2. Kunta Ruovesi

3. Alue RAJALAHTI

4. Kylä/Kaupunginosa Rajalahti

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Rajalahti rajautuu lännessä Rämingin, pohjoisessa Pappilan ja idässä Ritoniemen kyliin. Etelässä on Rajalahdenselkä. Rajalahden alueelta ei tunneta esihistoriallisia kiinteistä muinaisjäännöksiä. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta läpi esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle historialliseen aikaan asti.

Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin keskiajalla vakituisia, jokavuotisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa oleva eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Rajalahti mainitaan maakirjoissa vuodesta 1564 alkaen. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan se sijaitsi Lempäälän pitäjän Innilän kylän erämailla. Saman maantarkastuskirjan mukaan Rajalahden kantatalo on perustettu vuosien 1547-61 välillä. Vuodesta 1570 lähtien Rajalahdessa on ollut Aution ja Rajalahden talot. Aution talo on saattanut olla autio jo vuonna 1589, vuonna 1600 Rajalahdesta tunnetaan ainoastaan Rajalahden talo. Vuosina 1615-1700 taloja on jälleen kaksi, vaikka Autio oli osittain autio vuosina 1620-26 ja kokonaan vuosina 1630-48. Rajalahden talo jaettiin 1750-luvulla, jolloin syntyivät Pakka ja Hakala. Rajalahdesta erotettiin Irjalan lohkotila vuonna 1802. Vuosina 1865-1900 kylän taloluku vaihteli kolmen ja neljän välillä. Vuonna 1910 taloja oli viisi ja vuonna 1917 yhdeksän.

Isojaon aikaan vuonna 1793 Autiota isännöi talonpoikana Johan Autio. Pakan talon isäntänä oli Heikki Kustaanpoika, Hakalassa Matti Kustaanpoika. Pellot ovat olleet viljelyksessä jo ainakin isojaon aikaan ja peltoala on kasvanut siitä vain vähän. Isojaon aikaiset tielinjaukset noudattelivat suunnilleen nykyisiä. Pakan ja Hakalan talot ovat lähes samoilla paikoilla kuin isojaon aikaan, Aution talo on sijainnut Lehtiniemessä lähempänä Rajalahdenselän rantaa.

Pakan päärakennus on vuodelta 1817, pytinki 1800-luvun alkupuolelta ja navetta vuodelta 1912. Yhdessä muiden talousrakennusten kanssa muodostuu pihapiiristä suhteellisen yhtenäinen kokonaisuus, joka on edelleen käytössä. Hakalan käyttämättömiksi jääneet rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. Autio on ollut nimismiehen virkatalona ja käräjätalona 1670-luvulla. Vuonna 1876 Ruoveden seurakunta osti Aution ensimmäisen kappalaisen virkataloksi. Päärakennus paloi vuonna 1950, nykyisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennuksista ovat jäljellä väentupa, riviaitta ja kivinavetta. Nykyisin Autio on seurakunnan leirikeskus.

Rajalahdenselällä Pakan rannassa on ollut kirkkovenesatama 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Mm. Jämingistä, Kekkosesta, Pihlajalahdesta ja Murolesta soudettiin Pakan rantaan, josta kirkkomatkaa jatkettiin maanteitse Kirkkokankaan läpi.

Autiontien ja Pakantien risteyksessä on useita entisiä kantatilojen torppia. Hattula on Pakan entinen torppa, jonka tontille on vuoden 1915 jälkeen rakennettu nykyinen, alueen muusta rakentamistavasta poikkeava pihapiiri. Parkumäki oli Aution torppa, joka on säilyttänyt ulkoasunsa kohtalaisen hyvin. Lisäksi risteyksen lähellä on kaksi muuta torppaa. Entisten torppien alue muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Se on syntynyt 1900-luvun alkupuolella ja osaa sen rakennuskannasta on muutettu.

Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki. Sen avulla haluttiin sopeuttaa siirtoväki, joka luovutetulla alueella oli saanut toimeentulonsa maataloudesta. Lisäksi haluttiin auttaa sellaista paikallista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Rajalahteen syntyi neljä asutustilaa maanhankintalain perusteella. Siirtoväelle oli tärkeää saada asua lähellä toisiaan yhtenäisillä asutusalueilla, joilla naapurien tuki ja turva oli lähellä. Rintamamiestilat keskittyivät suurimmalta osin muille alueille kuin siirtoväen tilat. Todennäköisesti Rajalahteen syntyneet asutustilat olivat rintamamiesten vapaaehtoisin kaupoin ostamia tiloja. 1940-luvulla rakennettuja taloja on mm. Autiontien itäpuolella sekä Lehtiniemessä.

Rajalahden alueelle isojaon aikaisten peltojen reunamille Pakantien eteläpuolelle on syntynyt omakotiasutusta todennäköisesti 1990-luvulta lähtien. Muuten yli 200 vuotta viljelykäytössä olleet peltoalueet ovat toistaiseksi pysyneet avoimina. Rakennuskannan ikä alueella vaihtelee 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevista kantatilojen rakennuksista viime vuosina rakennettuihin omakotitaloihin.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Autio

2. Hakala

3. Hattula

4. Pakka

5. Parkumäki

6. Turola

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Rajalahden kylään kohdistuu kaavoituspaineita. Kaavoituksessa tulee huolehtia, että kulttuuriympäristön arvot säilyvät.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Alueella on asuttu 1570-luvulta lähtien. Kantatiloilla on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Autiontien ja Pakantien risteysalueella oleva neljän torpan keskittymä muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Alueen inventoitu rakennuskanta on seudullisesti tai paikallisesti arvokasta. Vanha, yli 200 vuotta käytössä ollut viljelysmaisema on pääosin säilynyt hyvin.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Isojakokartta 1793: Räminki, Rajalahti, Autio. Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna.

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Mauranen, Erkki (toim.) 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

Mauno Takala, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001