rakennusperinteinen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sivistyshistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Iso-Pennon entinen kansakoulu, joka valmistunut 1947 sekä saman ikäinen koulun piharakennus. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti päätien, maantien 325 varressa, avoimessa peltomaisemassa.

.Myllärinmäki sijaitsee aivan maantien 325 varressa, tien pohjoispuolella. Pihapiiriin kuuluu entinen kansakoulurakennus ja piharakennus. Ajotie pihaan tulee suoraan maantieltä kevyenliikenteen väylän yli. Piha on tasainen ja suureksi osaksi sorapintainen ja siellä kasvaa muutamia moderneja koristepensaita, kuten tuijia.

Samalla paikalla sijaitsi kuhmalahtelaisen myllärin Erik Lindroosin 1872 rakentama tuulimylly ja asuinrakennus piharakennuksineen. Vielä 1900-luvun alussa myllyä ja pientä kauppaa (nuuskakauppa) piti mylläri Juho Mäkinen. 1947 tontille valmistui Iso-Pennon uusi kansakoulu. Uuden koulun suunnittelu oli aloitettu jo 1920-luvulla, minkä vuoksi koulu on rakennettu 1920-luvun koulujen tyyppipiirustusten mukaan. Tontti uutta koulua varten saatiin vuonna 1938 ja koulun piirustukset hyväksyttiin vuonna 1939, mutta rakentaminen aloitettiin vasta vuonna 1941. Sotien vuoksi sen valmistuminen venyi vuoteen 1947. Kansakoulu lopetti toimintansa 1975. Koulu oli jonkin aikaa kerho- ja monitoimitilana, nykyisin se on asuinkäytössä.

Pihapiirin rakennukset:

1 Kansakoulu (1947): betoniperustus, satulakatto, sementtitiilikate, hirsirunko, julkisivuissa keltainen peiterimoitettu pystylaudoitus, länsisivulla kolme satulakattoista, pilarien kannattamaa satulakattoista sisäänkäyntikatosta.

2 Piharakennus (1940-luku): satulakatto, kolmiorimahuopakate, osin hirsi-, osin rankorunko, julkisivut osin hirttä, osin punamullattua pystylautaa. Rakennuksessa on ollut sauna, navetta ja ulkohuoneet.

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Isonjaonjärjestelykartta 1902-08. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1763. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja