rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla ja laajennettu 2000-luvulla. Rakennus on peruskorjauksesta ja laajennuksesta huolimatta säilyttänyt kohtalaisesti alkuperäisen runkomuotonsa. Vaatimaton puurunkoinen 1954 rakennettu puurunkoinen piharakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, joskin siihen on rakennettu kiinni terassikatos ja puukatos. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pättäränkadun ja Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääkadun, kulmauksessa sijaitsevalla tontilla ja asuinrakennuksella on suurehko merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Pättäränkadun ja Tahmelan viertotien kulmauksessa sijaitseva loivasti etelään laskeva tontti, jolla 1920-luvulla rakennettu ja 2010-luvulla laajennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus sekä 1950-luvulla rakennettu piharakennus.

Ilmakuvien ja 1930 asemakartan perusteella tontin asuinrakennus on rakennettu 1920-luvulla. Talo rakennettiin todennäköisesti useimpien muiden noppamaillisten pispalalaistalojen tapaan alkujaan kahden perheen taloksi, jossa pidettiin lisäksi vuokralaista ullakon vuokralaisasunnossa. Piharakennus on 1950-luvulta. Rakentaja tai ainakin pitkäaikainen omistaja oli nimentään Saarinen. Naapurin kertoman mukaan asuinrakennuksen kellarikerroksessa pihan puolella on toiminut pitkään suutarinvestas. Asuinrakennus on laajennettu ja peruskorjattu voimakkaasti 2010-luvun alussa, jolloin viimeistään myös asunnot on yhdistetty yhdelle perheelle.

Tontti sijaitsee vilkaasti liikennöidyn Tahmelan viertotien varressa, loivasti etelään, Pyhäjärven rantaan viettävässä rinteessä. Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja ja länsipuolella yksi 1980-luvun kookas rivitalo. Pättäränkatu on tontin kohdalla muutettu pyörätieksi.

Kulku pihan on Tahmelan viertotieltä. Pihan pintoja on hiljattain muokattu asuinrakennuksen ympäriltä ja kuistin edustalta, jonne on tasattu laaja sorapintainen autopaikka. Muutoin piha on nurmella. Tontti on rajattu vaihtelevasti pystylauta- ja rima-aidoilla sekä pensasaidoilla. Pihassa kasvaa runsaasti vanhoja omenapuita, kirsikkaa, luumua, marjapensaita, pireeniä, vaahtera ja sireeniä. Tontin yleisilme ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Asuin- ja piharakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Loivan rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).