2. Kirkon ympäristö ja raitti

3. Vanhainkoti ja pienasutus

4. Koulu

5. Yli-Hinkkalan pihapiiri

6. Mattilan pihapiiri

7. Marttalan pihapiiri

8. Seurantalo

9. Pappilan pihapiiri

10. Vappulan ja Puontilan pihapiiri

11. Vihriälän pihapiiri

12. Harhalan pihapiiri

13. Peltolan pihapiiri

14. Karhula

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Kuhmalahden kirkko, tapuli ja hautausmaa. Kuhmalahti on perustettu Kangasalan kappeliksi vuonna 1640 ja ensimmäinen puukirkko rakennettiin 1664. Seurakunnan nykyinen, järjestyksessä kolmas kirkko rakennettiin puusta vuosina 1845-1846 intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan (E.B. Lohrmann 1843). Rakennusmestarina oli pälkäneläinen Aatami Lindén. Malliltaan kirkko on satulakattoinen pitkäkirkko. Julkisivuja jäsentävät pilasterit. Kun kirkkorakennusen nurkista purettiin alkuperäiset pikkutornit, muuttui kirkon arkkitehtuuri klassisemmaksi aikaisemman uusgotiikan sijaan. Kirkon sisätila on jaettu vapailla kompositapylväillä kolmeen laivaan. Vuonna 1926 suoritetussa korjauksessa poistettiin lehterit. 1960-luvun alussa kirkko kunnostettiin arkkitehti Seppo Rihlaman suunnitelman mukaan. Aikaisempaan puukirkkoon liittynyt tapuli on rakennettu vuosina 1780-1782 eräjärveläisen Matti Åkerblomin toimesta. Kaksinivelistä tapulia kattaa muhkea sipuli. Vanhan hautausmaan kiviaita on rakennettu viime vuosisadan puolimaissa. Hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen. Kirkon ja hautausmaan sijainti maisemassa on huomattava.

Vähä-Pento-Iso-Pento-Puntari kulttuurimaisema. Kuhmalahden kirkonkylän kulttuurimaisema ulottuu Vähä-Pennon kylästä Puntarin l. Vehkapuntarin kylään. Asutus tällä alueella on keskiaikaista perua. Maisemallisena kohokohtana on Iso-Pennon kylässä sijaitseva kirkko. Iso-Pennon kyläss on säilynyt kappaleen matkaa vanhaa raittimiljöötä Yli-Knaapin tilan kohdalla. Yli-Knaapin päärakennus on vuodelta 1759. Nykyinen ulkoasu on 1800-luvun jälkipuolelta. Pihassa on kaksi vanhaa aittaa, joista toinen siten kaksikerroksinen, että ylempi kerros on alempaa leveämpi. Lähellä Yli-Knaapia on Kuhmalahden kotiseutumuseo, joka on sisustettu vanhaan pakari- ja aittarakennukseen. Alueelle on siirretty vanha makasiini. Vähä-Pennon kylässä on pappilan lisäksi perinteistä rakennuskantaa Mattilassa, missä päärkannus on vuodelta 1886 ja Marttalassa, missä päärakennus on vuodelta 1880. Myös Vehkapuntarin kylässä on vanha tielinja säilynyt muodostaen kylän keskustassa lehtevän, vaahteraa kasvavan raittimiljöön. Raitin varrella on joukko vanhoja asuinrakennuksia. Jussilan vanha päärakennus on hirsipintainen. Vanha seurojentalo Suoja sijaitsee edustavasti uuden tien varressa.

Entinen kirkkoherranpappila. Kuhmalahden vanhan kirkkoherranpappilan, Paunulan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1891. Vuonna 1970 keraamikot Raija ja Teemu Luoto muuttivat rakennuksen "taidepappilaksi". Pappilan pihan vanhimmat puut ovat usean sadan vuoden ikäisiä. Pihamaalla sijaitsee pieni asuinrakennus ja vanha aitta.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]