rakennusperinteinen

asutushistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti, asutushistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Iso-Pennon kylän kantatalo, joka säilynyt vanhassa kyläkeskuksessa. 1800-luvun lopun ja 1960-lukujen välisenä aikana muodostunut pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet pääosin hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa tyypilliseksi 1900-luvun maatilaksi. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti kirkonkylällä, Kirkkotien, entisen kylänraitin varressa sekä laajassa avoimessa peltomaisemassa. Lähes esteettömät näkymät myös alueen pääliikenneväylälle, maantielle 325.

Yli-Knaapi sijaitsee Kuhmalahden kirkonkylässä vanhan kyläraitin, nykyisen Kirkkotien varressa, laajojen peltoaukeiden laidalla. Tien eteläpuolella sijaitsee Yli-Knaapin uudempi keltatiilinen asuinrakennus ja konehalli. Tien pohjoispuolella on vanha päärakennus sekä talousrakennukset. Pihan länsilaidalla on säilynyt Ala- ja Yli-Knaapin välistä vanhaa kiviaitaa. Pihapiirissä kasvaa kookasta puustoa ja joitain koristepensaita.

Iso-Pennon kylässä oli 1540 kaksi Knaapi nimistä taloa, jotka 1630 yhdistettiin. Vuodesta 1604 Knaapin talosta suoritettiin ratsupalvelusta. Vuosina 1634-43 Knaapin talo oli autiona. Talo jaettiin uudestaan 1656 ja yhdistettiin uudelleen 1664. Viimeinen jako Yli-Knaapiksi ja Ala-Knaapiksi tapahtui 1753. Yli-Knaapin torppia 1800-luvulla olivat Mustikka, Harhala, Halkomäki, Rantala ja Tanhuanpää.

1900-luvun alkuun asti kyläkeskus Yli-Knaapin ympärillä oli tiiviisti rakennettu. Isonjaonjärjestelyn seurauksena 1902-08 kylästä siirrettiin pois muut kantatalot ja niistä jaetut osatalot, ainoastaan Yli-Knaapi ja sen länsipuolinen Ala-Knaapi jäivät paikoilleen. Yli-Knaapin tila laajeni itään paikalta siirtyneiltä taloilta vapautuneelle tonttimaalle. Yli-Knaapista on 1900-luvun alkupuolella lohkottu maata seuraavasti: Mustikka 1921, Lepola, Vuorela, Katajamäki, Laaksomaa, Ketola, Harhala 1923 (itsenäistyneet torpat), Anttila 1934, osuuskauppa ja säästöpankki 1959. 1950-2000-luvuilla on lisäksi erotettu 11 kiinteistöä, mm. läheinen Tiikinkulma 2005.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1759): satulakatto, sementtitiilikate, pitkä suorakaide hirsirunko, julkisivuissa keltainen peiterimoitettu pystylaudoitus, vintin osalla, helmassa ja lounaissivun kuistissa vaakalaudoitus, vintin- ja asuinkerroksen välissä koristelista, 6-ruutuiset ikkunat, hieman profiloidut ruskehtavat ikkunankehykset, avoimet räystäät. Nykyinen asu 1800-luvun lopulta. Kaakkoispäädyssä 1963 rakennettu tiilinen laajennussiipi.

2 Karjasuoja (1912): lohkokiviperustus, satulakatto, aaltopeltikate, tiilirunko, julkisivut puhtaaksimuurattua punatiiltä. Ollut 32 lehmän navetta, talli ja sikala.

3 Kuivuri (1960-70-luku): kookas rakennus, loiva satulakatto, rankorunko, julkisivut punamullattua pystylautaa.

4 liiteri (1900-luvun alku): loiva satulakatto, rankorunko, julkisivut punamullattua pystylautaa.

5 Otsa-aitta: satulakatto, hirsirunko, julkisivut hirsipinnalla, ylempi kerros alempaa leveämpi.

6 Otsa-aitta: satulakatto, hirsirunko, julkisivut hirsipinnalla. Molemmat aitat siirretty pellon länsilaidalta nykyiselle paikalleen Kirkkotien varteen todennäköisesti 1960-70-luvulla.

Lisäksi pihapiiriin kuuluu vanha maakellari, uudehko savusauna sekä peltosaarekkeessa oleva lato. Samalla kiinteistöllä, Kirkkotien eteläpuolella on oman pihapiirinsä muodostavat keltatiilinen omakotitalo ja autotalli/konevaja (1985).

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Isonjaonjärjestelykartta 1902-08. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1763. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/