rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja puurunkoinen piharakennus on rakennettu 1920-luvulla. Asuinrakennus on peruskorjauksesta huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia, -materiaaleja ja 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten saumapeltikatettu satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetrinen aukotus, laudoitus- ja listoitustapa ja satulakattoinen kuisti. Vaatimaton piharakennus on säilyttänyt pääosin alkuperäisen ilmeensä ja se on oleellinen osa pihapiiriä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Vieremänkadun varressa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on suurehko merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Vieremänkadun varressa, lähellä Pyhäjärven rantaa sijaitseva hieman etelään viettävä suorakaide tontti, jolla 1920-luvulla rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja saman ikäinen puurunkoinen piharakennus.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan, aiemman inventoinnin ja omistajan kertoman perusteella tontin asuin- ja piharakennus on rakennettu 1920-luvun lopussa. Rakentaja oli nykyisen omistajan isä ja apuna toimi ajoittain kirvesmies. Tontti oli alkujaan huomattavasti nykyistä suurempi käsittäen myös länsipuolisen tontin, joka erotettiin myöhemmin omakseen, kun sille oli 1930-luvun alussa rakennettu toinen asuinrakennus. Omistajan kertoman mukaan heillä oli pitkään vuokralla kadun vastakkaisella puolella oleva maapala, jossa pidettiin kasvimaata. Kiinteistö on nykyisin kesäpaikkana.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-30-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja. Vieremänkadun vastakkaisella puolella Pyhäjärven rannassa on rakentamaton tontti.

Käynti pihaan on Vieremänkadulta 1950-lukulaisilta vaikuttavista metalliputkiporteista. Muutoin tontti on nurmella. Tontti on rajattu kahdelta sivulta verkkoaidalla ja kahdelta sivulta pystylauta-aidalla. Kauniisti hoidetula pihalla kasvaa muutamia vanhoja omenapuita, marjapensaita ja vadelmaa sekä joitain perinteisiä perennoja. Pihan yleisilme, jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Asuin- ja piharakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen tyylipiirteiden säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 16.8.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 104.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja / asukas