2. Kunta Ruovesi

3. Alue MUSTAJÄRVI

4. Kylä/Kaupunginosa Mustajärvi

5. Omistaja(t)

6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA

Mustajärven kylä rajautuu etelässä Pappilaan ja pohjoisessa Pajulahteen. Idässä on vesistöä, Syvinkisalmi ja Mustaselkä. Mustajärven alueella on yksi kiinteä muinaisjäännös. Uitoslahden pohjoisrannalla, 20 metriä ve-destä kuusikkometsään on ilmeisesti rakennuksen kiuas. Sen läpimitta on neljä, korkeus puoli metriä ja sen kivissä on palamisjälkiä.

Ylä-Satakunnan emäpitäjistä tehtiin keskiajalla vakituisia, jokavuotisia eräretkiä Vanhan Ruoveden alueelle. Eteläisten kantakylien taloilla oli pysyvät, yksityisessä omistuksessa oleva eräsijansa metsästystä, kalas-tusta ja myöhemmin myös kaskenpolttoa varten. Mustajärvi mainitaan vuoden 1589 maantarkastuskirjassa Lempäälän pitäjän Tiirolan erämaana. Todennäköisesti alueella on ollut lappalaisia, jotka suhteellisen varhai-sessa vaiheessa vetäytyivät pohjoiseen. Tästä todistaa nimi Peska, joka on peräisin lapin kielestä ja mer-kitsee kevättulvan aikana veden alle jäävää notkelmaa tai kannasta.

1570-luvulta lähtien Mustajärveltä tunnetaan Mustajärven kantatalo, vuosina 1590-luvulta lähtien Mustajärven ja Peskan kantatalot, vuonna 1615 kolme taloa, vuosina 1625-1675 kaksi ja vuonna 1700 kolme taloa eli Mustajärvi, Peska ja Mustajärvi II eli Peltola. Peskan kantatalo jaettiin 1760-luvulla, jolloin syntyivät Kan-gas-Peska ja Mäki-Peska. Mustajärven kantatalo jaettiin 1790-luvulla, jolloin syntyi Kangas. Isojaossa ny-kyisen Mustajärven kylän maat kuuluivat Peltolan, Kankaan, Mäkipeskan ja Kangaspeskan tiloille. Vuonna 1796 perustettiin Mutilan uudistalo, vuonna 1806 Mutila II. Pohtion eli Pohtioniemen uudistalo oli aluksi torp-pa ja se tunnetaan vuodesta 1782. Vuosina 1865-1900 kylän taloluku vaihteli viiden ja kuuden välillä. Vuonna 1910 taloja oli kymmenen ja vuonna 1917 taloluku oli noussut 16:een.

Kangaspeskan tilan vanhimmat rakennukset ovat 1760-luvulta peräisin olevat aitta ja savupirtti, nuorin on 1930-luvulla rakennettu päärakennus. Muu rakennuskanta on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alku-puolelta. Mäkipeskan tilan puinen päärakennus on palanut 1930-luvulla ja sen tilalle on vuonna 1939 raken-nettu täsmälleen vanhan mallinen tiilirakennus. Tilan muu rakennuskanta on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kankaan tilan vanhimmat rakennukset ovat 1850-luvulta, Peltolan 1800-luvulta. Kantatilojen pihapiirit ja rakennukset ovat säilyneet hyvin vanhoilla paikoillaan ja ne ovat siten seudullisesti arvokkaita kohteita.

Kantatiloilla on ollut useita torppia. Kankaan tilalla on ollut ainakin kahdeksan torppaa, joista tilan ja kantatie 66:n länsipuolella on Mäenpään torpan tontti. Päärakennus on purettu, jäljellä on kaksi aittaa. Kankaan tilan Järvenpään torppa sijaitsi Mustajärven Niemelänlahden pohjoisrannalla. Nykyisin paikalla on jäljellä ainoas-taan yksi pitkänurkkainen hirsilato. Peltolan tilan muonamiehen torppa sijaitsee Peltolantien lounaispäässä lähellä kantatie 66:n risteystä ja on nykyisin käyttämätön. Yksi Kangaspeskan torpista sijaitsee tilan koillis-puolella ja on nykyisin kesäkäytössä.

Myllykylässä, Mustajärvestä laskevan Myllyojan varrella on ollut Peltolan ja Kankaan tilojen vuonna 1915 rakennettu yhteinen mylly. Rakennus on purettu, mutta osa myllypadosta on edelleen paikallaan. Jäljellä oleva patorakennelmaa voidaan pitää historiallisen ajan kiinteänä muinaisjäännöksenä. Myllykylässä Mylly-peräntien varrella on luultavasti 1920-luvulla rakennettuja yksikamarisia torppia.

Mustajärven koulu sijaitsee Myllyperäntien länsipuolella lähellä kantatie 66:a. Koulu on rakennettu Peltolan kantatilan maille vuonna 1920 ja alakoulu vuonna 1945. Rakennukset muodostavat yhtenäisen ryhmän yh-dessä ulkorakennuksen kanssa ja ne ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan.

Sodan jälkeen vuonna 1945 vahvistettiin maanhankintalaki, jonka avulla haluttiin sopeuttaa luovutetulla alu-eella maataloudesta toimeentulonsa saanut väestö. Lisäksi haluttiin auttaa paikallista väestöä, jolla oli siteitä maatalouteen mutta vaikeuksia saada toimeentulonsa sodanjälkeisessä tilanteessa. Mustajärvelle perustettiin kymmenen asutustilaa. Siirtoväelle oli tärkeää saada asua lähellä toisiaan yhtenäisillä asutusalueilla, joilla naapurien tuki ja turva oli lähellä. Rintamamiestilat keskittyivät suurimmalta osin muille alueille kuin siirtoväen tilat, muun muassa Mustajärvelle.

7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET

1. Kangas

2. Kangaspeska

3. Mustajärven koulu

4. Mäkipeska

5. Peltola

6. Uitos

7. Vanha-Manninen

8. SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset)

Alueen kulttuurimaiseman arvot säilyvät vain jos maanviljelyä jatketaan eikä peltoja metsitetä.

9. LUETTELOINTIPERUSTE

Mustajärven kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kantatilat ovat seudullisesti arvokkaita kohteita. Alueen kulttuurimaiseman peruspiirteet ovat säilyneet hyvin, avoimet pellot ja vanhojen kantatalojen sekä niille kuuluneiden torppien rakennusryhmät muodostavat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden.

10. Rakennushistoriallinen x

11. Historiallinen x

12. Maisemallinen x

13. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

14. VALOKUVAT

15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat)

Kosonen, Johanna 2001: Siirtokarjalaisten evakkotiet, asuttaminen ja asettuminen Ruovedelle vuosina 1939-1960. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Tampereen yliopisto.

Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset. Pirkanmaan liitto 1996, julkaisu B 36.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Vanhan-Ruoveden historia I. Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1959.

Vanhan Ruoveden historia I:2. Liiteosa. Vanhan Ruoveden historiatoimikunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jy-väskylä 1990.

16. LIITTEET

Kartta inventoiduista kohteista

Arvokartta

17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET

18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 2001