arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Ulkoisesti hyvin säilynyt ja edustava 20-luvun klassisististyylinen entinen suojeluskuntatalo.

Ampumarata niminen kiinteistö on rakennettu v. 1925 Pirkkalan suojeluskunnan taloksi. Nykyisin rakennus tunnetaan Pirkan pirttinä.

Vahvasti klassisististyylinen rakennus on suorakaiteen muotoinen. Se on rakennettu yhtenäiselle betoni/tiili- sokkelille, joka on rapattu. Sokkelin yhtenäisyys on myöhempää perua. Hirsirunko on verhoiltu siniseksi maalatulla vaakalaudoituksella. Lasikuistin osa on laudoitettu pystylaudoituksella, jota on jaettu osiin valkoisilla listoilla. Rakennuksen väri on ollut 1970-luvulla keltainen. Rakennuksen kaakkoispäässä on suurehko v. 1938 lasitettu kuisti. Sen yhteydessä on sisäänkäynti, jota korostaa pylväiden kannattelama tympanon. Aumakatto on katettu tiiltä imitoivalla peltikatteella. Alkuperäiset ikkunat vaihdettu jossain vaiheessa, ehkä 1980-luvulla. Nykyiset ikkunat ovat pieniruutuiset ja puulistalla varustetut. Ulko-ovi ehkä alkuperäinen. Katolta on purettu savupiippuja.

Pirkkkalan suojeluskunnan talo rakennettiin v. 1925 Sankilan kylään, lähelle Naistenmatkan kylän rajaa. Paikka oli syrjäinen. Ympärillä oli laaja metsäalue, jota Sankilan ja Kyöstin pellot rajasivat. Tontin lahjoitti Sankilan kartanon isäntä Lauri Sankila. Pienelle mäenkumpareelle nousi urakoitsija Alkulan johdolla vahvasti klassististyylinen rakennus. Seuraavalla vuosikymenellä, 6.6.1938 Pirkkalan suojeluskunta juhli kahden vuosikymmenen täyttymistä. Tällöin valmistui rakennuksen kaakkoispuolelle 300 metrin ampumarata. Myös rakennusta uudistettiin. Avoveranta lasitettiin ja siitä tehtiin ravintolatila. Lämpöeristyksen lisäksi yläkertaan rakennettiin vahtimestarille asunto. Jatkosodan rauhansopimuksen pohjalta valtiovalta lakkautti suojeluskuntajärjestön. Pirkkalan suojeluskunnan talo lahjoitettiin Pirkkalan Pinnistäjille, joka nykyään toimii Pirkkalan Pirkat nimisenä. Talo on toiminut vuosikymmenten aikana erilaisten huvitilaisuuksien näyttämönä. Sota-aikana siellä toimi lottien ylläpitämä toipilaskoti.

Ympärille on rakennettu Kyöstin omakotialue 1960- ja -70-luvulla.

Rakennus sijaitsee pienellä ja metsäisellä kumpareella. Ympärillä on Kyöstin asuinalue. Metsäalue jatkuu korttelin levyisenä luoteeseen. Rakennuksen ympärille on jäänyt pieni suojavyöhyke asutukselta.

Rakennus tulisi säilyttää ja mahdolliset muutokset tehdä alkuperäistä rakennustapaa kunnioittaen säästäen mahdollisimman paljon vanhoja rakennusosia. Rakennuksen ympärille tulee jättää rakentamatonta tilaa suojavyöhykkeeksi.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.