rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1924. Rakennus on säilyttänyt erittäin hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, -materiaalit ja 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteet, kuten satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, 6-ruutuiset risti-ikkunat ja aumakattoiset lasikuistit. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pättäränkadun ja Vieremänkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on suurehko merkitys katumaisemissa sekä Pyhäjärven rantamaisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Pättäränkadun päässä, kadun itäpuolella sijaitseva aavistuksen etelään viettävä tontti, jolla 1924 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä 1970-luvun puurunkoinen pihasauna.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1924. Rakennuksen ovat rakentaneet työnjohtaja Jalmari Lilja ja työmies Väinö Niemi. Lilja rakensi länsipäädyn, Niemi itäpäädyn ja myös rakennuksen maapohja ostettiin. Molemmat miehet olivat ammatiltaan kirvesmiehiä. Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomana 1930-luvulta. Kiinteistön asukkaiden kerrotaan hoitaneen rannan laitureita ja pyykkipatoja. Kahden perheen asuintalon asunnot ovat pelikuvat toisistaan. Talossa on lisäksi pidetty vuokralaisia ainakin 1940-luvulla. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön rakentajilta 1970, minkä jälkeen on lisätty lämpöeristystä sisälle ja tehty sisä-wc sekä rakennettu pihasauna. Kaakkoispäädyn asunnossa asui vuokralaisia vuoteen 1975 saakka, minkä jälkeen asunnot on yhdistetty.

Pihasaunaa ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Sauna on pieni, pohjaltaan suorakaide, huopakatettu ja loivan satulakattoinen. Julkisivuissa on ruskeaksi maalattu vaakalaudoitus. Saunan pohjoispäädyssä on puukatos.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja, yksi 1980-luvun ja yksi 2000-luvun omakotitalo. Eteläpuolella, Pyhäjärven rannassa on puistoalue ja sen läpi kulkee kevyenliikenteenväylä.

Käynti pihaan on portista Pättäränkadulta asuinrakennuksen pohjoispuolelta. Pihan poluilla ja kuistien edessä on betonilaatoitus. Muutoin tontti on nurmipintainen. Tontti on aidattu pystyrima-aidalla. Piha on hyvin vehreä ja siellä kasvaa runsaasti erilaisia istutuksia, perennoja, omenapuita ja kirsikkaa. Tontin yleisilme, jäsentely ja kasvillisuus ovat betonilaatoitusta lukuun ottamatta perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (kuistit, sisäänkäynnit).

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.8.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 106.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).