rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1922 ja laajennettu 1920-luvun lopulla. Rakennus on säilyttänyt peruskorjauksesta ja kuistilaajennuksesta huolimatta melko hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten satulakatto (kate uusittu) ja T-malliset ikkunat. Vaatimaton puurunkoinen 1920-luvun piharakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, joskin siihen on rakennettu kiinni autokatos ja pihavaja. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pättäränkadun ja Vieremänkadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on suurehko merkitys katumaisemissa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Pättäränkadun ja Vieremänkadun kulmauksessa sijaitseva aavistuksen etelään viettävä tontti, jolla 1922 rakennettu ja 1920-luvun lopussa laajennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä samanikäinen 1980-luvulla autokatoksella täydennetty puurunkoinen piharakennus.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin rakennukset on rakennettu 1920-luvulla. Asuinrakennus on ilmeisesti rakennettu 1922. Pientä huoneen ja keittiön taloa on laajennettu 1920-luvun lopulla, jolloin se on saanut nykyisen muotonsa, lukuun ottamatta kuistia, joka on tehty myöhemmin, mahdollisesti 1930-luvulla. Asuin- ja piharakennus on peruskorjattu 1980-luvulla. Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomana 1930-luvulta.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja sekä yksi uusi 2000-luvun omakotitalo.

Ajo autokatokseen on Vieremänkadulta ja käynti pihaan portista Pättäränkadulta asuinrakennuksen eteläpuolelta. Autokatoksessa, pihan poluilla ja kuistin edessä olevalla pienellä patiolla betonilaatoitus. Muutoin tontti on nurmipintainen. Tontti on aidattu pystylauta-aidalla. Piha on hyvin vehreä ja siellä kasvaa runsaasti erilaisia istutuksia, perennoja, sireeniä, omenapuita ja kirsikkaa. Tontin yleisilme, jäsentely ja kasvillisuus ovat betonilaatoitusta lukuun ottamatta pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuin- ja piharakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.9.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 107.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).