Ruovesi on säilyttänyt hyvin omaleimaisen ilmeensä niin rakennetussa ympäristössä kuin kulttuurimaise-massa yleensäkin. Kunnan alueelta on luetteloitu seitsemän valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Lisäksi Pirkanmaan seutukaavaliiton inventoinneissa on 42 kohdetta määritelty seudullisesti arvokkaiksi. Paikallistason rakennusinventointia on tehty vuonna 1995 lähinnä keskusta-alueella ja sen lähituntumassa. Käsillä olevan rakennusinventoinnin tarkoituksena oli kartoittaa Ruoveden vanhaa rakennuskantaa ja määritellä sen arvot paikallisesta kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta katsoen. Inventointi on suunniteltu myös täyttämään MRL 9 §:n vaatimukset liittyen maankäytön suunnittelun perusselvityksiin. Myös rakennussuojelun ja uudisrakentamisen alueella tätä inventointia voi hyödyntää. Rakennusinventointimateriaalia voidaan kopioida koulujen käyttöön tai hyödyntää matkailullisesti, esimerkiksi kulttuuriympäristöreitistöjen luomisessa tai maatilamatkailuhankkeissa.

Rakennusinventointi suoritettiin valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyillä Kirkonkylän, Pappilanlahden, Mustajärven ja Kautun alueilla, myös Ruhalan kulttuurimaisemaa ja rakennuskantaa sekä Rajalahden, Storminiemen, Syvingin ja Tapion rakennuskantaa tutkittiin. Inventoituja kohteita kertyi yhteensä 86. Rakennusin-ventointi tehtiin valikoiden ja se keskittyi kantatie 66:n itäpuolisiin alueisiin. Inventointiin sisällytettiin lähinnä ennen vuotta 1940 rakennettuja kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi katsottuja kohteita. Jokaisessa kylässä käytiin läpi kantatilat ja mahdollisuuksien mukaan niiden torpat. Inventoiduista kohteista täytettiin kohdeinventointilomakkeet, joihin pyrittiin teknisten tietojen lisäksi selvittämään rakennusten historiaa. Lisäksi kohteet valokuvattiin ja niistä laadittiin pohja- ja asemapiirrokset. Kentältä kerättyjä tietoja täydennettiin arkistolähteillä ja kirjallisuudella. Maiseman historiaa kartoitettiin Hämeen maanmittauslaitoksen arkistossa Hämeenlinnassa säilytettävien isojakokarttojen avulla. Kiinteistöjä koskevia tietoja täydennettiin Tampereella sijaitsevan Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston kartta- ja asiakirjamateriaalin avulla.

Suurin osa inventoiduista kohteista sijaitsee Ritoniemessä kirkonkylän ja Harakkalan alueilla. Vaikka Harakkala kuuluu Ritoniemen kylään, oli alueet selkeintä käsitellä omina kokonaisuuksinaan. Harakkalassa inventoitiin 14 ulkoasultaan mahdollisimman vähän muuttunutta kohdetta, Ritoniemessä kohdeinventointeja tehtiin 32. Harvemmin asutuissa kylissä kohdeinventointeja tehtiin vähemmän. Tapiossa ja Syvingissä kohdeinven-tointeja tehtiin kaksi, Storminiemessä yksi. Ruhalassa kohteita inventoitiin kuusi. Inventoimatta jäivät mm. 1800-luvulla rakennettu Lahomäen torppa Vilppulaan menevän tien varressa sekä Pöytäniemen tien varressa olevat todennäköisesti 1920-luvulta peräisin olevat rakennukset. Kantatie 66:n länsipuolinen alue jäi myös inventoimatta. Jatkossa Ruhalan aluetta tulisikin inventoida tarkemmin mm. juuri entisten torppien osalta. Kautussa inventoitiin yhdeksän kohdetta, Rajalahdessa kuusi. Pappilankylässä kohdeinventointeja tehtiin seitsemän. Inventoimatta jäivät kantatie 66:n länsipuolinen Parosperän alue sekä kantatien ja Poukanharjun välissä sijaitsevat rakennukset. Inventointi ei ulottunut myöskään Pappilankulman itäosassa sijaitsevaan Kivistön kantatilaan. Mustajärvellä inventoitiin kantatilat sekä joitakin niiden torpista, yhteensä seitsemän kohdetta.

Rakennusinventoinnin alkuperäismateriaalia säilytetään Tampereen museoiden maakunnallisessa yksikössä. Materiaalista on tehty käsillä oleva raportti, josta kopio on toimitettu Ruoveden kunnan rakennustarkastajan toimistoon. Sieltä kiinteistön omistaja voi käydä kopioimassa kiinteistöään koskevan tiedon itselleen.

Ruoveden rakennusinventoinnissa rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä arvotettiin tarkastelemalla niiden historiallista, rakennushistoriallista ja maisemallista merkittävyyttä. Historiallisia arvoja ovat esimerkiksi ta-loushistoriaan, sosiaali- tai sivistyshistoriaan liittyvät seikat. Myös asutushistoriaa painotettiin arvottamisessa, näin esimerkiksi erityistä arvoa katsottiin olevan kantatalojen, torppien ja mäkitupien asuinrakennuksilla. Rakennushistoriaan liitetään rakennusperinteen ja arkkitehtuurin näkökulmat. Maisemalliset arvotekijät koostuvat rakennuksen sijainnista tai rakennusryhmän muodostamasta itsenäisestä maisemallisesta kokonaisuudesta. Arvoelementteihin liittyy lisäksi tarkempia näkökohtia perustuen rakennuksen edustavuuteen, tyypillisyyteen, alkuperäisyyteen tai säilyneisyyteen. Myös intensiteetti tai kerroksisuus saattavat olla arvon perus-teena. Tällaisia kohteita olivat esimerkiksi ne, jotka vielä nykyisinkin vahvasti viestivät alkuperäisestä käytöstään tai alueet, joilla maiseman historian eri kerrokset, esimerkiksi asutuksen vaiheet ovat näkyvissä. Ongelmallista arvottamisessa on yleensä suhtautuminen uudemman, sotien jälkeisen ajan mukanaan tuomiin muutoksiin. Yksinkertaistaen voi ajatella, että kohteen alkuperäisen ulkoasun tai käyttötarkoituksen kanssa sopusoinnussa olevat muutokset eivät vähennä kohteen arvoa. Toisin sanoen muutos sinänsä ei vähennä kohteen osakseen saamaa arvoa, sillä rakennukset ja ympäristöt ovat aina olleet mukana jonkinlaisessa muutoksessa. Ristiriitaiset ja kohteen antiikkiarvoa suuresti hävittäneet muutokset sen sijaan ovat vaikuttaneet arvotukseen. Työssä arvotettiin paitsi yksittäisiä rakennuksia, myös kiinteistöjä ja ympäristökokonai-suuksia. Kohteet jaettiin neljään arvoluokkaan: valtakunnallisiin (V), maakunnallisiin (M), paikallisiin (P) ja maisemallisesti/historiallisesti (m/h) arvokkaisiin. Aluekokonaisuudet arvotettiin samalla tavoin.

Inventoinnin perusteella on nähtävissä, että Ruovedellä on säilynyt paljon sekä maakunnallisesti että paikallisesti arvokkaita rakennuskohteita tai aluekokonaisuuksia. Myös valtakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi Museoviraston vuonna 1993 laatiman listauksen mukaan määriteltyjä kohteita on alueellisesti ajatellen huomattavan paljon. Museovirasto päivittää kyseistä listausta parhaillaan ja osa aluekokonaisuuksista ei pääse enää listalle mukaan. Se ei kuitenkaan millään tavoin vähennä niiden arvoa ja merkitystä.

Aiemmin kuvattujen arvomääritelmien pohjalta on mahdollista laatia suojelumääräyksiä asema- tai yleiskaavoihin. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen tulisi kaikin tavoin turvata. Uudisrakentaminen tällaisille alueille tulisi tapahtua alueen kulttuurihistoriallisia arvoja korostetusti huomioiden ja rakennuskohteiden ja pihapiirien muutoksien tulisi olla sellaisia, ettei kohteiden kulttuurihistoriallinen arvo vaarannu. Paikallisesti arvokkaiden kohteiden säilyminen tulisi myös turvata, ellei ilmene pakottavaa syytä rakennusten purkamiseen. Kuten edellä uudisrakentamisen ja rakennusten korjaamisen tulisi olla alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittavaa. Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Jos purkaminen on välttämätöntä tulisi uudisrakennukset tehdä vanhaa kulttuurihistoriallista ympäristöä kunnioittaen.

Kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen kannalta olisi tärkeää tehdä inventoinnista jatkuva prosessi. Työtä tulisi jatkaa muille valtakunnallisesti arvokkaille alueille ja edelleen jatkaa työtä keräämällä tietoa muistakin Ruoveden kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Erityisesti Ruoveden keskusta-alueen nyt inventoitua nuoremman rakennuskannan joukossa on ympäristön kannalta merkittäviä kohteita, joiden inventointi tulisi tehdä mahdollisimman pian.