2. Kunta Ruovesi

3. Alue RUHALA

4. Kylä/Kaupunginosa Ruhala

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Ruhala rajautuu pohjoisessa Ruhalanselkään, Kautunvuolteeseen ja Kautun kanavaan. Lännessä on Tapion, idässä Syvingin kylä. Ruhalan alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta läpi esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle historial-liseen aikaan asti. Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin keskiajalla vakituisia vuosittaisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa oleva eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten.

Ruhala oli Vesilahden Laukon vanhaa rälssiä ja erämaa-asutusta. Aatelin omistamalla erämaalla oli uudis-asukkaita, mutta aateliset säilyttivät omistusoikeutensa maaomaisuuteen. Ruhalan talo tunnetaan 1630-luvulta lähtien. Se on syntynyt mahdollisesti Kantalan eli Hakokannon talosta sukulaisuussuhteiden perusteella. Vuonna 1650 Ruhalassa on ollut Ruhalan talo, vuonna 1675 Ruhala ja Kantala eli Hakokanto, vuonna 1700 Ruhala, Kantala eli Hakokanto, Hakokanto (Kantala) II sekä Ruhalasta vuonna 1719 jaettu Ylä-Ruhala. 1760-luvulla lähellä Kautun siltaa olivat Hakolan Kantalan ja Ruhalan talot. Isojaossa nykyinen Ruhalan kylän alue on ollut Attila-nimisen kantatilan maita. Vuonna 1801 koko Ruhalan kylän omisti Aust-rell-suku. Vuosina 1865-1917 kylän taloluku vaihteli neljän ja viiden välillä, vuonna 1917 taloja oli neljä.

Ruhalan kartano eli nykyinen Ylä-Ruhalan kiinteistö kuului Pekkalan kartanon maihin. Pekkalan omisti ensin Laukon kartanon Kurki-suku, 1700-luvun loppupuolelta lähtien Austrell-suku. Fredrik Johan Austrell luovutti Ruhalan tilan sisarensa puolisolle, kapteeni Adolf Aminoffille 1820-luvulla, mistä lähtien se on ollut saman suvun omistuksessa. Ruhala perustettiin Pekkalan ulkokartanoksi vuonna 1910.

Vuoden 1895 isojaon tarkistuksesta tehdyssä kartassa näkyvät Ala-Ruhalan ja Ylä-Ruhalan talot, jotka on lohkottu Attila-nimisestä kantatilasta. Nykyinen Ruhalan kartanon eli Ylä-Ruhalan kiinteistö on yhdistetty kolmesta tilasta, mahdollisesti Ala-Ruhalasta, Ylä-Ruhalasta ja Pikku-Ruhalasta. Kartanon alueet olivat laa-jimmillaan 1910-luvulla. Myöhemmin tilasta on sekä 1920-luvulla että 1940-luvulla erotettu yli 40 pientilaa. Kantatilasta on lohkottu yhteensä ainakin 70 tilaa.

Näsijärven reitin pohjoisosan koskia ja kapeikkoja perattiin ensimmäisen kerran jos 1820-luvulla. Muroleen ja Kautun kosket saatiin tuolloin veneellä kuljettavaan kuntoon. Laivaliikenteen edellytyksenä oli kuitenkin ve-sistön kanavoiminen, mikä alkoi vuonna 1850. Ensimmäisenä tehdyn Muroleen kanavan jälkeen oli vuorossa Kautun kanavan rakentaminen vuosina 1863-64. Kauttuun kaivettiin suluton kanava ja nostosilta, joka kuiten-kin vuosina 1884-85 korvattiin kääntösillalla. Kanavauoma syvennettiin 1,8 metriin ja levenettiin 9 metriseksi vuosina 1903-05. Kautun vuolteen ylittänyt vanha silta korvattiin vuonna 1936-37 teräsristikkosillalla.

Ruhalan kartanon maille on 1800-luvun puolivälin tienoilla tai sen jälkeen rakennettu huviloita. Ruhalanharjun korkeimmalla kohdalla lähellä Kautun kanavaa sijaitsee Ihantolan huvila, jossa ovat viettäneet kesiään mm. Runar Schildt sekä F. E. Sillanpää. Ihantolan huvilan suunnittelija on suunnitellut saman tyylisen huvilan Ru-halanselän rannalle lähelle kartanon päärakennusta luultavasti 1800-luvun loppupuolella.

Vilppulaan johtavan maantien pohjoispuolella on mm. Lahomäen torppa, jossa 1800-luvun loppupuolella asui kauppias Manu Lahosen perhe ennen muuttoaan Rajalahden Pakan Hattulan torppaan. Vilppulan maantien eteläpuolella on vuonna 1914 rakennettu Ruhalan koulu, joka lakkautettiin vuonna 1968 ja on nykyisin yksi-tyisasuntona. Koulun pihapiirissä on ulkorakennus sekä 1930-luvulla rakennettu keittolarakennus, joka nykyi-sin kuuluu eri kiinteistöön kuin koulu.

Kantatie 66:sta itään haarautuvan Pöytäniementien varren vanhin asutus on 1920-1940-luvuilta. Pöytäniemen-tien pohjoispuolelle ranta-alueelle on rakennettu uusia loma-asuntoja.

Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki. Sen avulla haluttiin sopeuttaa maataloudesta toimeentulonsa saanut siirtolaisväestö. Lisäksi haluttiin auttaa sellaista paikallista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Maanhankintalain mu-kaan asutustilat tuli pyrkiä sijoittamaan niin, että niistä muodostuisi asutusryhmiä. Ruovesi oli Hä-meen-Satakunnan maanviljelysseuran alueen kunnista ainoa, jonne syntyi suuri yhtenäinen karjalaisen siirto-väen asutusalue. Alue koostui Ruhalan, Jäminkipohjan ja Viljakkalan kylistä. Asutustilat syntyivät pääosin Ruhalan kartanon sekä Taipaleen, Hakolan ja Kantolan tilojen maille. Rintamamiehet ostivat tilansa vapaaeh-toisin kaupoin, ja suuri osa niistä sijaitsi Ruhalan kartanon mailla. Vilppulaan johtavan tien eteläpuolella on edelleen säännönmukaisia asutustontteja.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Aura

2. Fronttela 2 (Ruhalan koulu)

3. Ihantola

4. Kautunsillan alue

5. Lähteenmäki

6. Yläruhala (Ruhalan kartano)

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Maiseman säilymisen edellytyksenä on maanviljelytoiminnan jatkaminen. Ruhalan alueelle kohdistuu kaavoi-tus- ja sitä myöten rakentamispaineita, mikä saattaa uhata tiettyjen kulttuurimaisemaan liittyvien arvojen säi-lymistä.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Ruhalan alue muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti mielenkiintoisen alueen, jonka rakennetussa ympä-ristössä näkyvät selvästi asuttamisen historian myöhemmät vaiheet. Kautun kanavan alue on valtakunnalli-sesti arvokas rakennettu ympäristö ja alueella on useita hyvin säilyneitä asuinrakennuksia.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001