2. Kunta Ruovesi

3. Alue RITONIEMI

4. Kylä/Kaupunginosa Ritoniemi

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Ruoveden kirkonkylä eli Ritoniemi rajautuu luoteessa Mato-ojaan, kaakossa raja kulkee Ruovedentien ja Kautuntien risteyksen tuntumassa. Idässä ja pohjoisessa on vesistöä, lännessä Rajalahden kylä. Harakkalan alue ja Kotvion saha kuuluvat Ritoniemen kylään, mutta alueen inventointikohteiden suuren määrän vuoksi Harakkala käsitellään omana aluekokonaisuutenaan. Tässä alueinventoinnissa Ritoniemi käsitellään Ma-to-ojasta Ruovedentie 29:ään saakka. Kyseisen rakennuksen jälkeen Ruovedentien varressa on rakentama-ton kohta, josta Harakkalan alueen voi luontevasti katsoa alkavaksi.

Ritoniemen alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta läpi esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle historialliseen aikaan asti. Keskiajalla Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin vuosittain eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Ritoniemi mainitaan vuosina 1562 ja 1564 Pirkkalan erämaatalonpoikien luetteloissa, vuonna 1564 siellä oli kaksi uudisasukasta. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan toinen Ritoniemen kahdesta talosta sijaitsi Pirkkalan pitäjän Messukylän erämailla, toinen Lempäälän pitäjän Innilän kylän erämailla.

1560-luvulla Ritoniemessä oli kaksi taloa, Ritoniemen yksinäistalo sekä Ruoveden ensimmäiselle kappalai-selle kuulunut Lörpys. Ruoveden ensimmäinen kirkko rakennettiin 1590-luvun vaiheilla Ritoniemen maille tilan talouskeskuksen läheisyyteen suunnilleen samoille paikoille, jossa nykyinen vuosina 1777-78 rakennettu kirkko sijaitsee. Vuonna 1600 Ritoniemessä oli kolme taloa. 1620- tai 1630-luvulla Lörpys yhdistettiin Rito-niemi I:een, jolloin kylässä oli jälleen kaksi taloa. Vuosina 1625-1700 kylässä tiedetään olleen ainoastaan Ritoniemen talo. Ruovedellä varhaisimmat torpat perustettiin virkatalojen maille. Ritoniemi oli ensimmäinen talonpoikaistalo, joka sai torpan. Kirstan torppa perustettiin vuonna 1751 lähelle nykyistä Mato-ojaa. Vuosina 1865-1910 Ritoniemen taloluku vaihteli kahden ja kolmen välillä, vuonna 1917 taloja oli 12.

Vuoden 1793 isojakokartassa Ritoniemen maat rajautuvat pohjoisessa Pappilan, lännessä Rajalahden ja etelässä Kautun maihin. Kartassa näkyvät Ruoveden kirkko, Ritoniemen yksinäistalo mies- ja karjapihoineen sekä Kirstan ja Koukkulammin torpat. Koko nykyinen kirkonkylä samoin kuin Ulonsaari sekä Kotvionniemen pohjoispuoli olivat Ritoniemen mailla. Ranta-alueet olivat niittyä, joiden takana olivat Ritoniemen pellot. Pää-tie kulki lähes samassa linjassa kuin nykyinen Ruovedentie. Siinä oli kaksi haaraa, toinen kulki Ritoniemen peltojen läpi kirkolle ja yhtyi Kirstan torpan eteläpuolella takaisin nykyisen Ruovedentien paikalla kulkenee-seen tiehen. Tien toinen haara kulki suorana lähes nykyisen Ruovedentien paikalla Ritoniemen tilan länsipuo-lelta.

Ritoniemen kantatilasta käytetään yleisesti kartano-nimitystä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että tila on ollut Porin rykmentin sotilasvirkatalo. Virkataloja oli jokaiselle sotilasarvolle eversteistä aliupseereihin asti, joten ne muodostivat tärkeän lenkin kartanoiden ja talonpoikaistalojen välillä. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintään viisi torppaa, 50 hehtaaria viljelymaata ja vähintään 500 hehtaaria metsää. Lisäksi Ritoniemen yksinäistalo oli käräjätalona ja nimismiehen virkatalona 1600-luvulla, 1720- ja 1730-luvuilla siellä toimi kievari. Tila paloi vuonna 1710, jolloin siihen kuului 14 rakennusta. Nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1831 ja sitä korotettiin osin kaksikerroksiseksi vuonna 1852. Ritoniemen 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevassa hirsisessä piharakennuksessa asui J. L. Runeberg toimiessaan kotiopettajana Ruovedellä. Nykyisin jäljellä olevien rakennusten lisäksi kyläraitin varressa sijaitsi ns. Rito-niemen vanha rakennus, joka on purettu viimeistään 1970-luvun puolivälissä. Kyläraitin itäpuolella kunnanta-loa vastapäätä ovat sijainneet lisäksi Ritoniemen riihet ja haka eli ns. Hölperin haka, jossa pidettiin Ruove-den markkinoita vuodesta 1879 ensimmäisen maailmansodan aikoihin asti. Yhden Ritoniemen riihen sano-taan sijainneen nykyisen Viljanmaan liikerakennuksen paikalla. Riihen perustukset ovat 1900-luvun alkupuo-lella rakennetun liikerakennuksen alla.

Ritoniemen tilan ja Ruoveden kirkon ympäristö alkoi kehittyä kirkonkyläksi 1800-luvun puolivälissä. Kirkon-kylän ensimmäiset kaupat avattiin 1860-luvulla. 1900-luvun alkuun mennessä oli kirkon ja Ritoniemen karta-non naapureiksi nykyisen Ruovedentien varteen muodostunut kauppojen, kunnallisten rakennusten ja muu-taman yksityistalon muodostama kuntakeskus. Kirkonkylämaisema on jaettavissa viiteen maisemaelement-tiin: harjumetsä maisemataustana, harjuun tukeutuva rinneasutus, harjua myötäilevä kirkonkyläraitti, rantaan loivasti viettävät viljelypellot sekä ranta-alue. Asutus on sijoittunut kirkonkylän pääkadun länsipuolelle harjun rinteeseen. Ainoastaan Kansakoulu, Ritoniemen talouskeskuksen rakennukset, kirkko sekä puu- ja kivimaka-siini ovat olleet nykyisen Ruovedentien itäpuolella.

1860-luvulla Ruovedellä oli kolme yleiseksi maantieksi luokiteltua väylää, joista pääväylä oli Hämeenlinnasta Oriveden ja Ruoveden kautta sen keskustan läpi Virroille ja edelleen Pohjanmaalle kulkenut vanha postitie. Sitä parannettiin 1970-luvulla ja vuonna 1987 valmistui uusi ohitustie. Vanha Kuruntie kulki nykyisen Pirkan-tien kohdalta Kirkkokankaan läpi Rajalahden suuntaan. Ruoveden keskustan yhtenäinen ilme muuttui liiken-nejärjestelyjen vuoksi 1960-luvulla, jolloin museoalueen viereen harjun läpi puhkaistiin uusi Kuruntie. 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolella asti Kirkkorannassa eli nykyisen laivalaiturin tienoilla oli kirkkovenesa-tama. Sinne soudettiin mm. Visuvedeltä, Pohjaslahdelta ja Tuuhosesta. Kirkkorannasta johti koivukuja kir-kolle.

1770-luvulta olevan kirkon lisäksi Ritoniemen vanhinta rakennuskantaa ovat vuonna 1871 valmistunut Kansa- eli puukoulu, Ritoniemen tila sekä kivi- ja pitäjänmakasiinit. Kunnan hallinto erotettiin kirkkohallinnosta vuon-na 1866 ja oma pitäjäntupa kuntakokousten pitopaikaksi saatiin vuonna 1871 valmistuneeseen kansakoulu-rakennukseen. Kivimakasiini on Ritoniemen tilan 1850-luvulla torppareilleen rakennuttama lainamakasiini. Pian sen jälkeen rakennettiin puinen makasiini kunnan lainajyvästöksi.

Vanhin rakennuskanta on suurelta osin uusiutunut. 1880-luvulla rakennettiin harjun rinteeseen Kaunolin-na-niminen rakennus, jossa sijaitsi Ruoveden apteekki vuosina 1881-1961. Vanha apteekki purettiin nykyisen valmistuttua vuonna 1961 Kaunolinnan tontille lähemmäs Ruovedentietä. Vuonna 1886 valmistui Suomen ensimmäinen kunnansairaala, joka purettiin nykyisen terveyskeskuksen tieltä vuonna 1956. Terveyskeskuk-seen liittyvät lisäksi vuonna 1949 rakennettu entinen synnytysosasto sekä vuonna 1977 valmistunut polikli-nikka-, huolto- ja hallintorakennus. Entisen Kurun-, nykyisen Pirkantien risteyksen eteläpuolella sijaitsi Koivu-linna-niminen osuuskaupan rakennus vuosina 1918-1981. Sen jälkeen tontille rakennettiin toimitalo, joka pu-rettiin vuonna 1999 nykyisen S-marketin tieltä. Koivulinnasta seuraava rakennus risteyksen pohjoispuolella oli Kolmikulma, jossa toimi Säästöpankki vuodesta 1921 nykyisen toimitalon valmistumiseen eli vuoteen 1963 asti. Kolmikulman vieressä oli Toimela, jossa sijaitsi kauppias Manu Lahosen liike. Toimelan tontille raken-nettiin nykyinen kaksikerroksinen liikerakennus vuonna 1962.

Jugend-henkisiä rakennuksia ovat vuonna 1902 valmistunut vaatturimestari Pourun rakennuttama Männistön asuinrakennus harjun rinteessä nykyisen Kuruntien risteyksen pohjoispuolella. Lähes Männistöä vastapäätä Ruovedentien itäpuolella on vuonna 1906 valmistunut Kaukola, jossa toimi kirkonkylän posti vuoteen 1919 saakka. Nykyisin rakennus on yksityisasuntona. Kunnantalo valmistui vuonna 1915 ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Sen vieressä sijaitsee 1900-luvun alkupuolella rakennettu Nurmelan talo, joka toimi kunnanlääkärin asuntona ja on nykyisin kunnan toimistotiloina.

Entinen keuhkotautiparantola, nykyinen päiväkoti rakennettiin vuosina 1908-1909 Ritoniemen omistajien lah-joittamalle tontille lähelle kirkonkylää arkkitehti Lars Sonck’in piirustusten mukaan. Vanha rinneasutus nykyi-sen Kuruntien ja Pirkantien väliin jäävällä alueella on peräisin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä ja se on säily-nyt suhteellisen muuttumattomana. Urhonkadun pohjoispäässä on 1920-luvun asuinrakennuksia ns. Akka-vallantien varressa. Tien leikillinen nimi johtui siitä, että useimmissa tien varren taloissa asui tomeria naisles-kiä. Kirkonkylän luoteisosassa Mato-ojan tuntumassa on Kirstan 1900-luvun alkupuolella syntynyt mäkitupa- ja torppa-alue, joka muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden.

1920-luvun rakentamista edustavat vuonna 1927 valmistunut työväentalo Sointula sekä vuonna 1928 valmis-tunut meijeri, joka jäi pois alkuperäisestä käytöstään vuonna 1975 ja on nykyisin lähinnä asuinkäytössä. Sointulan kaakkoispuoleisella tontilla harjun laella nykyisen Kuruntien risteyksen pohjoispuolella sijaitsee kotiseutumuseo. Museotoiminta alkoi 1920-luvulla esinekeräyksillä ja vuonna 1932 siirrettiin tontille ensim-mäiset museorakennukset. Nykyisin alueella on n. 20 Ruovedeltä ja lähiympäristöstä siirrettyä rakennusta.

Kirkonkylän ja sen lähiympäristön liike-elämä vilkastui ja monipuolistui 1930-luvun alkupuolella, jolloin kylä-kuvaan ilmestyivät erikoisliikkeet kuten kellosepänliike, kirjakauppa ja vaatetusliikkeet. Tuolloin rakennettiin mm. Koskisen puinen liiketalo, Eetu Utukan matkustajakoti eli nykyinen hotelli Ruovesi sekä edelleen alku-peräisessä käyttötarkoituksessaan oleva Vinhan kirjakauppa. Koskisen talossa toimi vuoteen 1975 saakka V. H. Koskisen vaatetus- ja räätälinliike, sen jälkeen useita muita yrittäjiä. Vuonna 1939 sen luoteispuoleiselle tontille valmistui hotelli Ruovesi, joka oli kirkonkylän ensimmäinen tiilirakenteinen liiketalo. Kivirakennus on rakennettu kiinni 1900-luvun alkupuolella rakennettuun puiseen asuin- ja liikerakennukseen, jossa edelleen toimii päivittäistavarakauppa.

Sodan jälkeisen asutustoiminnan seurauksena rakennettiin standardipiirustusten mukaisia 1½-kerroksisia asuinrakennuksia mm. harjun länsipuolelle Kirkkokankaan Ahteentielle. Rintamamiehet ostivat vapaaehtoisin kaupoin tilansa pääosin Ritoniemen kartanon maista. Ensimmäinen asuinkerrostalo kirkonkylään rakennettiin 1950-luvun lopulla, jolloin tonttipula ja rakennuskustannukset suosivat kerrostalotuotantoa. Tämän eteläpuo-lelle Ruovedentien varteen pellon puolelle rakennettiin kaksi kahden kerrostalon muodostamaa ryhmää. 1960-luvulla apteekin eteläpuolelle siitä lohkotulle tontille valmistui kolmiosainen kerrostalokokonaisuus, Ruoveden Yhdystalot. Kolmen kaksikerroksisen talon syntyyn vaikutti Suomen Yhdyspankin toimitilatarve. Ensimmäiseen rakennukseen tehtiin tilat pankille sekä toiselle yrittäjälle.

Suurimmat muutokset kyläraitin kuvassa tapahtuivat 1960-luvulla. Liikekeskusta rakennettiin lähes kokonaan uudelleen, uusia rakennuksia olivat Osuuskauppa, Säästöpankki, Lahonen-Sähkö sekä Ritoniemen entiseen hakaan rakennettu ravintola- ja liikerakennus. Kirkonkylän riippakoivujen reunustama kylänraitti sai kesto-päällysteen ja sen reunalle pystytettiin laatikkomaisia liikerakennuksia. Keskusta laajentui reunoiltaan etelään ja pohjoiseen ja alkoi nousta harjulle, jonne varattiin myös liike- ja teollisuustontteja. Kerros-, rivi- ja omako-titaloja rakennettiin harjun länsipuolelle Kirkkokankaalle ja Utukan alueelle sekä luoteeseen Sointulan ja edel-leen Kirstan alueille. 1960-luvun lopulla kirkonkylän rakennuskantaan vaikutti helsinkiläinen arkkitehti Into Pyykkö, joka suunnitteli mm. linja-autoaseman (1967), seurakuntakeskuksen (1967) ja virastotalon (1968), jossa toimii myös hotelli-ravintola. Seurakuntakeskukseen sijoitettiin seurakunnan kaikki toimitilat, virastot ja henkilökunnan asunnot.

Kirkonkylän pääkadun varressa ei ole 1970-luvulla rakennettuja taloja. Tuolloin uudisrakentaminen keskittyi harjun länsipuolelle Kirkkokankaalle, mikä pysäytti kirkonkyläraitin uusiutumisen ja piti peltoaukeat maanvil-jelykäytössä. Kirkkokankaalle muodostui kerrostaloalue ja sinne perustettiin myös elintarvikeliikkeitä. 1980-luvulla asuntorakentamisessa alettiin jälleen suosia omakoti- ja rivitaloja. Vuonna 1987 Ruovedentien varteen Lahosen kiinteistöä vastapäätä valmistui Osuuspankin uusi toimitalo, jossa on mm. elintarvikeliike, erikoisliikkeitä sekä virastoja.

Kirkonkylän suhteellisen yhtenäisenä säilyneeseen ilmeeseen ovat vaikuttaneet maanomistusolot. Talot ovat olleet Ritoniemen mailla ja ne on lunastettu pääosin vasta sodan jälkeen 1950-1970-lukujen aikana. Maan-omistusolot ovat vaikuttaneet myös siihen, että rannan läheisyydessä olevia peltoaukeita ei ole otettu ra-kentamiskäyttöön.

Rakennushistoriallisesti huomattavia rakennuksia ovat 1770-luvulla rakennettu kirkko, Ritoniemen pääraken-nus (1831), kunnantalo (1915), 1850-luvulta peräisin olevat kivirakenteinen Ritoniemen entinen lainajyvästö ja puurakenteinen kunnan lainajyvästö, jugend-tyylinen yksityishuvila Kaukola (1902) sekä jugendvaikutteinen Männistö (1902). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ovat kirkonkylän vanha koulu eli puukoulu (1871), sekä työväentalo Sointula (1927).

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Ainola

2. Hietaharju

3. Kansakoulu

4. Kaukola

5. Ketola

6. Ketolanrinne I

7. Keuhkotautiparantola

8. Kirkko

9. Kivimakasiini

10. Kotiranta

11. Kunnantalo

12. Laivarannan makasiinit

13. Lepomäki

14. Meijeri

15. Mäkirinta

16. Männistö

17. Mäntyrinne

18. Nurmela

19. Pirttikangas

20. Pitäjänmakasiini

21. Pohjoisrinne

22. Puupää

23. Riihelä

24. Rintamäki

25. Ritoniemi

26. Siukola

27. Sointula

28. Tultava

29. Uusikylä

30. Vierimaa

31. Vinha

32. Yläkansakoulu

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Ruoveden kunnan keskustaajamaan kohdistuu vaihtelevassa määrin rakentamispaineita. Rakennetun ympä-ristön, miljöökokonaisuuksien sekä maiseman kulttuurihistoriallisten arvojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Kirkonkylän kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Inventoituihin rakennuksiin sisältyy valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti arvokkaita kohteita. Arvokkaan raken-nuskannan lisäksi nykypäiviin saakka viljelykäytössä säilynyt rantapelto ja vanhat tiet tulee huomioida maankäytön jatkosuunnittelussa. Kirstan asuinalue kirkonkylän pohjoisosassa muodostaa maisemallisesti merkittävän aluekokonaisuuden.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Dahl, Kaj – Gardberg C. J. 1989: Suomen kartanoita. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki. Kustannusosa-keyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1990.

Ilveskoski, Pentti: Ruovesi. Kirkonkylän kulttuurimaiseman säilyttäminen ja kehittäminen. Diplomityö, Ttkk 25.2. 1975.

Isojakokartta 1793: Ritoniemi, Kauttu. Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna.

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Mauranen, Erkki (toim.) 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jy-väskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001