2. Kunta Ruovesi

3. Alue STORMINIEMI

4. Kylä/Kaupunginosa Storminiemi

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Storminiemi on nimensä mukaisesti niemi, jota ympäröi vesistö idässä, etelässä ja luoteessa. Pohjoisessa ja lännessä se rajautuu Pappilan kylään. Storminiemestä on näköala Pappilanlahden yli lounaaseen Ruoveden kirkonkylän suuntaan.

Storminiemen alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja. Koko Ruoveden alue on saattanut olla ilman kiinteää asutusta läpi esihistoriallisen ajan ja se on säilynyt eräalueena pitkälle historialliseen aikaan asti. Keskiajalla Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin vakituisia vuosittaisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa oleva eräsijansa metsästystä, kalas-tusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Storminiemi mainitaan hopeaveroluettelossa vuonna 1571 kirkkoherra Olavi Sarkin asuinpaikkana. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan tämä oli ottanut sen mui-den veroa maksavien talonpoikien tavoin viljelykseen Lempäälän Tiirolan erämaasta. Toisaalta vuonna 1630 mainittu Ponsansarka kertoo Kangasalan Ponsan kylän tai Jokioisten kylän Ponsan omistuksista tällä pai-kalla. Jöns Westgöte antoi jo vuonna 1549 tuomion Storminiemen tilusten rajoista, ja vouti Frans Laurinpoika myi Juhana-herttuan puolesta Storminiemen eräsijan luultavasti vuonna 1560. Storminiemestä tunnetaan yksi talo, Storminiemi eli Kukkonen vuodesta 1580 vuoteen 1700.

Storminiemen talossa on todennäköisesti pidetty käräjiä 1500-luvun loppupuolelta. Talo oli kestikievari aina-kin vuodesta 1679 vuoteen 1692. 1680-luvulla Storminiemestä tuli Ruoveden komppanian päällikön virkatalo, jota viljelivät lampuodit. Storminiemen kapteenin puustelliin ei ollut ennen isoavihaa ehditty rakentaa virallis-ten piirustusten mukaista päärakennusta. 1720-luvulla sitä ryhdyttiin suunnittelemaan ja sen parhaana raken-nuksena oli kaksikamarinen tupa, joka oli turvekattoinen, ulospäin lämpiävä ja lasi-ikkunoilla varustettu. Pi-han pohjoispuolella oli isonvihan aikaan vanha asuinpirtti, pihan itäpuolella talli kahdeksalle hevoselle ja ete-läpuolella luhtiaitta, jossa oli yläkerrassa kaksi osastoa. Miespihassa oli vanha porttiliiteri, keittokota, hol-vattu kellari sekä ulkohuone. Karjapihassa oli kaksi rehulatoa ja navetta. Pihapiirin ulkopuolella oli kaksi riih-tä, rannassa mallassauna ja tavallinen sauna, ranta-aitta sekä nuottahuone. Vuoden 1793 isojakokartassa tilan rakennukset olivat suunnilleen nykyisten paikoilla. Niemen etelä- ja luoteisosa oli lähes kokonaan peltoa ja niittyä. Storminiemen tilan nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun alun välisenä aikana.

Vuodesta 1806 lähtien Storminiemestä tunnetaan Kiviojan uudistila sekä Moskarin uudistalo, jotka olivat aluksi torppia. Niissä on ollut asukkaita ainakin 1700-luvun loppupuolella. Vuosina 1865-1917 kylässä oli kolme taloa.

Storminiemen päärakennuksen jälkeen seuraava asutuskerrostuma kylässä on peräisin lähinnä 1940-luvulta. Vuonna 1945 vahvistetun ja 14 vuotta voimassa olleen maanhankintalain avulla haluttiin sodan jälkeen so-peuttaa luovutetulla alueella maataloudesta toimeentulonsa saanut väestö. Lisäksi tarkoitus oli auttaa sel-laista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilan-teessa. Maanhankintalain mukaan asutustilat oli pyrittävä sijoittamaan niin, että niistä muodostuisi asutus-ryhmiä mahdollisuuksien mukaan. Storminiemeen perustettiin lain perusteella kuusi asutustilaa. Ne sijaitsevat pääasiassa Myrskyniemen tilalle päätyvän Pappilankulmantien varrella sen molemmin puolin. Pappilanlahden rannalle on viime vuosikymmeninä rakennettu lähinnä loma-asutusta.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

Myrskyniemi

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Alueen kulttuurimaiseman arvojen säilymisen kannalta on tärkeää että viljelytoiminta jatkuu ja että peltoja ei metsitetä.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Storminiemen ranta-alue kuuluu Museoivraston vuonna 1993 valtakunnallisesti arvokkaaksi määrittelemään kulttuuriympäristöön. Alueen rantapellot sekä Storminiemen puustellin talouskeskus ovat säilyneet ja muo-dostavat edelleen maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

10. Rakennushistoriallinen

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista ja alueen arvoista.

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001