaloalue. Vieremänkadun vastakkaisella puolella Pyhäjärven rannassa on rakentamaton tontti.

Käynti pihaan on sekä tontin luoteiskulmasta lapiosaarenkadulta että Vieremänkadulta tontin kaakkoiskulmasta. Kulkuväylät ja tontin kaakkoisosaan tasattu kahden auton autopaikka ovat sorapintaiset, mutta ilmeisesti tarkoitus on tehdä pihan betonikiveys. Tontti on rajattu vaihtelevasti valkoiseksi maalatulla pystylauta-aidalla, punaisella rima-aidalla ja pensasaidoilla. Pihan pintoja on uusittu ja tasattu. Nurmipintaisella pihalla kasvaa muutamia vanhoja omenapuita, muutoin pihan yleisilme on melko moderni.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuisti, sisäänkäynnit).

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 15.8.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 101.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).