rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti merkittävä kohde

Vähä-Pennon kylän kantatalosta Marttalasta 1789 jaettu osatila. Yhteenkuuluva rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa 1900-luvun maatilaksitilaksi.

Mäkelä sijaitsee Kuhmalahdentieltä etelään erkanevan Supastien varressa, pienten peltotilkkujen ympäröimänä. Puuston suojaamaan pihapiiriin kuuluu asuinrakennus, aitta, sauna, lato, navetta, liiteri-autotalli ja maakellari. Pihalla kasvaa kookkaita kuusia, marjapensaita, muutamia koristepensaita ja perennoja.

Mäkelä (entiseltä nimeltään Mäki-Marttala) on halottu Marttalan kantatilasta 1789. Talo lienee aluksi sijainnut tiiviisi rakennetussa ryhmäkylässä nykyisen Marttalan kohdalla ja siirtynyt nykyiselle paikalleen viimeistään 1800-luvun lopussa. 1899 pitäjänkartalle talo on jo merkitty lähes nykyiselle paikalleen, tosin Supastien toiselle puolelle. Tilasta on lohkottu muutamia maapaloja 2000-luvulla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus: lohkokiviperustus, satulakatto, kolmiorimahuopakate, hirsirunko, useassa vaiheessa rakennettu, koillissivulla ja luoteispäädyssä myöhemmin lisätyt kuistit, julkisivuissa valkoinen pystypeiterimalaudoitus.

2 Riviaitta: nurkkakiviperustus, satulakatto, aaltopeltikate, hirsipinta, päistä pyöristetyt ristikkäiset ovien kehykset, koristeellinen rimoitus sisäänkäyntisivun katoksessa.

3 Navetta/karjasuoja (1957): satulakatto, aaltopeltikate, rankorunko, julkisivuissa vaalea pystypeiterimalaudoitus, kaakkoispäädyssä matalampi puimalaosa.

4 Liiteri/autotalli (1950-luku): satulakatto, aaltopeltikate, rankorunko, julkisivuissa tumma limilaudoitus.

5 Maakellari: luonnonkivistä muurattu, satulakatto, aaltopeltikate, pystylaudoitettu pääty.

Lisäksi pihapiirin itäreunalla on lato ja sauna (1950-luku).

Yleiskaava

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja