3. LIUKSIALAN - TIIHALAN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Liuksialan - Tiihalan kulttuurimaisema

Kunta: Kangasala

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Kaakkoinen järvialue

Pinta-ala: 2100 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alue sijaitsee maisemamaakuntajaossa Keski-Hämeen viljely- ja järviseudulla. Vanhin asutus ja viljavien savikkojen viljelyalueet sekä vaihtelevat vesireitit keskittyvät tälle seudulle. Maisemat ovat hyvin monimuotoisia ja usein pienipiirteisiä. Perinteinen kylän paikka on harjun tai muun selänteen notkomainen satulakohta, mistä yhteydet ovat olleet hyvät sekä pitkin harjua että ympäröiville alaville maille ja vesistöille. Maakunnallinen maisematyyppi on Kaakkoinen järvialue, jossa vesistöillä on suuri merkitys maisemakuvassa. Veden ohella maisemakuvaa hallitsevat pitkittäisharjut. Suurin yhtenäinen harjumuodostuma on Pälkäneen-Kangasalan-Tampereen-Ylöjärven kautta kulkeva harjujakso. Alueet ovat pinnanmuodoiltaan vaihtelevia mäki- ja vuorimaita. Suuri osa pelloista on raivattu järvialtaita reunustaville savikoille.

OMINAISPIIRTEET:

Maisema-alue koostuu Liuksialan kartanon viljely- ja laidunalueista sekä Leipin, Herttualan ja Tiihalan vanhoista kylistä. Herttuala ja Tiihala kuuluvat Kangasalan vanhimpiin kyliin. Kartano on maisema-alueen keskipiste, kylien talot ja pellot muodostavat sen reuna-alueen ja Keisarinharju toimii taustana.

Liuksialan 1500-luvulta periytyvä kartano sijaitsee pienien järvien, Kirkkojärven ja Ahulin sekä suuremman Roineen välissä olevalla laajalla viljelyaukealla. Alueen järvet paitsi Roine kuuluvat Naturan lintuvesialueisiin. Erittäin huomattavan maisemaelementin muodostaa Liuksialan kartanoon johtava, yli kilometrin pituinen koivukuja, joka halkoo laajaa viljelysaukeaa. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Liuksialan kulttuurimaisemaan liittyy lisäksi peltojen keskellä sijaitseva Liuksialan kappeli.

Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan olettaa näiden Kangasalan harjujen eteläisten osien kuuluneen vanhimpiin asutusalueisiin. Liuksialan metsäkappelilta on löytynyt rautakautinen kalmisto. Kappelin paikalla on ollut Kangasalan ensimmäinen kivikirkko 1366. Paikan epäillään olleen kulttipaikka jo pakanallisella ajalla. Kirkkoon liittynyt harmaakivinen sakaristo raunioitui myöhemmin maan tasalle. Kunnallisneuvos Jalmari Meurman rakennutti 1917-1932 (J. Stenbäck) paikalle kappelin. Kappelilla ja mäntyä kasvavalla hautausmaalla on huomattava asema Liuksialan kulttuurimaisemassa.

Yhtäjaksoisen ja vuosisatoja kestäneen asutuksen jäljet näkyvät kulttuurimaisemassa. Kangasala mainitaan 1366 omana pitäjänä. Keskiajalla pitäjän kirkko oli Liuksialassa. Liuksiala, muodostettiin vuonna 1556 kuninkaankartanoksi ja seuraavana vuonna se läänitettiin leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, joka ylläpiti kartanossa hoviaan. Liuksialan puinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1804. Nykyiseen asuunsa kartano muutettiin 1902 (B. Blom). Rakennuksen alla sijaitsevan kivikellarin on arveltu olevan 1500-luvulta. Jokioisten kylä on ollut myös asuttuna jo 1500-luvulla. Tiihalan kylä on vanhin Kangasalan kylistä. Sen epäillään asutetun jo kansainvaellusajalla. Viljavan maaperänsä ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi se on ollut Kangasalan tiheimmin asuttu kylä rautakaudelta lähtien. Joutsieniemen vanha rälssitila sijaitsee Sarsanuoman varrella, sen Heikki Tiitolan suunnittelema päärakennus on vuodelta 1908.

Keisarinharju sai nimensä vuonna 1819 Aleksanteri I:n käydessä sen rinteillä. Vääksyn isäntä hakkautti harjulle linjoja, joilta maisema avautui edullisesti keisarille. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin vuonna 1881. Uusi näkötorni valmistui toukokuussa 2000.

Leipin kylä on Tiihalan ja Liuksialan väliin jäävä pieni kylä, jonka talojen nimet ovat esiintyneet jo 1500-luvulla. Nykyiset Toljolan ja Anttilan tilat sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Leipiin johtava tie noudattelee isojaon aikaista linjausta. Ahulinjärven rannoilla sekä Ahulinjärven ja Roineen välisellä alueella on ollut Liuksialan torppia.

RAJAUS:

Rajaus pitää sisällään Liuksialan kartanon viljelysmaineen, Leipin, Herttualan, Jokioisten ja Tiihalan kylät. Rajausta laajennetaan käsittämään Keisarinharjun harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan osuuden. Rajauksen ulkopuolelle jätetään Luukkaala ja Rantakoivisto sekä kirkonseutu, sillä ne ovat jo maisemakuvaltaan taajamaa, ja rakennuskanta uudistuu koko ajan.

KUVAT:

Avoimet vesistömaisemat ovat keskeisessä asemassa maisema-alueella.

Liuksialan kartano on maiseman keskipiste.

Laiduntava karja pitää rannat avoimena. Taustalla Keisarinharju.

Alueella on arvokasta rakennuskantaa.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema. Kangasalan vanha kirkonkylä, Liuksiala, muodostettiin vuonna 1556 kuninkaankartanoksi. Se läänitettiin 1577 leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, joka ylläpiti kartanossa hoviaan. Myöhempiä omistajia olivat hänen tyttärensä Sigird Vasa, tämän poika Åke Tott, Klaus Tott ja amiraali Lorenz Creutz vanhempi. Vuodesta 1821 tila on ollut Meurman-suvun hallinnassa. Viime vuosisadan jälkipuolen Liuksialaa isännöi valtiopäivämies Agathon Meurman.

Liuksialan nykyinen päärakennus on rungoltaan vuodelta 1804. Vuonna 1902 rakennus muutettiin nykyiseen asuunsa arkkitehti Berndt Blomin piirustusten mukaan Rakennuksen alla on kivikellari, jonka on arveltu olevan 1500-luvulta. Tilustien varrella sijaitseva väentupa on vuodelta 1893 a punatiilinen navetta vuodelta 1892. Talli on vuodelta 1910. Päärakennuksen itäpuolella sijaitsee arkkitehti Otto I. Meurmanin piirtämä yksityismuseo. Liuksialan kartanopihan ympärillä on laaja ja hyvin hoidettu puisto. Puiston itäpuolella sijaitsee Pikku-Liuksialan tila, jonka huvilamainen päärakennus lienee vuosisadan vaihteen tienoilta.

Erittäin huomattavan maisemaelementin muodostaa Liuksialan kartanoon johtava, yli kilometrin pituinen koivukuja, joka halkoo laajaa viljelysaukeaa. Liuksialan kulttuurimaisemaan liittyvät lisäksi peltojen keskellä sijaitseva Liuksialan kappeli sekä Toikkolan kylän Heikkilän ja Äijälän rakennusryhmät.

Herttualan-Jokioisten-Joutsenniemen kulttuurimaisema. Herttualan ja Jokioisten kylien viljelykset ja asutus näkyvät edustavasti uuden valtatien eteläpuolella. Kulttuurihistoriallisesti huomattavia ovat mm. Joutsiniemen kartanoalue, Prinssin ja Yli-Marttilan rakennusryhmä sekä Katilan tila.

- Joutsiniemen vanha rälssitila sijaitsee Sarsanuoman varrella. Heikki Tiitolan piirtämä päärakennus on vuodelta 1908. Tuparakennus on vuodelta 1914. Kivinavetta on vuodelta 1887 ja lisärakennettu 1914. Kartanon pihamaa on istutettu puistoksi.

- Katin tilan päärakennus on vuodelta 1885 ja kivinavetta vuodelta 1906.

Tiihalan kylän kulttuurimaisema. Tiihalan kylä on asutettu ilmeisesti kansainvaellusajalla. Kyläjärven länsirannalla on edustava Virolan tilan rakennusryhmä sekä Tiihalan VPK:n kalustovaja vuodelta 1915.