2. Kunta Ruovesi

3. Alue TAPIO

4. Kylä/Kaupunginosa Tapio

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Tapion kylä sijaitsee Ruoveden kirkonkylästä kaakkoon Pöytäselän rannalla. Se rajautuu lännessä, pohjoi-sessa ja idässä vesistöön, eteläpuolella on Syvingin kylä. Tapioon johtaa Pöytäniementie, joka päättyy alu-een lounaisosassa sijaitsevan Pöytäniemen tilan läheisyyteen.

Tapion alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta läpi esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle historialliseen aikaan asti. Keskiajalla Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin jokavuotisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa olevat eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Tapion alueella on ollut Ikaalisten Kilvakkalan erämaa-asutusta, nimi on toden-näköisesti peräisin Ikaalisten Kilvakkalan Tapion talosta.

Tapiolahti mainitaan hopeaveroluettelossa vuonna 1571, talo on perustettu vuosien 1562-70 välillä. Ta-pio(lahde)ssa oli kaksi taloa vuosina 1580-1625, yksi talo vuosina 1650-1700. Tapion talo jaettiin 1770-luvulla, jolloin muodostuivat Tapio ja Tapio II. Pöytäniemen uudistalo perustettiin Pappilan ja Stormi-niemen kylien yhteiselle ulkomaalle pappilan torppana 1760-luvulla. Se oli piilopirtti sekä torppa ja itsenäistyi vuonna 1848, mistä lähtien se on ollut Pöytäniemen suvun hallussa. Tilan rakennuskanta on jonkin verran uusiutunut, nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1951. Ulkorakennukset ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vuosina 1865-1917 kylän taloluku vaihteli kahden ja kolmen välillä, vuonna 1917 kylässä oli kolme taloa.

Taiteilija Akseli Gallén-Kallela löysi Pöytäniemen talon omistamalta niemeltä tontin, jonne rakennutti taiteili-ja-ateljeensa Kalelan vuonna 1895. Se on varhaisin kansallisromantiikan kaudella rakennettu taiteilijahuvila, joka oli Gallén-Kallelan omistuksessa vuoteen 1921 saakka.

Tapion alueella ei ole uudempaa rakennuskantaa.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Pitkäniemi (Kalela)

2. Pöytäniemi

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Alueelle kohdistuu rakentamispaineita. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alueen kulttuurihistorialli-set arvot. Peltojen metsittämistä tulee välttää.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Alue on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä. Gallen-Kallelan taitelijakoti on arkkitehtonisesti ainutlaa-tuinen kohde. Siellä on asuttu 1500-luvun loppupuolelta lähtien.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruoveden historia 1939-1989. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1991.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

Vanhan Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jy-väskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001