2. Kunta Ruovesi

3. Alue KAUTTU

4. Kylä/Kaupunginosa Kauttu

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Kautun kylä rajautuu pohjoisessa Ritoniemen, lännessä Rajalahden kylään. Etelässä on Ruhalanselkä, Kau-tunvuolle ja Kautun kanava, lännessä Pöytäselkä. Kautun alueelta ei tunneta esihistoriallisia kiinteitä mui-naisjäännöksiä. Koko Ruoveden alue on saattanutkin olla ilman kiinteää asutusta esihistoriallisen ajan ja on säilynyt eräalueena pitkälle historialliseen aikaan asti.

Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin keskiajalla vakituisia, jokavuotisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisomistuksessa olevat eräsijansa metsästystä, kalastusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Vuonna 1552 Kauttu oli lempääläläisen Antti Inniläisen erämaana, joka oli 15 peninkulmaa hänen kotoaan. Erämaa oli niin suuri, että sinne pantiin kaksi uudisasukasta, Lem-päälän Taipaleen kylän Niilo Olavinpoika ja Tolvilan kylän Pietari Vilppula. Pirkkalaisilla oli Kautussa kalave-siä, mutta he eivät omistaneet siellä maata. Kalavedet myytiin paikallisille asukkaille vuonna 1601.

Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan Kautun kantatalo on perustettu vuosien 1547-61 välillä. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1586, mutta yhdistettiin takaisin yhdeksi tilaksi vuonna 1603. Kantatalo jaettiin Ala- ja Ylä-Kautuksi vuonna 1680. Vuoden 1793 isojakokartan mukaan Kautun kylätontti on sijainnut suunnil-leen nykyisellä paikallaan. Päärakennuksia ei näy isojakokartassa, mutta talojen humalatarhat ovat sijainneet nykyisen Ala-Kautun tilan pellolla lähempänä rantaa. Päärakennukset ovat todennäköisesti sijainneet huma-latarhojen läheisyydessä, joten Ylä-Kautun päärakennusta on siirretty luoteeseen ja Ala-Kautun länteen. Kau-tun maat jakautuivat puoliksi uudistilojen kesken siten, että nykyisen Ylä-Kautuntien länsipuoliset alueet kuu-luivat Ala-Kautulle, itäpuoliset Ylä-Kautulle. Kotvionniemen eteläpuoli on kuulunut Ala-Kautulle. Nykyisinkin viljelyksessä olevat pellot näkyvät isojakokartassa. Peltoalaa on tämän jälkeen raivattu lisää entiseltä niit-tyalalta. Ylä-Kautun maalla oleva Käräjäniemi tunnetaan viimeistään vuonna 1793. Se ei liity mihinkään tun-nettuun historialliseen oikeusjuttuun, mutta kerrotaan erämiehien istuneen siellä oikeutta.

Kautun silta on ollut olemassa ainakin isojaon aikaan vuonna 1793. Tie pohjoiseen on kulkenut suunnilleen nykyisen Kautuntien linjausta noudatellen. Ala- ja Ylä-Kauttuun kulkeva tie noudatteli nykyisen Ylä-Kautuntien linjausta. Kautunvuolteeseen rakennettiin kolmiaukkoinen teräsristikkosilta vuosina 1936-37. Matala silta korvattiin väliaikaiseksi tarkoitetulla pioneerisillalla vuonna 1975. Varsinaiset siltatyöt päästiin aloittamaan vasta vuonna 1981 ja Kautun silta avattiin liikenteelle seuraavana vuonna.

Ala-Kautun osatalon entinen päärakennus poltettiin isonvihan aikana, minkä jälkeen sen paikkaa on muutettu. Kaksikerroksisen pohjalaistyylisen päärakennuksen runko on 1720-luvulta. Pihapiirissä on kolme aittaa, joi-den iästä ei ole varmaa tietoa. Ne saattavat olla samalta ajalta kuin päärakennuksen runko, kuitenkin vii-meistään 1800-luvun alkupuolelta. Ylä-Kautun osatalon päärakennus on vuodelta 1918. Tila edustaa tyypil-listä pohjoishämäläistä maatilarakentamista ja sen rakennukset sekä pihapiiri ovat säilyneet melko hyvin 1900-luvun alun asussa.

Ala- ja Ylä-Kautun osataloista luoteeseen Ylä-Kautuntien itäpuolella on Pellonsyrjän, länsipuolella Tanhuan-pään torppa. Tanhuanpään yksikamarinen torppa on rakennettu vuonna 1927 Ala-Kautun osatalosta erotetul-le maalle. Pellonsyrjä sijaitsee Ylä-Kautun maalla ja se on ollut asumiskäytössä 1940-luvulta lähtien. Sodan aikana rakennus toimi upseerien hevostallina mahdollisesti kirkonkylän keskustassa nykyisen Yhteiskoulun tienoilla. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen sodan jälkeen ja sitä jatkettiin hieman. Ala-Kauttu, Ylä-Kauttu, Tanhuanpää ja Pellonsyrjä muodostavat paikallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Vanhan kylätontin läheisyydessä sijaitsevat, aikakaudelleen tyypilliset rakennukset kertovat maaseudun sosiaalihis-toriasta osatalojen sekä maattoman väestön asumisen kautta.

Vuonna 1865 Kautussa oli kaksi taloa, vuonna 1880 kolme ja vuonna 1910 neljä. Kautun osatalojen jälkeen kylän vanhinta rakennuskantaa edustavat Kautunvuolteen pohjoisrannalla kantatie 66:n itäpuolella maisemal-lisesti tärkeällä paikalla oleva Ihaniemi. Se on nimismies Seikun vuonna 1895 rakennuttama toimisto- ja asuinrakennus, johon on liittynyt Kautunvuolletta kohti viettävä, osin 1980-luvulla tieleikkaukseen jäänyt puu-tarha. Ihaniemen puukoristeinen päärakennus on suojeltu rakennussuojelulailla. Kautunvuolteen pohjoisran-nalla kantatie 66:n länsipuolella Mustanlahdentien risteyksessä on Sorola-niminen rakennus, joka on alun perin rakennettu pirtiksi nimismies Seikun rengille todennäköisesti hieman Ihaniemen huvilan valmistumisen jälkeen. Nykyisin rakennus on kesäasuntona Ihaniemen tavoin.

1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Kautun pohjoisosassa Hiedanlahden rannassa oli Kotvion hiedan kirkkovenesatama, johon soudettiin mm. Syvingistä ja Väärinmajasta. Siitä kirkkomatka jatkui maantietä pitkin.

Kautuntien pohjoispäässä lähellä Ruovedentien risteystä on asuinalue, jossa on sekä vanhoja että uusia taloja. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa nimismies Mäenpään rakennuttama Kaleva sekä kanttori Lehtolan rakennuttama Lähdeaho. Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistet-tiin maanhankintalaki, jonka avulla haluttiin sopeuttaa maataloudesta toimeentulonsa saanut siirtolaisväestö. Lisäksi haluttiin auttaa sellaista paikallista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toi-meentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Kauttuun rakennettiin siirtoväen asutustiloja, jollaisia edelleen on Kautuntien pohjoispäässä. Alueelle on kaavoitettu myös uusia 1980-luvulla ja myöhemmin rakennettuja omakotitaloja.

Kautun pohjoisosassa Kotvion sahan läheisyydessä on ns. Myllykylä eli Latokylä, Pikkukylä tai Harjuntaus-ta. Hiedanlahden rannassa sijaitsi Kotvion sahan mylly, joka on purettu 1990-luvun lopulla. Alue syntyi Kot-vion sahan perustamisen jälkeen 1920-luvulla työläisten asuinalueeksi. Lähes kaikki rakennukset olivat yksi-kamarisia mökkejä, joista ainoastaan yksi on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Muita asuinmökkejä on joko purettu, laajennettu tai niiden ympärille on rakennettu uusia asuntoja. Kautun koillisosassa sijaitsevassa Mäntyniemessä on vierekkäisillä tonteilla kolme yksikamarista asuinrakennusta 1930-1950-luvuilta. Ne on rakennuttanut Kotvion sahalla työskennellyt Kangasmäki itselleen ja perheelleen. Kautun länsi- ja kaakkois-osissa Näsijärven rannalla on loma-asutusta samoin kuin kantatie 66:n länsipuolella Mustalahden rannalla.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Ala-Kauttu

2. Ihaniemi

3. Kaleva

4. Kautun ranta (Ylä-Kauttu)

5. Lähdeaho

6. Männistö

7. Pellonsyrjä

8. Sorola

9. Tanhuanpää

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Ei kaavallisia uhkatekijöitä. Metsittäminen uhkaa avoimien peltomaisemien säilymistä.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Kauttu on Ruoveden vanhimpia asuinpaikkoja, siellä on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Ala-Kautun ja Ylä-Kautun osatalot sekä Tanhuanpään ja Pellonsyrjän torpat muodostavat paikallisesti arvokkaan alueko-konaisuuden. Kautun kantataloja viimeistään isojaosta lähtien ympäröineet rintapellot ovat edelleen pääosin avoimina. Myös isojaon aikaiset tielinjat ovat säilyneet. Kautussa sijaitsee rakennussuojelulailla suojeltu Iha-niemen huvila. Alueen muu rakennuskanta on lähinnä paikallisesti arvokasta.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Isojakokartta vuodelta 1793: Ritoniemi, Kauttu. Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Mauranen, Erkki (toim.) 1995: Ruoveden menneisyyttä. Offset YM, Ruovesi.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jy-väskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

Mauno Takala

Kiinteistöjen omistajat ja asukkaat

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001