rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla ja laajennettu 1980-luvulla. Rakennus on peruskorjauksesta ja laajennuksesta huolimatta säilyttänyt kohtalaisesti alkuperäisen runkomuotonsa, sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, -materiaaleja ja puuklassismin tyylipiirteitä, kuten satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetrinen aukotus, T-malliset ikkunat (uusitut). Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pättäränkujan päässä ja Lapiosaarenkadun varressa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on melko suuri maisemallinen merkitys.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Pättäränkujan päässä sijaitseva, lännestä Lapiosaarenkatuun rajoittuva loivasti etelään viettävä suorakaide tontti, jolla 1920-luvulla rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla, todennäköisesti 1927-29. Sama rakennusliike rakensi ilmeisesti samanaikaisesti myös eteläpuolella olevan samankaltaisen asuintalon. Talossa oli alakerrassa kaksi huoneen ja keittiön asuntoa ja yläkerrassa hellahuoneita. Talossa on asunut mahdollisesti viidet omistajat ja paljon vuokralaisia. Nykyiset omistajat ostivat kiinteistön vuonna 1985. Asuinrakennukseen on tehty peruskorjaus 1980-1990-luvuilla, jolloin asunnot on yhdistetty. Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomana 1930-luvulta. Pihan lounaiskulmassa on sijainnut pieni ulkohuonerakennus. Alkuperäinen piharakennus on rakennusvalvonnan arkiston lupakuvien perusteella korvattu 1937 uudella, hieman aiempaa suuremmalla. Piharakennus on purettu ilmesesti 1980-1990-luvuilla.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja sekä yksi 2000-luvun omakotitalo. Lapiosaarenkadun vastakkaisella puolella on Pispalan pihojen laaja luhti- ja rivitaloalue.

Käynti pihaan on sekä tontin koilliskulmasta, päättyvän Pättäränkujan päästä että Lapiosaarenkadulta, tontin lounaiskulmasta. Kulkuväylät on laatoitettu laajasti betonikivetyksellä. Tontti on kolmelta sivulta rajattu orapihlaja-aidalla. Itäsivulla on vadelmapensaita. Kaakkoiskulmalla on puukatos. Nurmipintaisella pihalla kasvaa useita vanhoja omenapuita, kirsikkaa, marjapensaita ja sireeniä. Betonikiveystä lukuun ottamatta tontin yleisilme ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 15.8.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 100.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).