arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pentorinteen vanhainkoti edustaa oman aikansa ihmisläheistä ja asiallisen yksinkertaista arkkitehtuuria ja on laajennuksista huolimatta säilyttänyt alkuperäiset piirteensä tunnistettavina. Maaston muotoihin istutettu ja intiimiä pihatilaa luova vanhainkotirakennus on myös esimerkki Kuhmalahden kunnan vanhustenhuollon ja laajemmin sosiaalitoimen historiasta ja liittyy osaksi kunnan muiden, Iso-Pennon kylään sijoittuvien toimintojen muodostamaa kokonaisuutta. Rakennus sijoittuu luontevasti tieltä nousevaan rinteeseen, mutta toisaalta omaa näkyvän aseman kylän keskeisimmällä alueella. Pihasta aukeaa hieno näkymä kylämaisemaan. Piha-alue vanhoine puineen muodostaa myös oman maisemallsien kokonaisuutensa.

Vuodelta 1961 oleva vanhainkoti Pentorinne sijaitsee keskeisellä paikalla mäen päällä maantien 325 eteläpuolella, puistomaisemssa ympäristössä. Rakennuksen alkuperäisen osan on suunnitellut Elsi Laisaari. Vanhainkoti on rakennettu porrastetusti maastonmuotoja myötäillen. Pääosin massaltaan matala rakennus antaa tilaa luonnolle, maastoutuu ympäristöönsä luontevasti.

Neljästä siivestä koostuva rakennus on arkkitehtuuriltaan 1960-luvulle tyypillinen loivakattoinen ja verhoiltu punatiilellä. Kantavat rakenteet ovat betonia ja vesikatteena on konesaumattu pelti. Pohjoispuoleinen B siipi on korkeimmillaan kolmikerroksinen. Rakennus muodostaa epäsymmetrisen yleisvaikutelman eri osastojen eri korkuisten siipien vuoksi.

Rakennuksen keskellä sijaitsee eteishalli, jonka ympärille siivet on ryhmitetty. Rakennuksen kapeisiin siipiin on sijoitettu sosiaalitilat, asukashuoneet ja keittiön tilat. Pitkien käytävien varrella on asukkaiden huoneita. Oleskelutilojen sisustusratkaisut luovat kodikkaan tunnelman.

Rakennuksen erikoisuuksia ovat mutterinmuotoinen laajennus ja monet yksityiskohdat, kuten ulostyöntyvät erimuotoiset terassikatteet ja korkea tiilestä muurattu savupiippu.

Nykyisen vanhainkodin paikalla, Yli-Knaapin tilaan kuuluneella maalla on aiemmin sijainnut vuonna 1892 rakennettu Iso-Pennon kansakoulu. Kunnalliskodin rakentamisesta keskusteltiin kuntakokouksessa 1891. Tuolloin todettiin ettei pieni kunta voi ryhtyä niin suureen hankkeeseen. Asia nousi kuitenkin uudelleen esille vuonna 1923, mutta rahatilanne asetti esteen kunnalliskodin perustamiselle. Kuhmalahden Kunnalliskodin kuntaliitto perustettiin 1960, perustajina olivat Kuhmalahti, Eräjärvi ja Sahalahti. Kuhmalahti lahjoitti kirkonkylän koulun tontin kunnalliskotia varten. Kunnalliskoti on hyväksytty käyttöön 1963 ja kunnostettu 1989 ja 1998. Siivet A, B ja C muodostavat alkuperäisen kokonaisuuden. A- ja B-siipiä on laajennettu vuonna 1997. C siiven päähän on rakennettu vuonna 1989 mutterinmuotoinen lisäosa, joka toimii oleskelutilana. Viimeisin suuri muutos tapahtui 2000, jolloin rakennusta laajennettiin arkkitehti Juha Luoman suunnitelmien mukaan dementiaosastolla D ja ikkunat uusittiin alumiinipintaisiksi. Piha-alue aidattiin.

Rakennusta ympäröi puistomainen tontti, jossa on vanhoja lehtikuusia, isoja mäntyjä ja kuusia sekä yksittäispuina vanhoja koivuja. Pihan suuret lehtikuuset ovat vanhan kansakoulun aikaiset. Rakennuksen koilliseen ja pohjoiseen laskeva piha-alue on laajalti nurmella.Tontti rajautuu pohjoisessa maantiehen 325. Pihan koillispuolella on peltoaukeaa. Lounaassa on pihapiiriä rajaavia rivitaloja. Rakennuksen edusta maantien puolella on varattu pysäköinnille. Rakennuksen eteläpuolella on aidattu puutarha, jossa on grillipaikka, pihakeinu ja sisääntulo- ja oleskeluterassi. Rakennusmassa muodostaa suojaisan aidatun pihan talon asukkaille.

Kohteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- Vanhainkotirakennuksen säilyttäminen ja sen arkkitehtonisten piirteiden säilyminen.

- Piha-alueen puistomaisuuden ja vanhan puuston säilyttäminen

Osayleiskaava tekeillä.

Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläyleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016

Peruskartta 2018 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Raitio, Raine. Längelmäveden seudun historia 2,Kuhmalahden historia II. 1949.

Teivas, Eija. Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys. 2006.

Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä haastatellut vanhainkodin työntekijät ja paikalliset.