2. Kunta Ruovesi

3. Kohde ALA-KAUTTU

4. Kylä/rek.nro Kauttu 1:271

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi osatalo

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 506 010, 6 872 890

8. Osoite Ala-Kautuntie 43, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö kesäasunto

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika (1950-1959)

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit vaalea oranssi

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1850?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta luonnonkivi, hirsipenkki

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet otsallinen

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet luonnonkiveä

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet lyhytnurkka

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö käyttämätön

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet luonnonkiveä

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet pariaitta

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö ulkorakennus

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi

Ulkovärit punamulta

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö navetta

Rak.aika 1876-1899? (1918)

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta nurkkakivet, betoni

Runko hirsi?

Kattomuoto satula

Kate huopa huopa huopa

Vuoraus pysty peiterima

Ulkovärit punamulta

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Kauttu on ollut Lempäälän Innilän erämaata 1550-luvulla ja se on eräs Ruoveden vanhimpia asuin-paikkoja. Kautun kantatila on jaettu vuonna 1680 Ala- ja Ylä-Kautun osataloiksi. Ala-Kautun tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1601 tai 1605 lähtien. Kauttu oli 1600-luvun alkupuolella Ruoveden suurimpia karjanomistajia ja pienviljelijöitä. Talo oli kestikievarina ja postitalona 1690-luvulta isonvihan aikaan saakka. Talon isäntä Matti Johanneksenpoika oli edustajana vuoden 1644 valtiopäivillä.

Rakennus 1: Ala-Kautun edellinen päärakennus poltettiin isonvihan aikana, minkä jälkeen pääraken-nuksen paikka siirrettiin nykyiselle kohdalleen. Se on kaksikerroksinen pohjalaistyylinen rakennus, jonka runko on 1720-luvulta. Alakerrassa on nykyisin kuusi huonetta, aiemmin siinä oli vain pirtti, etu-tupa ja keittiö. Keittiö on ollut nykyisellä paikallaan ainakin jo vuonna 1946. Rakennus on peruskorjattu 1950-luvun lopulla, jolloin mm. ikkunajakoa ja –kokoa on muutettu ja ulkovuoraus uusittu. Oven edes-sä on aiemmin ollut avokuisti, joka on muutettu yksikerroksiseksi satulakattoiseksi umpikuistiksi 1990-luvun alkuvuosina. Rakennuksessa asutaan ainoastaan kesäisin.

Rakennus 2: Aitan iästä ei ole tarkkaa tietoa. Se saattaa olla peräisin samalta ajalta kuin pääraken-nuksen runko, todennäköisesti viimeistään 1800-luvun alkupuolelta. Rakennus on ollut vilja-aitta, ny-kyisin se on käyttämätön. Kaksikerroksinen pitkänurkkainen aitta on otsallinen ja siinä on vuoliaiskat-to. Otsan yläosassa on pieni nelikulmainen valoaukko.

Rakennus 3: Aitan iästä ei ole tarkkaa tietoa. Se saattaa olla peräisin samalta ajalta kuin pääraken-nuksen runko, todennäköisesti viimeistään 1800-luvun alkupuolelta. Yksikerroksinen aitta on ta-sanurkkainen. Se on nykyisin käyttämätön.

Rakennus 4: Pariaitta saattaa olla peräisin samalta ajalta kuin päärakennuksen runko, todennäköisesti viimeistään 1800-luvun alkupuolelta. Rakennus on pitkänurkkainen. Se on nykyisin käyttämätön.

Rakennus 5: Hirsipintainen ulkorakennus on kolmiosainen. Keskiosassa ja länsipäädyssä on pariovet.

Rakennus 6: Puisen karjakartanon talliosa on rakennettu 1800-luvun alussa kolmelle hevoselle. Kuu-delle lehmälle tarkoitettu navetta uusittiin vuonna 1918. Rakennuksen taustapuolella eli itäseinustalla on kaksi pulpettikattoista lisäosaa.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Tontti sijaitsee Kautun kulttuurimaisemassa peltoaukealla, josta on näkymä Ruoveden vesistöön sekä Kautunvuolteelle ja –kanavalle. Pihapiirissä varastorakennuksen takana on uudempi asuinrakennus, joka on talvikäytössä. Vanhan päärakennuksen takana aittarivin vieressä on maakellari, jonka takana on vuonna 1918 rakennettu riihi. Puimala on vuodelta 1930.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Kulttuurihistoriallisesti tai taajamakuvallisesti arvokas sr-2 –kohde, jota ei ole suojeltu rakennuskaa-vassa. Vanha asuinrakennus säilynee, koska sen perusrakenteista on pidetty huolta. Aitat ovat piha-piirin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset, joten niiden kunnossapitoon pitäisi kiinnittää huomiota niiden säilyttämiseksi.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on paikallisesti arvokas. Se sijaitsee vanhalla kylätontilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Kohde on osa paikallisesti arvokasta aluekokonaisuutta, johon kuuluvat Ala- ja Ylä-Kautun osatalot sekä Tanhuanpään ja Pellonsyrjän torpat. Aluekokonaisuudella on sosiaalihistoriallista merkitystä maaseudun sekä maata omistaneen että tilattoman väestön asumisen kuvaajana.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Paikallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Jutila, K. T. (toim.) 1939: Suomen sukutilat II. Kustannusosakeyhtiö Kivi, Helsinki.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 22.5. 2001