rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pikkutalo on rakennettu 1924-25. Rakennus on säilyttänyt peruskorjauksesta huolimatta hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, -materiaalit, kuten kolmiorimahuopakatettu mansardikatto, symmetrinen julkisivujen aukotus, laudoitus ja listoitustapa. Vaatimaton puurunkoinen 1920-luvun piharakennus 003 on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Asuinrakennus on tyypiltään harvinaistunut yhden perheen pikkutalo. Pihapiirissä on säilynyt alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieni asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pättäränkadun varressa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on suurehko merkitys katumaisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Pättäränkadun ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0002).

Pättäränkadun varressa sijaitseva tasainen tontti, jolla 1924-25 rakennettu pikkutalo ja samanikäinen puurunkoinen piharakennus sekä 1970-luvun autotalli.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan, omistajan kertoman ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuin- ja piharakennus on rakennettu 1920-luvulla, ilmeisesti vuosina 1924-25. Rakentaja oli nykyisen omistajan isoisä August Henrik Lehtonen. Lehtosella oli ilmeisesti tuttavia auttamassa mukana rakennustöissä kuten muuraamisessa. Tonttimaa ostettiin vuonna 1924 ja vuonna 1926 tontti lohkottiin Simolan maista. Tila sai nimekseen ”Lehtonen”. Talon ensimmäiset asukkaat olivat August Lehtonen vaimonsa Maria Pauliina Lehtosen kanssa. Vanha piharakennus on rakennettu 1920-luvulla Maria Lehtosen vanhan pirtin lattialankuista. 1950-luvun puolivälissä talo siirtyi seuraavalle sukupolvelle, Joel ja Aino Lehtoselle. Ja edelleen kolmannelle sukupolvelle 1975. Talossa ei ole pidetty vuokralaisia. Autotalli on on rakennettu tontin pohjoisrajalle 1970-luvulla. Se on betoniperustainen, puurunkoinen, pulpettikattoinen ja vaakalaudoitettu. Autotallia ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomana 1930-luvulta.

Ympäröivillä tonteilla on alueen perinteistä 1920-luvun rakentamista edustavia yksittäispientaloja sekä yksi uusi 2000-luvun omakotitalo.

Käynti pihaan on Pättäränkadulta asuinrakennuksen pohjoispuolelta. Kulkuväylä on sorapintainen. Muutoin piha on nurmella. Tontti on aidattu vaihtelevasti pystylauta-, verkko- ja rima-aidoilla. Piha on hyvin vehreä ja siellä kasvaa runsaasti erilaisia istutuksia, perennoja, jasmiketta, sireeniä ja vanhoja omenapuita. Tontin yleisilme, jäsentely ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän puutarhamaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.9.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 107.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.