Sankilassa on 1500-luvulla ollut kolme taloa, Sankila, Salis ja Pussi. Lisäksi lähellä, Sikojoen rannalla oli Katajiston yksinäistila. Pussi liitettiin Salikseen v. 1611, joka liitettiin Sankilaan 1651. Sankilan luoteispuolella rannassa on ollut 1600-luvulle saakka Vihtamon "rakuuna-tommitalo" Vihtamo oli rälssinä v. 1588- 1680, jonka jälkeen tilan maat jaettiin Sankilan ja Kataiston kesken. Rakennuksen rauniot ovat olleet nähtävillä vielä 1860-luvulla.

Sankilan kartanon muodosti Frans Pfaler v. 1650 Sankilasta ja sen aputilasta Saliksesta. 1768 isojakokartassa Sankilan tilakeskus sijaitsi nykyisellä paikalllaan, todennäköisesti se on ollut samalla paikallaan jo aiemmin. Asuinpihaa ympäröi etelepuolella pellot ja pohjoispuolella rantaan ulottuvat niityt. Nykyinen pihatie kulki jo tuolloin samalla paikalla. Kirkkoherra Samuel Bohm ja hänen leskensä omistivat Sankilan v. 1800-luvulla. Katajiston omistaja osti Sankilan v. 1880. Heidän jälkeen v. 1935 Sankilaan on hallinnut Sasin suku. Sankilan kartanon ja kylän maat ulottuvat lähelle Lempäälän rajaa luoteis-kaakkois -suunnassa. Muu asutus on ollut kartanoon liittynyttä muonamiesten rakennuksia. 1920-luvulla rakennutti Koiso rantahuvilan lähelle itäistä kylärajaa. Etelä-Pirkkalan suojeluskunta sai Lauri Sankilan lahjoittaman tontin peltojen keskellä olevalta metsäiseltä niemeltä. Varsinainen suojeluskuntatalo valmistui 1925. Sodan jälkeistä asuntopulaa poistamaan perustettiin Katajalan omakotialue. Maiseman historialliset peruselementit ovat säilyneet erinomaisen hyvin, ainoastaan rannan kesämökkirakentaminen on tuonut kylän asutushistoriallisesti vanhimpaan osaan muutoksia.

Pirkkalan kunnan keskuksen kasvu suuntautui 1960-luvulla keskustan länsipuolelle, jonne rakennettiin Kyöstin omakotialuetta. Alueen keskelle jäi entinen suojeluskuntatalo. Huovin teollisuusalue perustettiin samalla vuosikymmenellä. Seuraavalla vuosikymmellä rakennettiin myös Turkkiradan teollisuusalue. Kehitystä auttoi myös Rajasalmen sillan valmistuminen v. 1973 ja Pyhäjärventien v. 1983.

Sankilla sijoittuu Pirkkalan länsiosaan, Pyhäjärven rannalle, vastapäätä Nokian Pitkäniemen sairaala-aluetta. Alueen kulttuurimaisemaa leimaa Sankilan kartanon ympäristössä säilynyt maisemallisesti vaikuttava ja edustava peltomaisema, joka ulottuu pitkälle kaakkoon. Maisemaa hallitsevat pitkään viljellyt pellot ja niiden keskellä olevat tilakeskukset. Alue on määritelty vuonna 1993 valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kylän itäosien kulttuurimaisema on nuorempaa. Kyöstin asuinalue, Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueet ovat muodostuneet 1960-luvun jälkeen. Lisäksi maisemaan ja taloudelliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet Rajasalmen sillan ja Pyhäjärventien rakentamiset.

Arkistolähteet: Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki 1993.

Kartat: Kuninkaan kartasto 1776-1805. Sionkylän isojakokartta, Daniel Hall 1768. Pitäjän kartta 1932, Pirkkalan pitäjä v. 1915.